ääni ja kuulo
Johdanto
Tässä osiossa käymme läpi esimerkiksi äänen mittayksikköä sekä sitä, miten kuuloaistimus syntyy. Äänen- ja kuulonhuolto-osiossa pohditaan tarkemmin äänen- ja kuulonhuoltoon liittyviä kysymyksiä ja tehdään aiheeseen liittyen muutamia tehtäviä. Tässä osiossa keskitymme enemmän teoriaan. Osiossa "Laulaminen" lähestymme ääntä itse tekemisen, eli laulamisen kautta.
Ääni
Mitä ääni on?
Ääni on värähtelyä, joka muodostuu kuuloelinten ansiosta kuuloaistimukseksi tajunnassa. Ääni voidaan myös tuntea kehossa - esimerkiksi keikalla jossa volyymitaso on kova, voi tuntea miten matalat taajuudet resonoivat rinnassa. Ääni voi kulkea vain väliaineen, eli esimerkiksi ilman tai kaasun välityksellä.
Miten ääni syntyy?
Ihminen synnyttää ääntä, kun ilmavirta kulkee äänihuulten läpi saaden ne värähtelemään. Mitä isommat äänihuulet, sitä matalampi ääni (kts. alempaa kohta "Äänialat"). Ääni voi syntyä myös esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisten tai fysikaalisten ilmiöiden seurauksena.
Oheisella videolla kerrotaan äänen muodostumisesta!
Äänialat
Äänet voidaan jakaa äänialoihin soivan korkeuden mukaan. Jako on kuitenkin karkea, sillä usein ääntä pystyy käyttämään useassa rekisterissä ja kovalla harjoittelulla omaa äänialaa voi laajentaa.
Miesäänet matalimmasta korkeimpaan:
basso, baritoni, tenori
Naisäänet matalimmasta korkeimpaan:
altto, mezzo-sopraano, sopraano
Äänenmurros
Äänenmurros alkaa pojilla keskimäärin 10-16 vuoden iässä. Äänenmurroksessa äänihuulet ja kurkunpää kasvavat, jonka seurauksena ääni madaltuu.
Varsinkin pojilla, mutta myös tytöillä äänenmurros saattaa aiheuttaa epävarmuutta laulun suhteen kun ääni käyttäytyy hallitsemattomasti, varsinkin silloin kun äänenmurros alkaa nopeasti. Mitä enemmän ääntä kuitenkin rohkenee käyttää, sitä paremmin sitä pystyy myös kontrolloimaan äänenmurroksen yli. Äänenmurros on luonnollinen asia eikä sitä tarvitse hävetä. Ei siis muuta kuin rohkeasti oma ääni esille!
Tapahtuu sitä äänen särkymistä ammattilaisillekin! Ääni saattaa särkyä korkealta laulettaessa, jos kropasta ei saada tarpeeksi tukea.
Kuulo
Kuuloaistimus perustuu paineaaltojen liikkeeseen eli värähtelyyn väliaineessa, kuten ilmassa. Tätä tapahtumaa mitataan Hertseinä (Hz). 1 Hz = ääniaalto per sekunti. Ihminen voi kuulla sävelkorkeudet jotka sijoittuvat n. 20 ja 20.000 Hz väliin. Vanhetessa moni meistä menettää kyvyn kuulla korkeita ääniä. Tästä yhtenä esimerkkinä toimii esimerkiksi heinäsirkkojen äänten katoaminen kuulokuvasta.
Kuinka kuuloaistimus syntyy?
Paineaallot muuttuvat kuuloaistimukseksi seuraavasti:
1. Paineealto siirtyy korvanlehden ohjaamana korvakäytävään.
2. Korvakäytässä sijaitsee tärykalvo, johon paineaalto etenee korvakäytää pitkin.
3. Kun tärykalvo alkaa paineaallon vaikutuksesta värähdellä, se saa myös kuuloluut värähtelemään.
4. Kuuloluut siirtävät värähtelyn edelleen simpukkaan, jossa sijaitsee värekarvat. Värekarvat muuttavat värähtelyn sähköisiksi signaaleiksi, jotka siirtyvät kuuloratojen kautta aivojen kuulokeskukseen.
Ihmisellä on kaksi korvaa, jonka ansiosta pystymme tunnistamaan esimerkiksi äänen suunnan. Kuulemme kaiken siis niin sanotusti stereona. Stereolla tarkoittaa kahden kanavan ääntä, tässä tapauksessa vasen ja oikea korva.
Usein esimerkiksi kappaleita miksattaessa eri soittimia panoroidaan eli sijoitetaan eri puolille kuulokuvaa, jolloin äänimaailmaa saadaan "levitettyä". Elokuvateattereissa hyödynnettään surround-tekniikkaa, jolloin elokuvan äänet ovat ympärillämme ja tuntuu kuin olisimme itse mukana elokuvan kohtauksissa.