Jazz
Yleistä
Jazz syntyi Yhdysvaltojen New Orleansissa afroamerikkalaisen väestön keskuudessa. Jazzin pohjatyyleinä ovat muun muassa blues, ragtime, vokaalimusiikki ja spirituaalinen eli hengellinen musiikki. Jazz-kokoonpanot lähtevät liikkeelle usein kolmen hengen trioista aina useamman kymmenen hengen big bandeihin. Jazz perustuu pitkälti improvisointiin, jonka takia muusikoiden välinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa. Soinnut ovat usein nelisointuja ja sointutehot perustuvat tiettyihin jatkumoihin, esimerkiksi II - V - I -sointutehoihin tai vaikkapa kvinttikiertoon. Jazz-perustuu yleisimmin kolmimuunteiseen fraseeuraukseen, josta tulee tyylinmukainen svengi.
Yleisimpiä soittimia jazzissa ovat piano ja kitara, kontrabasso, rummut sekä erilaiset puhallinsoittimet, joista yleisimpinä trumpetti, saksofoni, huilu ja klarinetti. Myös vetopasuuna on yleisesti käytetty soitin erityisesti big band-musiikissa. Vibrafoni ja sähköurut ovat myös vakiinnuttaneet paikkansa yleisinä jazz-musiikin instrumentteina.
Vaikka jazz-syntyi afroamerikkalaisen väestön keskuudessa, ensimmäinen jazz-levytys oli valkoisen väestön Orginal Dixieland Jass Band -nimisen yhtyeen levytys vuodelta 1917. Kun äänilevyteollisuus alkoi kasvaa 1920-luvulla, jazz alkoi kasvaa ja saavuttaa suosiota pian myös Suomessa. Suomen ensimmäisiä jazz-yhtyeitä oli Jazz-Fox, joka perustettiin 1924. Jazz-oli musiikki oli suosittua erityisesti ravintoloissa, ja kun lp-soittimet yleistyivät se vakiinnutti paikkansa myös suomalaisissa kodeissa.
Improvisaatio
Jazz-musiikissa improvisointi on keskeisessä roolissa. Alkuun koristeltiin pelkkää melodiaa, mutta myöhemmin soolo-osuudet vapautuivat kokonaan sointujen pohjalle perustuvaan improvisointiin. Improvisointi on jazz-musiikissa hyvin monimuotoista, ja perustuu esimerkiksi erilaiseen synkopointiin ja erilaisiin asteikoihin ja moodeihin.
Jazz-musiikissa esiintyy paljon lickejä, eli pieniä sävelkulkuja joista voi tunnistaa soittajan. Joskus lickejä myös "lainataan", kuten videolta käy ilmi.
Kappaleiden rakenne
Yleinen rakenne kappaleissa on AABA. Usein ensimmäinen AABA-kierto mennään siten, että siinä esitellään kappaleen teema eli melodia joko laulaen tai soittaen. Tämän jälkeen alkaa soolo-osuudet, usein siten että jokainen soittaja soittaa yhden rakennekierron eli ABA-osat kokonaan. Jos solisti innostuu, voidaan mennä myös useampi kierto per soittaja. Kun soolo-osuudet ovat päättyneet, soitetaan vielä kerran AABA-osa läpi. Viimeisellä kerralla kappaleen teemaa / melodiaa voidaan jo vähän koristella, sillä se on jo kuulijalle tuttu. Jazzissa on myös useita erilaisia, vakiintuneita lopetuksia.
Jazzin tyylisuuntien aikajana
1890 - Ragtime
pääosin pianoilla esitettyä musiikkia
1930 - Swing
jazzin tyylisuunta, jonka tahtiin tanssittiin lindy-hoppia
1940 - Bebop
jazzin tyylisuunta, joka perustuu nopeaan tempoon ja improvisaatioon
1950 - Cool jazz
ns. "Akateeminen" jazz-tyyli, joka perustui puhtaisiin melodioihin ja yksinkertaiseen improvisointiin
1960 - Fuusiojazz ja Freejazz
fuusiojazz: jazzin tyylisuunta, jossa yhdistyy useampi genre, esim. rock ja jazz
free jazz: nimensä mukaisesti vapaa musiikkityyli - ei sointuja, ei melodiaa
1980 - Acid Jazz
jazzin tyylisuunta, jossa on vaikutteita esimerkiksi soulista ja funkista
1990 - Nu Jazz
jazzin tyylisuunta, jossa yhdistyy jazz ja elektroninen musiikki
Yksi tunneituimista jazz-laulajista ja yksi tunnetuin jazz-kappale! Ella Fitzgerald esittää kappaleen Lullaby of Birdland.