Musiikin vaikutus yhteiskuntaan

Musiikin vaikutus yhteiskuntaan

Musiikki on viihteellistä, mutta se on myös oiva tapa viestiä esimerkiksi omaa ideologiaa maailmalle. Tästä on monia esimerkkejä, kuten hippiliike, 1970-luvun Suomen vasemmistolainen poliittinen laululiike sekä rap-musiikki, joihin tutustumme seuraavaksi.

Hippiliike

Hippiliike syntyi 1960-luvulla. Hippiliike oli erityisesti nuorison oma kulttuuri, joka protestoi sotia (erityisesti Vietnamin sotaa) ja konservatismia eli vanhoillisuutta vastaan. Hipit ihannoivat rauhaa sekä esimerkiksi seksuaalista vapautta ja suvaitsevaisuutta. Hippikulttuuriin liittyi vahvasti musiikki ja erityisesti sellaiset sanoitukset, joissa käsiteltiin hippiliikkeen aatteita. Valitettavasti hippiliikettä leimasi myös huumeet sekä osittain myös väkivalta.

Hippiliike koki hiljaisen hiipumisen pian -70-luvun alkupuolella. Termi hippi on jäänyt kuitenkin elämään, ja sillä voidaan viitata esimerkiksi henkilön ulkonäköön tai musiikkimakuun. Usein termillä on kuitenkin vähän halveksiva sävy.

Poliittinen laululiike

Suomessa syntyi -70-luvulla vasemmistolainen poliittinen laululiike, johon kuului monia sen ajan kuuluisia säveltäjiä (Toni Edelmann, Otto Donner). Vaikka hippiliike ei rantautunut kunnolla Suomeen, poliittisessa laululiikkeessä on havaittavissa kuitenkin samankaltaisia piirteitä. Myös poliittinen laululiike vetosi sotien lopettamiseen, ja erityisesti Chilen sotilasvallankaappaus oli yleinen laulujen aihe. Poliittisen laululiikkeen suosio lopahti kuitenkin jo melko pian -70-luvun aikana.

1990-luvulla Suomessa elettiin lama-aikaa. Sattumaa tai ei, poliittinen laululiike koki tämän yhteydessä uuden tulemisen. -90-luvulla syntyi muun muassa suursuosioon noussut Ultra Bra-yhtye, jonka musiikissa on kuultavissa vaikutteita erityisesti -70-luvun Agit Prop-yhtyeestä. Ultra Bra lopetti vuonna 2001, mutta teki comebackin eli paluun keikkalavoille kesällä 2018 muutamien konserttien ajaksi. Kaikki paluukonsertit olivat loppuunmyytyjä.

The Beatles - All You Need Is Love

Agit Prop - Rauha, ystävyys, solidaarisuus

Ultra Bra - Suosi Ulkomaista

Rap

Rap-musiikki syntyi -70-luvun Yhdysvalloissa afro- ja latinalaisamerikkalaisten keskuudessa. Rap-musiikin juuret ovat funk- ja soul-musiikissa. Alun perin rap-musiikissa räpättiin vanhojen lp-levyjen päälle, kunnes niitä alettiin samplaamaan eli nauhoittamaan pätkiä oman musiikin pohjaksi.

Kun rap-musiikki syntyi, elettiin aikaa, jossa rasismi, syrjintä ja köyhyys varjosti edelleen vähemmistöjen elämää. Usein myös rap-musiikin sanoitukset nousivat näistä teemoista. Erityisesti nuorille rap-musiikki oli tärkeä keino saada omaa ääntä ja sanomaa kuuluviin.

