Tilanteen rauhoittaminen edellyttää työntekijältä sitä, että hän kykenee itse pysymään riittävän rauhallisena: rauhallinen ihminen luo rauhallisia lopputuloksia. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että työntekijä pystyy tekemään jatkuvia havaintoja ja analysoida tapahtumia (ns. turvatarkkailu, taktinen ajattelu), mitä voi puolestaan tehdä luotettavasti, kun oma mieli ja oman kehon stressireaktiot säilyvät maltillisina. Tämän takia omien kehon stressireaktioiden, oman mielen ja tunteiden säätely nousee keskeiseksi osaksi haastavia ja uhkaavia vuorovaikutustilanteita.

Miten rauhoitan itseäni?

• Mitä paremmin voit ja jaksat työ- ja yksityiselämässä, sitä parempi työvire Sinulla on ja sitä enemmän jaksat ponnistella myös hankalan asiakkaan kanssa (peruskunto, henkinen ja fyysinen hyvinvointi ja virttyneisyys), joten huolehdi kokonaishyvinvoinnistasi.

• Käytä rentoutusmenetelmiä säännöllisesti sekä työ- että yksityiselämästä: etsi itselle toimivat ja tehokkaimmat menetelmät (erilaiset hengitysharjoitukset, mind fullness/läsnäoloharjoitukset, kehollisetharjoitukset esim. lihasten jännittäminen ja rentouttaminen-harjoitukset, mielikuvaharjoitukset)

• Syvennä kehotietoisuutta tutustumalla stressin aiheuttamiin muutoksiin itsessäsi, jotta ne eivät yllätä Sinua haastavassa tilanteessa.

• Kehotietoisuus syvenee myös, kun pyrit tunnistamaan ja hyväksymään omat reaktiosi (reaktiot autonomisen hermoston tuottamia) ja opettelet säätelemään niitä (hengitysharjoitukset, erilaiset mindfulness- ja läsnäoloharjoitukset)

• Valmistaudu henkisesti ja mielikuvissasi kohtaamaan haastavasti toimiva ihminen (arvot, asenne, uskomukset ja odotukset). Haastavassa tilanteessa ajatusten ja tunteiden suuntaaminen ja ohjaaminen ovat tärkeitä taitoja. Tunneassosiaatioiden ja mielikuvien avulla on mahdollista ohjata omia tunteita ja ajatuksia rauhoittumisen suuntaan (Gustafsberg 2014, 207). Rauhoittumiseen liittyvät tunneassosiaatiot voi jokainen kehittää itse. Ne voivat olla rauhoittavia tai voimaannuttavia sanontoja, jotkut käyttävät laulujen sanoja, jotkut rauhoittavia runonpätkiä. Mielikuvien käytössä ei ole rajoja - voidaan käyttää mielikuvia, jotka liittyvät erilaisten vaara- tai riskitilanteiden toimintavaihtoehtojen läpikäymiseen. Mielikuvat voivat olla myös itseluottamusta tukevia ja vahvistavia tai mielialaa nostattavia ajatuksia. Jokainen voi kehittää niitä itselleen parhaiten sopiviksi.

• Keskity tekemään työsi mahdollisimman hyvin kuormittavassa tilanteessa, säilytä ammatillinen ote ja ammatillinen rooli myös kiihtyneessä tilanteessa.

• Tunnista oma ärtymyksesi ja suuttumuksesi: ärtymyksen ja suuttumukset vastatunteet välittyvät myös aivojen peilisolujen kautta ja tarttuvat helposti puolin ja toisin, mikä voi eskaloida tilannetta uhkaavammaksi.

• Pelko ja ahdistus ovat tärkeitä tunteita, sillä ne viestivät uhkatilanteesta tai ympäristön muutoksesta. Nämäkin tunteet välittyvät eli jos pelkäät, viestität tilanteen turvattomuudesta myös vastapuolelle, mikä saattaa edelleen lisätä tilanteen haastavuutta.

• Käytä tunteitasi "työvälineenä" – esim. pelon tunne kertoo tilanteen luomasta epävarmuudesta; tunnista pelkosi ja reagoi siihen.

• Käytä sisäistä puhettasi, palleahengitystä sekä tietoista läsnäoloa oman itsesi ja reaktioidesi rauhoittamiseksi. Harjoittele tätä jo arkisissa tilanteissa, jotta pystyt ottamaan nämä taidot käyttöön haastavassa ja vaikeassa tilanteessa.

• Varsinkin haastavassa tilanteessa opettajan on tärkeätä tiedostaa se, että emme samaistu voimakkaisiin tunteisiimme. TS. emme ole yhtä kuin tilanteessa nousevat ajatuksemme ja tunteemme vaan meidän on mahdollista nousta niiden yläpuolelle tai irtautua niistä. "Minä en ole yhtä kuin se ajatus, joka minussa nyt on." (Gustafsberg 2014, 200). Haastavassa tilanteessa tunteiden ja ajatusten säätely tarkoittaa sitä, että emme anna liikaa valtaa omalle sisäiselle myllerrykselle ja stressille. Pysymme tapahtumien, tunteidemme ja ajatustemme tarkkailijoina emmekä osallistujina (Tolle, 2011).

• Keskittymällä pyritään tietoiseen läsnäoloon mikä tarkoittaa, että aistimme kaikilla aisteillamme sitä mitä ympärillä tapahtuu. Tietoisen läsnäolon avulla voimme keskittyä ratkaisemaan ongelma- tai konfliktitilanteita takertumatta liikaa kokomaamme stressiin tai tuntemiimme tuntemuksiin. Vakaa keskittyminen on ja edellyttää hetkessä toimimista, suostumista nykyhetkeen ilman menneisyyden tai tulevaisuuden aiheuttamaa stressiä (Gustafberg 2014). Keskittyessämme nykyhetkeen olemme valmiita ottamaan vastaan sitä mitä senhetkinen tilanne tuo tullessaan ja samalla ratkomaan niitä haasteita mitä tilanteeseen sisältyy.

Hyvinvoinnin merkitys

Hyvinvoivina saamme koko kehon ja aivojen potentiaalin käyttöön haastavien vuorovaikutustilanteiden ratkaisemisessa. Tämän takia oma ja yhteisön hyvinvointi on tärkeä perusta ja lähtökohta turvallisen työ- ja organisaatiokulttuurin luomisessa sekä yksittäisissä haastavaissa vuorovaikutustilanteissa.

Alla on linkki monipuoliseen ja hyödylliseen sivustoon, jossa esitellään Oiva hyvinvointiohjelma. Voit halutessasi jatkaa oman elämän, elämäntavan, hyvinvoinnin ja stressikokemusten tarkastelua omaan tahtiin. Ohjelma sisältää monipuolisesti erilaisia ohjeita ja ideoita omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

https://oivamieli.fi/

Tekijät: Psykologit Jari Hyyti (Poliisiammattikorkeakoulu) ja Riikkaelina Susipolku (TAMK), mikäli toisin ei ole mainittu.