Oppilaan hallussa kiellettyjä esineitä

Yläkoulun oppilas on nähnyt toisen oppilaan hallussa kääntöveitsen välitunnin aikana ja ilmoittanut tästä välituntivalvojalle. Oppilas on myös osannut kuvata veitsen ominaisuuksia eli on nähnyt tilanteen varsin läheltä ja kertoo muutenkin tilanteesta uskottavasti ja yksityiskohtaisesti. Valvoja ei tavoittanut oppilasta välitunnin aikana, mutta oppilas saapuu normaalisti luokkahuoneeseen välitunnin päätyttyä. Opettaja, joka on saanut ilmoituksen havainnosta, tiedustelee oppilaalta, onko tällä hallussaan jotain sellaista, mitä koulun alueelle ei saisi tuoda. Oppilas antaa kysymykseen kielteisen vastauksen. Opettaja päättää yksin tarkastaa oppilaan tavarat luokkatilassa ja päällisin puolin hänen vaatteensa kääntöveitsen löytämiseksi ja ilmoittaa tämän oppilaalle, joka suostuu tarkastukseen eikä tee sen estämiseksi vastarintaa. Opettaja on samaa sukupuolta oppilaan kanssa. Tarkastuksessa oppilaan hallusta löydetään ilmoituksen mukainen kääntöveitsi, joka otetaan pois ja löydöstä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Myöhemmin samana päivänä huoltaja ilmoittaa koulun rehtorille, että tarkastuksen tehnyt opettaja on toiminut mielivaltaisesti puuttuessaan hänen poikansa henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Rehtori puolestaan ilmoittaa huoltajalle, että tämä voi tulla noutamaan kääntöveitsen pois, koska sitä ei voida luovuttaa lapsen haltuun.

Miten yllä kuvattua tapausta tulisi oikeudellisesti arvioida?

Ensimmäiseksi on paikallaan yleisellä tasolla määrittää ne kielletyt esineet ja aineet, joita yleisellä paikalla ei lähtökohtaisesti saa olla hallussa. Tätä koskevat säännökset löytyvät järjestyslain 9 §:stä ja 10 §:stä. Lisäksi sääntelyä löytyy esimerkiksi tupakkatuotteiden ja alkoholin osalta omista normistoistaan, jotka tässä yhteydessä jätetään käsittelemättä.

Järjestyslain 10 §:n mukaan seuraavien toisen vakavaan vahingoittamiseen tarkoitettujen tai siihen soveltuvien esineiden tai aineiden hallussapito yleisellä paikalla on kielletty:

1) teräaseet, rikotut lasiesineet ja muut näihin rinnastettavat viiltämiseen tai pistämiseen soveltuvat esineet;

2) patukat, ketjut, jouset, vaijerit, kaapelit, pesäpallomailat ja muut näihin rinnastettavat lyömiseen soveltuvat esineet;

3) tikat, kuulat ja muut näihin rinnastettavat heittämiseen soveltuvat esineet;

4) syövyttävät sekä toisen vakavaan vahingoittamiseen taikka lamauttamiseen soveltuvat aineet;

5) ilma-aseet, jousitoimiset aseet, harppuunat, ritsat, puhallusputket ja muut näihin rinnastettavat ampumiseen soveltuvat esineet;

6) terveydelle vaaralliset laserosoittimet.

Ampuma-asetta tai räjähtävää esinettä erehdyttävästi muistuttavien esineiden hallussapito yleisellä paikalla on kielletty.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske esineitä tai aineita, joiden hallussapito on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi tarpeen.

Yllä olevan perusteella on siis lähtökohtaisesti kiellettyä pitää hallussaan teräasetta yleisellä paikalla (esimerkiksi koulun pihamaalla tai koulun tiloissa), jos hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Esimerkkitapauksen perusteella ei tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella oppilaalla olisi ollut hyväksyttävää syytä kääntöveitsen hallussapitoon eikä hän taikka hänen huoltajansa myöhemminkään tällaiseen syyhyn vedonnut.

Toisaalta oppilaitoksen kyseessä ollen normisto ei tyhjene ainoastaan järjestyslakiin vaan lisäksi on vielä tarkasteltava opetustoimen omaa lainsäädäntöä ja sen muuta normistoa, kuten esimerkiksi järjestyssääntöjä. Perusopetuslain 29 §:n 2 momentin mukaan kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Perusopetuslain säännös on siis järjestyslain kanssa varsin samansisältöinen.

Olemme siis päätyneet lopputulokseen, jonka perusteella oppilaalla on ollut hallussaan kielletty esine tai aine, tässä tapauksessa järjestyslain 10 §:n mukainen teräase. Seuraavaksi olennaista on tarkastella opettajan toimintaa ja sen lainmukaisuutta riippumatta siitä, onko toimet kyseenalaistettu oppilaan tai hänen huoltajansa toimesta.

Perusopetuslain 36 e§:n mukaan koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.

Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Menettelikö opettaja lainmukaisesti yllä kuvatussa esimerkissä?

Perusopetuslain 36 e§:n mukainen oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat ja päällisin puolin hänen vaatteensa on sidottu tiettyihin edellytyksiin. Tarkastus on ensiksin toimitettava tietynlaisen kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi. Toisekseen kielletyn esineen tai aineen hallussapidon on oltava ilmeistä. Tässä kohden on hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, mitä tarkoitetaan tuolla ilmaisulla "ilmeistä"? Sanamuodon mukaisen tulkinnan valossa sanalla "ilmeistä" tarkoitettaneen tilannetta, jossa hallussapito on selvää eikä kovin suurta epävarmuutta saa jäädä. Esimerkkitapauksessamme veitsestä oli ainoastaan toisen oppilaan havainto, joka oli kyllä sinänsä selvä ja yksityiskohtainen, mutta kukaan henkilökuntaan kuuluva ei ollut esinettä nähnyt. Jää siis hieman epäselväksi, oliko esineen hallussapito niin selvää, että sitä olisi voitu pitää lainkohdan tarkoittamalla tavalla ilmeisenä. Huomionarvoista myös on se, että esimerkkitapauksessa opettaja ei pyytänyt oppilasta luovuttamaan esinettä eikä hän siitä myöskään kieltäytynyt.

Sukupuolisääntöä tilanteessa noudatettiin, mutta tarkastuksessa ei sen sijaan ollut läsnä toista täysi-ikäistä koulun henkilökuntaan kuuluvaa. Esimerkissä kuvattu tilanne ei ollut niin kiireellinen, että tarkastuksen suorittamistapaa koskevia säännöksiä ei olisi tarvinnut noudattaa.

Kokoavasti voimme siis todeta, että täysin tyylipuhdasta suorittamista opettajan toiminta ei ollut.