Raparperi

Tekijät: Elina Heliander, Hanne-Maria Viikilä (2012)

Tarharaparperi (Rheum rhabarbarum) eli yleisimmin raparperi on yksi suosituimpia puutarhakasveja Suomessa. Se menestyy Suomen pohjoisosia myöten ja on hyvin yleinen koko maassa. Raparperi on kotoisin Keski-Aasiasta, josta se kulkeutui keskiajalla Eurooppaan. Jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset ovat käyttäneet raparperia lääkekasvina. Kiinassa sitä on käytetty jo 2700 eKr lääkekasvina mm. ulostuslääkkeenä. Euroopassakin raparperi oli alun perin lääkekasvi ja vasta pari vuosisataa sitten sitä on alettu kasvattamaan myös vihanneksena. Raparperi on lievästi myrkyllinen kasvi, sillä se sisältää oksaalihappoa. Oksaalihappo sitoo kalsiumia, joten raparperin käytössä suositellaan käytettäväksi samalla maitotuotteita, jotka neutraloivat hapon vaikutuksen. Varsinkin raparperin lehdet sisältävät hyvin paljon happoa, eikä niitä pidä käyttää ruuaksi. Raparperin lääkekasviominaisuuksien lisäksi sitä käytetään vihanneksena. Siitä voi valmistaa mm. mehua, viiniä, hilloa, kiisseliä, tai käyttää piirakoissa tai paistoksissa. Parhaiten se säilyy pakastettuna tai vedessä. Raparperipalat laitetaan puhtaisiin pulloihin, täytetään pullot vedellä, suljetaan ja säilytetään viileässä. Raparperi aloittaa kasvunsa ensimmäisten kasvien joukossa aikaisin keväällä. Sen lehdet kasvavat suuriksi ja lehtiruodit ovat tuoreita, kiinteitä, meheviä ja hienosyisiä. Lehtiruotien väri vaihtelee punaisesta vihreään. Vanhoissa lajikkeissa on ohuet, punaiset ruodit, nykylajikkeissa (mm. Victoria) on ennemmin vihreät ja paksut lehtiruodit. (Helander)

Raparperi menestyy koko Suomessa, parhaiten runsasravinteisessa, ojitetussa ja muokatussa maassa. Maahan olisi hyvä muokata myös runsaasti kompostia, mielellään myös lantakompostia. Se on hyvin kestävä ja helppohoitoinen kasvi. Kylvin siemenet maahan, joka on runsasmultaista hietaista kasvimaata. Maahan sekoitettiin myös hevosenlantaa, jossa oli turvetta joukossa. Kasvupaikka oli varjoisa, sillä sitä varjostivat puut. Kostean kesän vuoksi sitä ei oikeastaan kasteltu ja muukin hoito oli hyvin vähäistä. Rikkaruohoja poistettiin kasvukauden alussa. Kasvissa ei ollut havaittavissa mitään kasvitauteja tai tuholaisia. Nyt syksyllä 2005 raparperi on kasvanut hyvin. Yleensä satoa saa odottaa muutaman vuoden, mutta meidän pieniä varsia voisi jo nyt hyödyntää. Varsinaista suurempaa satoa saa vielä odotella.

Tarharaparperi (Rheum rhabarbarum) on yleinen näky suomalaisilla kotipihoilla. Raparperia on jo pitkään käytetty lääkekasvina, mutta nykyisin myös sen lehtiruotia käytetään ruoanlaitossa happamien hedelmien tavoin. Se on vähääntyytyvä kasvi, joka jaksaa kasvaa vuodesta toiseen vaikkei sitä juuri hoidettaisi. Raparperi ei ole maaperän suhteen tarkka, mutta viihtyy parhaiten vahvassa ja hiekansekaisessa multamaassa.

Kuuntele video raparperin geenivaratyöstä GeenivaraOppi-hankkeen sivulla.

(Hanne-Maria Viikilä, 2012)

LUKE: Raparperielokuva 22. min.

Äitini kotitilalla Kiskossa kasvaa vanha raparperi, joka on alunperin istutettu talon kasvimaalle 1950- tai 60-luvulla. Raparperi on saanut viime vuodet kasvaa rauhassa eikä sitä ole hoidettu tai edes hyödynnetty keräämällä lehtiruotia syötäväksi. Maaperä on savea, jota on joskus yritetty parantaa lisäämällä joukkoon hiekkaa. Raparperia voi lisätä joko kasvattamalla siemenestä tai jakamalla jo olemassa olevan vanhemman kasvin. Pihallamme kasvavaa raparperia on kokeiltu jakaa osiin. Paras aika jakamiselle on kevät. Vanhan kasvin juurakko halkaistiin teräväkärkisellä lapiolla ja osa juurakosta nostettiin ylös sekä siirrettiin muualle. Uusi kasvupaikka on myös savipohjainen, mutta siihen sekoitettiin myös multaa ja hiekkaa. Tällä hetkellä molemmat yksilöt näyttäisivät voivan ihan hyvin. (Viikilä, 2012)

Tarharaperperin kasvatus

Tilasin raparperin siemeniä keväällä 2005 Maatiainen Ry:ltä. Siementen toimitus kesti aika kauan ja sain siemenet maahan vasta toukokuun puolivälissä. Itävyys oli hyvä. Maahan kylvettiin siemeniä n. 10 kpl ja tuntui että kaikki itivät. Lukumäärä on hieman epämääräinen sillä siemenet ovat aika suuria ja epämääräisien näköisiä ja kylvimme myös pienempiä siemenen osia maahan.

Raparperin ensimmäisen kasvuvuoden ohuita lehtiruoteita. Valokuva. Elina Heliander

Syksyllä lehdet ovat jo suuret. Valokuva. Elina Heliander

Lähteet

Kekkilä Garden Kasvikirjasto: Raparperi 2012

Lundahl, Elinor (2006): Morfologisk och kemisk beskrivning av en svensk rabarbersamling. SLU Epsilon Undergraduate Theses Archive

PS Viikkolehti "Raakalaisten juuri"

Salonen F. ja Haapanen A. Uusi puutarhakirja, v. 1947, Wsoy Porvoo

Suomela.fi Raparperi on happaman makea kevätherkku 2012

Vihertieto (Arkko, Hämäläinen jne.) Hyvä hyötytarha, v. 1995, Wsoy, Porvoo

Yhteishyvä. Raparperin kasvatus. 2012