Raparperi

Tarharaparperi (Rheum rhabarbarum) eli yleisimmin raparperi on yksi suosituimpia puutarhakasveja Suomessa. Se menestyy Suomen pohjoisosia myöten ja on hyvin yleinen koko maassa. Raparperi on kotoisin Keski-Aasiasta, josta se kulkeutui keskiajalla Eurooppaan. Jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset ovat käyttäneet raparperia lääkekasvina. Kiinassa sitä on käytetty jo 2700 eKr lääkekasvina mm. ulostuslääkkeenä. Euroopassakin raparperi oli alun perin lääkekasvi ja vasta pari vuosisataa sitten sitä on alettu kasvattamaan myös vihanneksena. Raparperi on lievästi myrkyllinen kasvi, sillä se sisältää oksaalihappoa. Oksaalihappo sitoo kalsiumia, joten raparperin käytössä suositellaan käytettäväksi samalla maitotuotteita, jotka neutraloivat hapon vaikutuksen. Varsinkin raparperin lehdet sisältävät hyvin paljon happoa, eikä niitä pidä käyttää ruuaksi. Raparperin lääkekasviominaisuuksien lisäksi sitä käytetään vihanneksena. Siitä voi valmistaa mm. mehua, viiniä, hilloa, kiisseliä, tai käyttää piirakoissa tai paistoksissa. Parhaiten se säilyy pakastettuna tai vedessä. Raparperipalat laitetaan puhtaisiin pulloihin, täytetään pullot vedellä, suljetaan ja säilytetään viileässä. Raparperi aloittaa kasvunsa ensimmäisten kasvien joukossa aikaisin keväällä. Sen lehdet kasvavat suuriksi ja lehtiruodit ovat tuoreita, kiinteitä, meheviä ja hienosyisiä. Lehtiruotien väri vaihtelee punaisesta vihreään. Vanhoissa lajikkeissa on ohuet, punaiset ruodit, nykylajikkeissa (mm. Victoria) on ennemmin vihreät ja paksut lehtiruodit. (Helander)

Tarharaperperin kasvatus

Tilasin raparperin siemeniä keväällä 2005 Maatiainen Ry:ltä. Siementen toimitus kesti aika kauan ja sain siemenet maahan vasta toukokuun puolivälissä. Itävyys oli hyvä. Maahan kylvettiin siemeniä n. 10 kpl ja tuntui että kaikki itivät. Lukumäärä on hieman epämääräinen sillä siemenet ovat aika suuria ja epämääräisien näköisiä ja kylvimme myös pienempiä siemenen osia maahan.