Tekeleet

Innostun aina valtavasti kun kevät tulee. Olen aina jo edelliskesänä päättänyt, ettei enää ikinä yhtään kukkaa. Työ on niin "kaiken haukkaavaa" että en ehdi, enkä myöskään jaksa hoitaa niitä. Joka kesä kuitenkin olen jonkinlaisia asetelmia väsäillyt.

Tässä vasemmalla Sannansalin (Kuntosali, jonka Peksi teki minulle kun kunnassa ei sinä vuonna ollut jumppia) ikkuna, ja oikealla kuva maakellarin etuseinän oven pielestä. Jopa kellarin seinäkivet maalasin saman sinisiksi kuin kotimmekin on.

Näissä kuvissa valokoristeita.

Pekan kanssa on joka talvi vääntöä ulkoisten valokoristeiden sähkön kulutuksesta -sähkösyöppöjä!!! Onneksi nykyisin on led-valoja, jotka vievät sähköä ihan minimisti.

Haluan valaista pihaamme niin kauan kuin on pimeät yöt. On kiva tulla valaistuun kotipihaan... Lähteminenkin on mukavampaa, kuin säkkipimeään sukeltaminen. Valoa kansalle!

Kotona sisällä minulla pitää olla aina jotain... omasta mielestäni kaunista. Rakentelen milloin mistäkin ajankohtaan sopivaa. Varastot on täynnä kaikenlaista materiaalia... -näihin sisustuspuhiini.

Tuolihimo

Tuolit ovat yksi intohimoistani. Peksin kanssa riitelemme juuri tällaisista asioista... Keräilen kirppareilta erilaisia tuoleja, sit kunnostan niitä ja etsin hyvää sijoituspaikkaa... Aina ei löydy... Varastot taas täyttyvät!

Vas. Kaunis koivupuusta valmistettu ruokapöydäntuoli.

Oik. Kokoon taitettava varatuoli. Tämä on myös umpipuuta. Kaunis esine.

Hieno systeemi. Tuoli taittuu kokoon istuinosaa nostamalla.

Tämä tuoli oli minulla torilla vuosia, se mahtui pieneen tilaan, ja oli selkänojallinen. Siinä oli mukava levähtää...

Piano jakkara pitää olla vaikkei ole...

Tästä tuolista tein ompelupöytääni työjakkaran. Se pyörii, ja on mukava istua korkeussäätöjensä ansioista.

Supisaunavaha on ihmevoiteeni kaikkeen...

Pikkujakkara on Askon mallistoa 1960-luvulta.

Se on meillä vessassa jatkojalkana.

Tyttöäreni pojan puhelinteline...!

Supi-saunavahaa vaan puuosiin!

Kaunis nojatuoli. Kunnostin sen kansalaisopistolla. Nahkainen istuinosa piti tehdä kotona... Arvatkaa vaan, onko?

Tämä on "maalattu" myös Supi-saunavahalla...

Linkit omiin tekeleisiini vuosien varrelta:

Duunausta

Vanhat torikorit sai uuden elämän.

Vuosien varrella oli jäänyt nurkkiin pyörimään lähes ehjiä pärekoreja. Ne kaikki olivat eri-ikäisiä ja eri-kokoisia. Mietin, miten antaisin niille uuden mahdollisuuden...? Kävin kaupasta ostamassa kaiken värisiä suihkepullovärejä. Pihaan lautojen päälle kori, muoviset hanskat käteen ja essu päälle... "Eikun töihin!" sanoi Heikki Kinnunen muinoin. Näin se tehdään, mietin itsekseni... tyytyväisenä keksintööni!

Minulla on nyt aivan upeat leivänmyyntikorit. Kauniita, vai mitä? Asiakkaatkin huomasivat: "Kuka keksi?" kyseli moni...

Syntymäpäivä-kutsukortti:

Taustalla on 45 vuoden takaisesta yhdistyksen perustamispöytäkirjasta kopio.

Tietokoneella väsäsin sitä... ja kauan!

Tein kortista kaksipuolisen, joka ei taitu suinkaan tavanmukaisesti keskeltä, vaan 3/4 osasta.

Kortti suljettiin lahjapakettitarralla, ja takasivulle jätin vihjeen: yhdistyksen pankkitilinnumeron!!!

Tressilelutontut:

Teetin Laukaan toimintakeskuksella puisia kolmioita, joihin pyysin poraamaan reiät sivuille, ja liimaamaan tuen taakse.

Petsasin tuntut erivärisiksi. Osalle tein nahkasta silmät ja nauravan suun.

Sivureikiin pujottelin Elefantti-lankaa ja sidoin solmut päihin.

Jos hermostuttaa, voi vedellä tontun käsiä tai jalkoja edestakaisin. Kyllä luulisi rauhan koittavan vikkelämpäänkin päähän.

Olen antanut näitä kilpailuissa palkinnoiksi, mökkituliaisiksi ym... pientä.

Vessapaperirullateline

Mikä on aina lopussa = vessapaperi!

Nyt se ei lopu joka päivä!

Autotallista löytyi laudanpätkä. Vanha harjanvarsi. Ei kovin kummoiset nuo materiaalihankinnat. Tulos on kiva ja tarpeellinen. Erityisen onnistunut, hyvä keksintö...

Maalasin tekeleeni vc:n päävärillä, harmaalla.

Yläosaan tein puolipyöreän katon. Siinä on tulitikkuja hajunpoistamiseen, ja Pieni tuhma kirja, jos on vatsa kovalla...

Omenatonttu

Kolurit on Suomen Ladun Konneveden osasto. Meillä on pikkujoulut syksyisin... Usein kokoonnumme jollain mökillä. Yhtenä vuotena oltiin meidän mökillä. Tein omenatontut... jokaiselle henkilökohtaisella nimellä. Ostin torilta isoja, kotimaisia Melba-omenoita. Piirsin mustalla tussilla niille silmät, suun ja nenän. Sit tietokoneella Koluri-logon kuvapohjaksi, johon kirjoitin kunkin oman nimen. Tulostin ne vettä hylkivälle paperille. Hammastikulla kiinnitin hatun omenalle päähän... ettei putoa!

Piparitikkari

Kolureiden pikkujouluretkelle tein piraritikkarit ja kuumaa "löökiä", kuten mieheni äiti sanoi.

Tikkari on pajutikun ympärille nyrkissä muovattua raakaa, omatekoista piparitaikinaa. Paketoin luomukseni sellofaaniin ja rusetti... tietenkin.

Glögiä tarjoilin isosta kuparipannusta. Tuntui, että kaikki tykkäsivät... -ei mennyt puuhasteluni hukkaan!

Juoma "rönttö" telineet

Näyttelyyni: -Intohimonpäivä tein jokaiselle juomalle oman telineensä. Olin ostanut pahvisia juomalootia: mustikka, puolukka, omena, punkku ja valkkari... Kehittelin talon muotoisen telineen ja maalasin ne, kunkin omanvärisekseen. Siinä oli hauska rivi, "eikun" valuttamaan juomaa lasiin.