Rap-musiikki Suomessa

Suomeen hip-hop-kulttuuri rantautui ensimmäisen kerran -80-luvulla, mutta oikeastaan vasta -90-luvulla se alkoi nousta suuremmin kansan tietoisuuteen. 2000-lukulla saavutettiin suomirapin kulta-aika. Esimerkiksi Fintelligens- ja Kapasiteettiyksikkö-nimiset kollektiivit nousivat soittolistojen kärkeen ja hallitsivat isoimpia levy-yhtiöitä. Vasta 15-vuotias Pikku G hurmasi lapset ja nuoret ja albumi Räjähdysvaara oli ensimmäinen platinaa myynyt rap-albumi Suomessa. Televisiosta katseltiin MTV-kanavaa (music television) ja otettiin vaikutteita Yhdysvaltojen eri musiikkikuluttuuresta, erityisesti hip-hop-kulttuurista.

Vaikka rap-lyriikka on ollut aikojen saatossa myös viihteellistä, sillä on myös Suomessa otettu kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Yksi suomirapin kulttimaineeseen nousseista klassikkoteoksista on Avain-nimisen artistin Punainen tiili-albumi, joka on vahvasti sen ajan yhteiskuntaa kritisoiva. Muita poliittisia rap-artisteja Suomessa ovat esimerkiksi Steen1 ja Paleface. Myös heidän sanoituksissa otetaan usein kantaa yhteiskunnassa vallitseviin ongelmiin.

Lue: YleX - Suomirap on nyt suositumpaa kuin koskaan - mutta minne katosi sen sanoma?

Valmistava tehtävä kotiin

Tutki erilaisia kappaleiden sanoituksia. Valitse yksi teksti, jonka tuot seuraavalle oppitunnille.

RyhmätyöTehtävä (3 x 45 minuuttia)

Tehkää oma kantaa ottava laulu tai rap! Muodostakaa pienet 3-4 hengen ryhmät ja päättäkää itse mitä aiheesta haluatte kirjoittaa. Voitte olla myös pareittain.


  1. Oppitunti - Ideasta alkuun (45 min)

Keskustelkaa alkuun ryhmässä seuraavien kysymysten pohjalta:

  • Mikä ottaa tällä hetkellä päähän tai ärsyttää koulussa, yhteiskunnassa tai elämässä yleensä? Mihin haluaisitte saada muutoksen? Luokaa jaettu Google Docs-tiedosto ja kirjatkaa aluksi muutamia ajatuksia.

  • Tutustukaa myös esimerkiksi erilaisiin kantaa ottaviin rap-lyyrikoihin, ja tehkää niistä muutamia huomioita inspiraation lähteeksi. Suomessa esimeriksi Paleface tekee yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa rap-musiikkia.

  • Kun olette kirjanneet tarpeeksi asioita ylös, valitkaa niistä yksi joka inspiroi eniten, ja kirjoittakaa siitä niin paljon tekstiä kuin keksitte. Tässä vaiheessa ei saa vielä suodattaa!

  1. Oppitunti - tekstin työstäminen (45 min)

  • Kun tekstiä alkaa olla paljon, jaksottakaa teksti säkeistöiksi (A-osa) ja kertosäkeiksi (B-osa). Tässä vaiheessa lauseet saattavat hieman lyhentyä, tai avainsanoista muodostua kokonaisia lauseita.

    • Säkeistössä voi olla esimerkiksi kahdeksan lausetta, kertosäkeessä vaikkapa neljä. Säkeistöissä on aina eri sanat, kun taas kertosäkeessä on useimmiten aina samat sanat.

  • Pyrkikää luomaan yhtenäinen sanoitus, ei pelkkiä irrallisia lauseita. Miettikää, mikä on tekstin ydinsanoma ja yrittäkää saada se selkeäksi. Säkeistöt kertovat tarinaa ja kuljettavat sitä eteenpäin, kun taas kertosäkeisiin kiteytyy kappaleen ydin.

  1. Oppitunti - tekstin viimeistely (45 min)

Kun oletta valmiita, jakakaa tekstit minulle sähköpostitse osoitteeseen jan.nyberg@eduvantaa.fi (vain oman koulun oppilaat).

Teksteihin työstetään myöhemmin valmiiksi kappaleiksi valitsemaanne tyyliin.

Extra