Jazz

Yleistä

Jazz syntyi Yhdysvaltojen New Orleansissa afroamerikkalaisen väestön keskuudessa. Jazzin pohjatyyleinä ovat muun muassa blues, ragtime, vokaalimusiikki ja spirituaalinen eli hengellinen musiikki. Jazz-kokoonpanot lähtevät liikkeelle usein kolmen hengen trioista aina useamman kymmenen hengen big bandeihin. Jazz perustuu pitkälti improvisointiin, jonka takia muusikoiden välinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa. Soinnut ovat usein nelisointuja ja sointutehot perustuvat tiettyihin jatkumoihin, esimerkiksi II - V - I -sointutehoihin tai vaikkapa kvinttikiertoon. Jazz-perustuu yleisimmin kolmimuunteiseen fraseeuraukseen, josta tulee tyylinmukainen svengi.

Yleisimpiä soittimia jazzissa ovat piano ja kitara, kontrabasso, rummut sekä erilaiset puhallinsoittimet, joista yleisimpinä trumpetti, saksofoni, huilu ja klarinetti. Myös vetopasuuna on yleisesti käytetty soitin erityisesti big band-musiikissa. Vibrafoni ja sähköurut ovat myös vakiinnuttaneet paikkansa yleisinä jazz-musiikin instrumentteina.

Vaikka jazz-syntyi afroamerikkalaisen väestön keskuudessa, ensimmäinen jazz-levytys oli valkoisen väestön Orginal Dixieland Jass Band -nimisen yhtyeen levytys vuodelta 1917. Kun äänilevyteollisuus alkoi kasvaa 1920-luvulla, jazz alkoi kasvaa ja saavuttaa suosiota pian myös Suomessa. Suomen ensimmäisiä jazz-yhtyeitä oli Jazz-Fox, joka perustettiin 1924. Jazz-oli musiikki oli suosittua erityisesti ravintoloissa, ja kun lp-soittimet yleistyivät se vakiinnutti paikkansa myös suomalaisissa kodeissa.

Improvisaatio

Jazz-musiikissa improvisointi on keskeisessä roolissa. Alkuun koristeltiin pelkkää melodiaa, mutta myöhemmin soolo-osuudet vapautuivat kokonaan sointujen pohjalle perustuvaan improvisointiin. Improvisointi on jazz-musiikissa hyvin monimuotoista, ja perustuu esimerkiksi erilaiseen synkopointiin ja erilaisiin asteikoihin ja moodeihin.

Jazz-musiikissa esiintyy paljon lickejä, eli pieniä sävelkulkuja joista voi tunnistaa soittajan. Joskus lickejä myös "lainataan", kuten videolta käy ilmi.

Kappaleiden rakenne

Yleinen rakenne kappaleissa on AABA. Usein ensimmäinen AABA-kierto mennään siten, että siinä esitellään kappaleen teema eli melodia joko laulaen tai soittaen. Tämän jälkeen alkaa soolo-osuudet, usein siten että jokainen soittaja soittaa yhden rakennekierron eli ABA-osat kokonaan. Jos solisti innostuu, voidaan mennä myös useampi kierto per soittaja. Kun soolo-osuudet ovat päättyneet, soitetaan vielä kerran AABA-osa läpi. Viimeisellä kerralla kappaleen teemaa / melodiaa voidaan jo vähän koristella, sillä se on jo kuulijalle tuttu. Jazzissa on myös useita erilaisia, vakiintuneita lopetuksia.

Jazzin tyylisuuntien aikajana

1890 - Ragtime

  • pääosin pianoilla esitettyä musiikkia

1930 - Swing

  • jazzin tyylisuunta, jonka tahtiin tanssittiin lindy-hoppia

1940 - Bebop

  • jazzin tyylisuunta, joka perustuu nopeaan tempoon ja improvisaatioon

1950 - Cool jazz

  • ns. "Akateeminen" jazz-tyyli, joka perustui puhtaisiin melodioihin ja yksinkertaiseen improvisointiin

1960 - Fuusiojazz ja Freejazz

  • fuusiojazz: jazzin tyylisuunta, jossa yhdistyy useampi genre, esim. rock ja jazz

  • free jazz: nimensä mukaisesti vapaa musiikkityyli - ei sointuja, ei melodiaa

1980 - Acid Jazz

  • jazzin tyylisuunta, jossa on vaikutteita esimerkiksi soulista ja funkista

1990 - Nu Jazz

  • jazzin tyylisuunta, jossa yhdistyy jazz ja elektroninen musiikki

Yksi tunneituimista jazz-laulajista ja yksi tunnetuin jazz-kappale! Ella Fitzgerald esittää kappaleen Lullaby of Birdland.