Näyttämömusiikki
Ooppera & Baletti
Näyttämömusiikin varhaisimpiin muotoihin kuuluvat ooppera ja baletti. Ooppera on näyttämötaiteen muoto, jossa yhdistyvät musiikki ja näytelmä. Baletissa taas yhdistyvät musiikki ja tanssi. Molempien esitystaiteiden juuret ulottuvat aina renessansin aikaan.
Ooppera perustuu librettoon, eli oopperan juoneen. Libretto jakaantuu edelleen resitatiiveihin eli puhelauluosuuksiin sekä aarioihin eli laulettuihin osuuksiin. Aariat jaetaan laulajilla äänialojen mukaan (äänialat voit kerrata osiosta Laulaminen ja ääni). Teoksesta riippuen teoksessa saattaa olla myös duettoja eli kahden laulajan esittämiä kappaleita sekä isompia kuorokohtauksia.
Baletti on länsimaisen tanssitaiteen vanhin lajityyppi ja siinä noudatetaan tarkkaa liikkeellistä kurinalaisuutta. Baleteissa juonta ei voi tulkita puhuen tai laulaen, joten tanssijoiden on tulkittava kaikki tunteet pelkästään kehon kautta sekä ilmein. Baleteissa on usein sekä soolonumeroita että balettikuorokohtauksia (corps de ballet). Baleteissa on myös usein kahden tanssijan osuuksia, joita kutsutaan nimellä pas de deux.
Corps de ballet -kohtaus Tchaikovskyn baletista "Joutsenlampi".
Ooppera-aaria "La donna e' mobile" oopperasta Rigoletto Andrea Bocellin esittämänä.
Musikaali
Musikaalit ovat kuin kevyen musiikin yhdistelmä oopperasta ja baletista: niissä yhdistyy sekä näytelmä, musiikki ja laulu sekä tanssi. Musikaali esitystaiteen muotona syntyi n. 1920-luvun lopulla, suunnilleen samaan aikaan äänielokuvien kanssa. Musiikki on vaihdellut vuosikymmenten yleisimpien musiikkityylien mukaan lähtien aina kevyemmistä laulelmista jazziin ja sieltä aina nykypäivän tunnettuihin klassikoihin.
Jos haluaa nähdä hyviä musikaaleja, kannattaa matkata Lontooseen. Lontoossa on useita teattereita, joissa on esitetty samaa musikaalia vuosikymmenten ajan. Myös Suomessa esitetään paljon musikaaleja esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterissa sekä Tampereen työväenteatterissa. Suomessa toimii myös Skene musiikkiteatterikoulu, jonka ovat perustaneet Marco Bjuström ja Sinikka Sokka.
Lea Salonga esittää upean "On My Own"-nimisen kappaleen musikaalista "Les Miserables" eli "Kurjat". Musikaali perustuu Ranskan vallankumouksen aikaan ja siitä on tehty useita eri versioita.
Elokuvamusiikki
Elokuvat perustuvat sekä visuaalisuuteen sekä auditiivisuuteen. Visuaalisuuteen liittyy kaikki se jonka voimme silmin havaita, kuten näyttelijöiden roolisuoritukset sekä erilaiset visuaaliset tehosteet. Auditiivisuuteen taas liittyy kaikki jonka voimme korvin havaita.
Musiikki on tärkeässä osassa mitä tulee tunnelman luomiseen. Hyvässä elokuvassa musiikki kulkee käsi kädessä visuaalisuuden kanssa, emmekä välttämättä kiinnittä aina edes huomiota musiikin olemassaoloon. Hyvä elokuvamusiikki onkin sävelletty siten, että se täydentää tunnelmaa juuri sopivasti ja vie tilaa vain silloin kun on tarkoitus.
Kaikki ei ole aina siltä miltä näyttää! Elokuvien kohtauksiin liitetään vasta editointivaiheessa elokuvan kohtauksia varten sävelletty musiikki sekä tarvittavat äänitehosteet. Tämän videon jälkeen et enää usko kuulemaasi!
Elokuvamusiikki: Tehtävä 1
Tutustukaa Elokuvapolku-sivuston "Äänimaailma"-osioon. Tehkää sivustolta löytyvät tehtävät kirjallisesti esimerkiksi Google Docsiin. Palautus sähköpostitse jan.nyberg@eduvantaa.fi
Elokuvamusiikki: Tehtävä 2
Katsokaa oheinen video "The Power of Music in Film - How music affects film?"
Minkälaisia ajatuksia video herättää? Kirjatkaa muutamia huomioita muistiin yhteisen keskustelun pohjalle.
Elokuvamusiikki: Tehtävä 3
Tutustu fiktiotutoriaalin Äänisuunnittelu- ja tehosteet-osioon. Katso myös sivustolta löytyvä video. Sivustolle pääset tämän linkin takaa.