Asteikot

Asteikot lienee helpointa hahmottaa kokosävelaskelien (1) sekä puolisävelaskelien (½) mukaan. Jos asiaa mietitään pianon koskettimien kautta, niin yksi kahden lähimmän koskettimen välimatka vastaa puolisävelaskelta (½). Jos siis liikutaan puoli sävelaskelta, liikutaan suoraan seuraavalle lähimmälle koskettimelle. Jos liikutaan vuorostaan kokosävelaskel ylös tai alas, väliin jää yksi kosketin. Myös poikkeuksia on, kuten harmoninen molli jäljempänä todistaa.

Duuriasteikko

Duuriasteikko muodostuu seuraavista sävelaskelista (esimerkkinä C-duuriasteikko):

Koko koko puoli koko koko koko puoli (1 1 ½ 1 1 1 ½)
C -D D-E E-F F-G G-A A-H H-C

Molliasteikot

Luonnollinen molliasteikko muodostuu seuraavista sävelaskelista (esimerkkinä a-molliasteikko):

Koko puoli koko koko puoli koko koko
A-H H-C C-D D-E E-F F-G G-A

Harmonisessa molliasteikossa seitsemäs sävel on korotettu:

Koko puoli koko koko puoli puolitoista puoli
A-H H-C C-D D-E E-F F-Gis Gis-A

Pentatoninen asteikko

Pentatoninen asteikko on viisisävelasteikko, joka on paljon käytetty asteikko eri puolilla maailmaa. Pentatoninen asteikko menee C-duurissa seuraavasti:

Mollipentatoninen noudattaa samaa kaavaa. A-mollipentatonisen asteikon saa aloittamalla a-sävelestä (a-c-d-e-g).

Blues-asteikko

Blues-asteikossa on mollipentatoninen asteikko pienellä lisämausteella: mukana on nimittäin "blue note" alennettu viides aste. Blue note saa nimensä siitä, että se kuulostaa surulliselta. Blue on englantia ja tarkoittaa sinistä, mutta se tarkoittaa myös surua / kaihoa / haikeutta.

Esimerkki c-molliblues -kaavasta.

Kirkkosävellajit eli moodit

Kirkkosävellajeja eli moodeja on seitsemän:

Jooninen (1 1 ½ 1 1 1 ½)
Doorinen (1 ½ 1 1 1 ½ 1)
Fryyginen (½ 1 1 1 ½ 1 1)
Lyydinen ( 1 1 1 ½ 1 1 ½)
Miksolyydinen (1 1 ½ 1 1 ½ 1)
Aiolinen (1 ½ 1 1 ½ 1 1)
Lokrinen (½ 1 1 ½ 1 1 1)

Myös kirkkosävellajit on helpointa hahmottaa pianon koskettimien kautta. Jooninen sävellaji kannattaa hahmottaa tavallisena duuriasteikkona c:stä c:hen, doorinen asteikko d:stä d:hen ja niin edespäin. Tällä tavoin oikeat intervallit osuvat automaattisesti kohdilleen ja kaikki koskettimet ovat valkoisia. Kirkkosävellajeja transponoidessa muihin sävellajeihin tulee muistaa missä kohti on kokonainen sävelaskel ja missä vain puolikas. Yllä olevasta kaaviosta saa toivon mukaan alkuun vähän helpotusta.

Kirkkosävellajit ovat suosittuja esimerkiksi jazz-musiikissa ja kansanmusiikissa, joissa moodeilla haetaan lisää sävyjä musiikkiin. Alta voit katsoa esimerkin doorisesta sävellajista. Huikea Celtic Woman-yhtye esittää Englantilaisen kansanlaulun "Scarborough Fair". Doorisessa moodissa kuudes sävel on korotettu.

Report abuse