Avomaankurkku
Tekijä: Erika Luhtanen (2012)
Kurkku (Cucumis sativus) on kurkkujen sukuun kuuluva yleisesti viljelty yksivuotinen ruohovartinen vihanneskasvi. Sen juuret viihtyvät lähellä maanpintaa ja leviävät laajalle. Kasvutapa on köynnösmäinen ja lehtihangoista kasvaa kärhiä, joiden avulla kasvi pystyy kiipeämään. Siitä käytetään hyväksi sen hedelmä, joka on kasvitieteellisesti pohjusmarha. Kurkku on melko vaativainen kasvuolojensa suhteen; mielellään aurinkoinen ja suojainen paikka, maalaji lämmin ja kosteudenpitävä. Kohopenkki tai lava on parantaa kasvuoloja. Lannoitteeksi soveltuu karjanlanta tai kakankakka.Liiallista typpilannoitusta pitäisi välttää.
Tilasin avomaankurkun siemeniä Maatiainen ry:ltä. Lajike on 'B. Muromsky 36'; nystyräpintainen,perinteinen venäläinen lajike, josta tehdään hapan -ja suolakurkut. Lajike on hyönteispölytteinen. Tarkoitus olisi saada satoa säilöntään suolakurkuiksi talven varalle.
Kunnostin kasvimaata kurkkuja varten muokkaamalla maan ja lannoittamalla kanankakalla. Mietin ensin tekeväni kohopenkin kurkuille, mutta päätin kuitenkin kokeilla tasamaalla kasvatusta. Istutin taimet ulos 6.kesäkuuta. Taimet lähtivät hyvään kasvuun eikä koko kesänä tarvinnut kastella! Kohopenkki olisi toiminut varmasti paremmin, se olisi ollut lämpimämpi ja pysynyt kuitenkin kosteana sateisesta kesästä johtuen.
Kylvin siemenet vähän turhan aikaisin 29.huhtikuuta ja ne itivät kolmessa päivässä.
Viikon päästä kylvöstä istutin taimet isompiin ruukkuihin ja siirsin ne kuistille (pakkanen ei pääse), jotta karastuisivat eivätkä kasvaisi liian vauhdikkaasti. Itävyysprosentti oli hyvä; 25:stä siemenestä iti 20 tainta.
Avomaankurkkujen taimien kehittyminen hidastui, kun siirsin ne suurempiin ruukkuihin (1 / ruukku). 22.toukokuuuta nostin taimet ulos karaistumaan. Pidin taimia ulkona päivisin, mutta yöksi otin ne kuistiin, koska kesäkuun alussa oli hallaöitä. Taimista 8 kpl selvisi ulos istutettavaksi. Taimipolte iski yli puoleen taimista ja osa sai varmasti kylmääkin.
Ensimmäiset kukat ilmaantuivat heinäkuun alussa.Kasvusto ei ollut erityisen rehevä ja mutta kukinta oli runsasta. Kukkia kehittyi vielä syyskuussakin.
Kurkut olivat hyviä syöntikurkkuinakin ja luulen, että niistä olisi tullut hyviä säilöntään.Kurkkuja tuli loppujen lopuksi kolmisenkymmentä kappaletta ja ihan hyvän kokoisiakin ne olivat. Viimeisimmät kurkut keräsin syyskuun viimeisellä viikolla. En kuitenkaan säilönyt niitä, koska satoa tuli pieni määrä kerrallaan. Suurempi taimimäärä ja lämpimämpi kesä olisi varmasti tuplannut sadon.
Ensi kesänä aioin hankkia samoja siemeniä ja värkätä kohopenkin, että pääsen nauttimaan venäläisiä suolakurkkuja smetanan ja hunajan kera..