Musiikki saa meissä aikaan monenlaisia fysiologisia vaikutuksia, ja musiikin avulla voidaan tukea kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä. Musiikki voi parhaimmillaan lievittää stressiä, ahdistusta tai jopa kivun tunnetta. Musiikki vaikuttaa myös verenkiertoon ja aineenvaihduntaan. Nopeatempoinen musiikki saa meidät kiihdyksiin, kun taas rauhallinen musiikki rentouttaa ja laskee verenpainetta ja sydämen sykettä alhaisemmaksi. Musiikki vaikuttaa lisäksi välittäjäaineisiin. Esimerkiksi mielimusiikkia kuunnellessa mielihyvähormoni dopaminiin eritys voi lisääntyä.
Ennen ajateltiin, että kielellinen osaaminen sijoittuu aivoissa vasempaan ja musiikki oikeaan aivolohkoon, mutta tutkimustekniikoiden kehittyessä on havaittu, että musiikki vaikuttaakin aivoissa hyvin laaja-alaisesti.
Musiikin kuuntelulla ja musisoimisella on paljon fysiologisia vaikutuksia, joista suurin osa tapahtuu aivoissa. Musiikki voi antaa meille kylmiä väreitä ja herättää meissä erilaisia tunnereaktioita. Sillä, minkätyylistä musiikkia kuuntelemme, ei ole merkitystä musiikin kuuntelun tai musisoinnin aiheuttamiin fysiologisiin vaikutuksiin.
Musiikki aktivoi ainakin seuraavia alueita aivoissa:
kuulokeskus (äänenvoimakkuus, vire, rytmi, äänenväri)
näkökeskus (nuottien lukeminen, esityksen katsominen)
motorinen keskus (jalan tamppaus, sormien napsuttelu, käsien lyöminen yhteen)
pikkuaivot (tunnekeskus)
hippokampus (muistikeskus)
Jotkut meistä saavat kylmiä väreitä musiikkia kuunnellessa. On tutkittu, että ihmisillä, joilla on kyky saada kylmiä väreitä, on enemmän auditorisen aivokuoren ja emotionaalisen prosessoinnin keskusten välillä kulkevia säikeitä. Tämän ansioista keskukset kommunikoivat voimakkaammin keskenään. Ihmisillä, joilla edellä mainittu yhteys on voimakkaampi, kokevat siis musiikin herättämät tunteet voimakkaammin.
Musiikin tutkimuksessa selvitellään muun muassa sitä, voisiko musiikki toimia hoitokeinona esimerkiksi masennuksessa. Masennuksessa ihmisellä katoaa kyky nauttia jokapäiväisistä asioista, mutta musiikin avulla masentunut henkilö voisi saada apua tunteiden käsittelyyn.
Tiesitkö: Musiikkiterapia on yleinen hoitomuoto, joka perustuu tieteellisen tutkimukseen. Musiikkiterapiassa hyödynnetään musiikin eri elementtejä, kuten vaikkapa rytmiä tai melodiaa. Esimerkiksi dementiasta eli muistisairaudesta kärsivät vanhukset voivat muistaa kappaleita ja niiden sanoituksia jopa lapsuudesta, vaikka muu muistaminen olisikin heikkoa.
Katsokaa oheinen video, jossa kerrotaan musiikin vaikutuksesta aivoihin (video on englanniksi).
Ohjeet suomenkieliseen tekstitykseen:
Laita tekstitys päälle (paina play videon keskeltä, laita pauselle ja klikkaa puhekuplasta videon teksitys päälle.
Paina asetukset, teksitykset, automaattinen käännös ja suomi
Vaihtoehto 1
Kuuntele lopputunnin ajan sellaista musiikkia, joka antaa sinulle voimaa tai josta tulee hyvälle tuulelle!
Vaihtoehto 2
Tee hyvän mielen soittolista, johon voit palata aina, kun kaipaat boostia päivään tai omaan fiilikseen!
Vaihtoehto 3
Tutustu esimerkisi Spotifyn valmiisiin Fiilis-soittolistoihin (Hae --> Fiilis). Pohdi, miksi juuri kyseiset kappaleet on valittu kullekin soittolistalle. Onko soittolista mielestäsi toimiva?
Tehtävän aluksi oppilaat jaetaan pieniin 3-4 hengen ryhmiin.
1. Kirjoittakaa paperille niin montaa tunnetilaa kun keksitte. Aikaraja on kolme minuuttia.
2. Kun aikaraja on täynnä, sijoittakaa tunnetilat uudelleen siten, että vasemmalla on negatiiviset tunteet, keskellä neutraalit ja oikealla positiiviset.
3. Kun tunnetilat on sijoitettu "tunnejanalle", valitkaa yhdessä viisi tunnetilaa joiden alle etsitte niihin parhaiten sopivat kappaleet.
ps. Sanoitus ja kappaleen tunnelma voi olla joskus ristiriidassa! Surulliselta kuulostavassa kappaleessa saattaa olla iloiset sanat ja päin vastoin. Tämä on oiva tehokeino, jota käytetään joskus musiikissa. Voitte siis valita myös kappaleita, joissa vain joko sanoitus tai kuulokuva vastaa annettua tunnetilaa.
Tehtävän lopuksi kuunnellaan esimerkkejä eri tunnetilojen alle löydetyistä kappaleista.
Pidä viikon ajan kuuntelupäiväkirjaa. Tee huomioita omasta musiikin kuuntelusta. Pohdi ainakin seuraavaa:
Kuinka paljon kuuntelet viikon aikana musiikkia?
Minkälaisissa tilanteissa kuuntelet musiikkia?
Miten valitset kuunneltavat kappaleet?
Miten musiikki vaikuttaa?
Hakeudutko esimerkiksi sellaisen musiikin pariin, joka vastaa mielialaasi vai kuunteletko musiikkia vaikuttaaksesi omaan mielialaan?
Kuuntelupäiväkirjan voi palauttaa sähköisesti osoitteeseen jan.nyberg@eduvantaa.fi
Lue artikkeli "Musiikki antaa aivoille siivet"
Lähteet: