Aivomme peilaavat jatkuvasti peilisolujen avulla toisten ihmisten kasvonilmeitä, ääntä ja liikkeitä, minkä takia tunteet tarttuvat ihmiseltä toiselle todella helposti. Tämän takia onkin tärkeää, että työntekijä pysyy rauhallisena konfliktitilanteessa opiskelijan kanssa.

Myös konfliktitilanteessa ihminen, joka on menettämässä tai menettänyt tunteidensa hallinnan, peilaa tilanteessa olevaa työntekijää jatkuvasti tällä samalla periaatteella. Ärtynyt työntekijä lisää toisen osapuolen ärtyneisyyttä ja rauhallinen työtenkijä rauhoittaa häntä. Näin ollen työntekijän oma tunteiden hallinta ja itsesäätely vaikuttavat osaltaan siihen, miten tilanne voi edetä. Yksi opettajan työvälineistä onkin säilyttää ja ilmaista rauhallisuutta ja mielenkiintoa tilanteessa, jossa opiskelija käyttäytyy tunnepitoisesti.

Tunneperäisten reaktioiden aktivoituminen tapahtuu aivoissa alle puolessa sekunnissa, joten ensimmäiset ilmeet, eleet kehon liikkeet, sanat on hyvä onnistua, kun haluamme rauhoittaa tilannetta vuorovaikutuksen keinoin. Erityisesti, jos ennakkoasetelma ja/tai opiskelijan ennakkoasenne on negatiivinen, ensivaikutelma, minkä opettajana luot, ei saisi näissä tilanteissa koskaan olla negatiivinen. Negatiiviset tunteet ohjaavat aistihavaintojamme poimimaan ympäristöstä negatiivisia viestejä. Jos epäonnistumme ensimmäisissä sekunneissa, opiskelija menee puolustusasemiin ja saa lisää voimaa negatiivisiin tunteisiin. Tällöin riski tilanteen kärjistymiselle kasvaa ja sitä on huomattavasti vaikeampi enää ohjata vuorovaikutuksen keinoin.

• "Mielen tyhjentäminen tarkoittaa pysähtymistä, rauhoittumista ja hiljentymistä…Käytännöllinen tapa tyhjentää mieltä on hengitykseen keskittyminen." (Gustafsberg 2014, 204, 205). Haastavassa tilanteessa pysähtyminen ei tarkoita, että lakkaisimme tekemästä havaintoja ja analysoimasta saatua tietoa - päinvastoin, kun rauhoitumme tarkkailemaan ja analysoimaan tilannetta voimme tehdä hyviä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Hengityksen kautta saamme otetta stressiin ja sitä kautta omien tunteiden ja ajatusten hallintaan. Huomioi siis jo sekä ennen tilanteeseen menoa että tilanteessa oma hengitys ja tee muutama palleahengitys rauhoittaaksesi oman kehon viestintää. Näitä harjoituksia löydät tämän osion alta.

• Huomioi oma katse (rauhallisen avoin), etäisyys/läheisyys, äänenkäyttö, äänensävy, puheenrytmi, nousenko ylös, kättelenkö jne. Säilytä rauhallisuus ja mielenkiinto.

• Jos tunnet/tiedät jo opiskelijan, voit aloittaa kohtaamisen niin, että sanot hänestä jotakin hyvää! Tutkimukset osoittavat, että luonteen positiivinen nimeämisen myötä, ihminen alkaa usein käyttäytyä piirteen mukaisesti.

• Jatkuva havaintojen tekmeinen & arviointi.

• Omien tunteiden ja reaktioiden jatkuva säätely.

Palleahengitys työkaluna haastavissa vuorovaikutustilanteissa

Palleahengitys on nopea ja tehokas keino, joka aktivoi omaa parasympaattisen hermoston toimintaa, mikä auttaa työntekijää viestimään levollisuutta, rauhallisuutta ja turvallisuutta haastavassa tilanteessa myös nonverbaalisella tasolla. Nonverbaalinen viestintä on merkittävä osa vuorovaikutustilanteita. Erityisesti tunnepitoisesti ja aggressiivisesti käyttäytyvä ihminen tulkitsee herkästi vastapuolen nonverbaalista viestintää. Kuten turvallisuusalan erityisasiantuntija Totti Karplea sanoo: "Rauhallinen ihminen luo rauhallisia lopputuloksia". Kokeile, mikä palleahengitysharjoitus auttaa Sinua parhaiten oppimaan tekniikan.

Koska haastavat vuorovaikutustilanteet ovat niin tunnepitoisia, kannattaa tätä hengitystapaa harjoitella ensin paljon tavallisssa vuorovaikutustilanteissa. Tämän jälkeen kokeile tätä hengitystapaa, kun kohtaat vaikean/haastavan tilanteen tai turhautuneen/aggressiivisen/tunne pitoisesti reagoivan ihmisen.

Pohdi

• Millaisia havaintoja teit omista reaktioista ja tunteista, kun käytät palleahengitystä osana vuorovaikutustilannetta? Huomasitko tällä mitään vaikutusta vastapuolen reaktioihin?

Tekstin ovat tuottaneet psykologit Jari Hyyti ja Riikkaelina Susipolku, mikäli toisin ei ole mainittu.