Muoto populaarimusiikissa
Yleistä
Kappaleiden muotorakenteita on hyvä tunnistaa siitä syystä, että kappaleiden ymmärrys helpottuu huomattavasti. Usein kaikki samalla kirjaimella merkityt osat ovat identtisiä keskenään. Kun on opetellut soittamaan tai laulamaan kappaleen ensimmäisen säkeistön, osaa soittaa myös muut säkeistöt ja tietää melodian. Usein sanat vaihtuvat kuitenkin eri säkeistöissä. Kertosäkeessä sitä vastoin sanat ovat usein aina identtiset muihin kertosäkeisiin verrattuna.
Intro on kappaleen alkusoitto. Nimensä mukaan (in) se johdattaa kappaleen tunnelmaan ja on usein pelkästään instrumentaalinen eli soitettu osio. Introssa voidaan esimerkiksi lainata sointukiertoa kappaleen jostain muusta osasta.
A-osa on säkeistö. Useimmiten tässä kohtaa kappaletta tulee laulu mukaan.
B-osa on kertosäe. Kertosäkeessä on usein voimakkaampi dynamiikka eli äänenvoimmakkuus ja intensiteetti. Jos kertosäe on tehty hyvin, se on kappaleesta yleensä se osio joka jää korvamadoksi päähän soimaan.
C-osa on kappaleen uusi osa, joka johdattaa usein kertosäkeeseen. C-osalla on myös usein tunnelmaa nostattava vaikutus.
Bridge on kappaleen osa, joka johtaa yleensä B-osaan, eli kertosäkeeseen. Sana bridge on englantia ja tarkoittaa siltaa. Nimensä mukaan se toimii siltana usein A-osan eli säkeistön ja B-osan eli kertosäkeen välillä.
Välisoitto eli interlude, esimerkiksi joku riffi tai pieni melodianpätkä nimensä mukaisesti usein pelkästään soittaen.
Soolo-osa on jonkin instrumentin oma "tähtihetki", esimerkiksi kitarasoolo.
Outro on kappaleen loppusoitto. Nimensä mukaan (out) se johdattaa kappaleesta ulos.
Tiesitkö! Kappaleessa voi olla myös esimerkiksi D- tai E-osioita käytännössä aina aakkosten loppuun saakka. Uusi kirjain tarkoittaa sitä, että siinä on jotain uutta eikä sitä voida merkata aiemmin käytetyillä kirjaimilla.
Pitkän kaavan mukaan
Esimerkki kappaleen muodosta kaikilla yllä mainituilla kappaleen osilla voisi olla esimerkiksi seuraava:
Intro (alkusoitto)
A1-osa (1. säkeistö)
Bridge (kertoksäkeeseen johdattava osa)
B-osa (kertosäe)
Interlude (välisoitto)
A2-osa (2. säkeistö)
Bridge (kertoksäkeeseen johdattava osa)
B-osa (kertosäe)
C-osa (uusi, usein kertosäkeeseen johdattava osio)
B-osa (kertosäe)
B-osa (kertosäe)
Outro (loppusoitto)
Kappaleen osiot, jotka merkataan samalla kirjaimella ovat keskenään identtiset, eli niissä toistuu sama sointukierto yhtä pitkänä. Usein soittajille merkataan soinnut vain kappaleen ensimmäisiin osioihin jonka jälkeen samalla tavalla toistuvat osiot merkataan soittajille ainoastaan kirjaimella. Tällöin soittaja tietää soittaa edellisten säkeistöjen mukaisesti ja sointulapuista ei tule turhan pitkiä. Hyvä sointulappu onkin sellainen, jossa on selkeästi merkittynä ainoastaan kaikki tarvittava.
Säkeistöt merkataan usein kirjain- ja numeroyhdisteillä kuten A1, A2 ja niin edelleen. Kirjain meinaa mikä osio on menossa, ja numero kertoo monesko säkeistö on kyseessä.
Radiosoiton kuuluisat kolme minuuttia
Usein kappaleet jotka päätyvät radiosoittoon ovat kestoltaan n. kolmen minuutin luokkaa. Tällöin joistakin kappaleiden osista joudutaan karsimaan. Usein ensimmäsenä karsitaan intro, bridge ja outro. Myös C-osa voidaan jättää tarvittaessa pois. Joistakin kappaleista tehdään tuotantovaiheessa sekä levyversio että radio edit, joka on tehty erityisesti radiosoittoa ajatellen.
Esimerkki lyhyemmästä kappalerakenteesta:
Intro (alkusoitto)
A1-osa (1. säkeistö)
B-osa (kertosäe)
A2-osa (2. säkeistö)
B-osa (kertosäe)
C-osa (uusi osa)
B-osa (kertosäe)
(B-osa) (kertosäe)
Tehtävä 1
Valitkaa pienessä ryhmässä jokin tuttu kappale. Ottakaa avuksi kappaleen sanoitukset ja tutustukaa kappaleen muotorakenteeseen. Yrittäkää tunnistaa kappaleesta ainakin A-osat eli säkeistöt ja B-osat eli kertosäkeet. Mitä muita kappaleen rakenteellisia osia tunnistatte?
Tehtävä 2
Etsikää kahdesta kolmeen kappaletta, joissa on erilainen muotorakenne.