Muoto taidemusiikissa

Yleistä

Taidemusiikissa teosten muoto on vaihdellut eri aikakausina. 7.-9. vuosiluokan musiikissa keskitymme kahteen taidemusiikin kenties yleisempään muotoon: rondomuotoon sekä sonaattimuotoon.

Rondomuoto

Rondo on alunperin keskiaikainen piiritanssi, ja soitinmusiikin rondomuoto matkii piiritanssin muotoa. Rondo on taidemusiikin yksinkertaisimpia ja ymmärrettävimpiä muotoja ja se on myös helposti verrattavissa populaarimusiikin muotorakenteisiin. Rondomuotoa käytettiin paljon erityisesti klassismin ja romantiikan aikaan.

Rondomusiikin muoto on A B A C A. Jotta rondomuoto toteutuu, tarvitaan kolme säkeistöä eli A-osaa. A-osa merkitsee teemaa, B- ja C-osat ovat kehittelyjaksoja. Jos kappale on duurissa, C-osa menee usein mollissa.

Sonaattimuoto

Sonaattimuoto vakiintui klassismin aikaan sonaateissa sekä sinfonioissa, ja säilytti asemansa vielä romantiikan aikakaudella kunnes teosten muoto koki taas uudenlaista muutosta ja vanhojen muotorakenteiden rikkoutumista.

Sonaattimuoto rakentuu kolmesta jaksosta, jotka ovat:

• esittely-,
• kehittely- ja
• kertausjakso

Esittelyjaksossa esitellään teoksen pää- ja sivuteema. Teemat ovat melodioita, jotka toistuvat tunnistettavasti teoksen läpi.

Kehittelyjaksossa pää- ja sivuteemaa lähetään kehittelemään eteenpäin, eli valitaan esimerkiksi muutaman tahdin pätkä jota varioidaan eli muunnellaan ja kehitellään eteenpäin.

Kertausjaksossa esittelyjakson pää- ja sivuteemat toistuvat, mutta usein jälleen hieman muunneltuina.

Sonaateissa tapahtuu myös usein modulaatiota eli sävellajin vaihdosta kesken kappaleen.

Lähteet:

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Rondo