Kuvaaminen ja tallentaminen

Yläkoulun liikuntatunnilla urheilukentällä kaksi oppilasta on kuvannut oman luokkansa move-testejä tekeviä oppilaita. Kuvaamisen kohteeksi olivat joutuneet erityisesti sellaiset oppilaat, joiden lihasvoima oli ollut heikohkoa ja siten suoritukset olivat myös jääneet vaatimattomiksi. Kuvattuja videoita oli ladattu Youtubeen, osasta oli tehty TikTokeja ja osasta oli tehty editoimalla myös toista selvästi halventavia versioita, jotka liikkuivat vilkkaasti oppilaiden WhatsApp-ryhmissä.

Miten kuvaamista ja tallentamista tulee oikeudellisesti arvioida?

Alla esitetään kuvaamiseen ja tallentamiseen liittyviä yleisiä oikeudellisia näkökohtia.

Yleisenä lähtökohtana tulee muistaa se, että esimerkiksi kuvaaminen on Suomen perustuslain 12 §:n mukaista sananvapauden käyttämistä. Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Pykälän toisessa momentissa säädetään asiakirjajulkisuudesta, joka jätetään tässä yhteydessä käsittelemättä.

Sananvapaudessa on yleisesti kyse viestinnän vapaudesta ja siitä, että se antaa suojaa ihmisten mahdollisuudelle kommunikointiin, viestintään ja vuorovaikutukseen yhteiskunnan kanssa. Sananvapauteen sisältyy myös oikeus esittää voimakastakin kritiikkiä ja oikeutta arvostella ja valvoa vallan käyttöä. Voidaan perustellusti väittää, että laaja sananvapaus on demokraattisen valtion toiminnan kulmakivi.

Sananvapaus kattaa kaikki viestintämenetelmät ja joskus onkin todettu, että sananvapauden piiriin kuuluu yksilön oikeus valmistaa kaikenlaisia viestejä julkaistavaan muotoon. Tyypillisiä sananvapauden käytön muotoja ovat arkipäiväinen puhe eri ympäristöissä, kirjallisen tekstin julkaiseminen eri muodoissaan ja eri alustoilla sekä esimerkiksi kuvaaminen. Kuten tiedetään, kuvaamiseen eri ympäristöissä liittyykin monesti hyvin ongelmallisia kysymyksiä, jotka liittyvät siihen, mitä voi kuvata, missä voi kuvata ja mitä tallenteella ylipäätään voi tehdä.

Oman ongelmansa muodostaa vielä sekin, että Suomessa kuvaamista koskeva lainsäädäntö on hajallaan eri säädöksissä ja nimenomaiset säännökset esimerkiksi valo- tai videokuvaamisesta yleisesti puuttuvat. Teemaan liittyviä rajoittavia normeja löytyy rikoslaista. Kuvaamisella ja tallentamisella voi hyvin syyllistyä monenlaisiin rikoksiin, joista yleisimpiä voivat olla salakatselu ja -kuuntelu, kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

Kuten edellä on tullut ilmi, kuvaaminen on lähtökohtaisesti sananvapauden käyttämistä eikä sitä voida yleisesti kieltää tai sanktioda kuin harvoissa tilanteissa. Tässä yhteydessä emme tarkastele koulun mahdollisuuksia rajoittaa matkapuhelinten hallussapitoa opetuksen aikana vaan keskitymme ainoastaan kuvaamiseen ja tallentamiseen liittyvään problematiikkaan.

Eli lähtökohtaisesti kuvaaminen on mahdollista ja sallittua, varsinkin jos se tapahtuu yleisellä paikalla tai toisen suostumuksella. Yllä kuvatussa esimerkissä kuvaaminen tapahtui yleisellä paikalla eli sinänsä laillisesti, vaikkakin hyvin todennäköisesti vastoin koulun määräyksiä matkapuhelimen käytöstä.

Kuvaamisen osalta on toisaalta myös osattava erottaa se, mitä kuvatulla tai tallennetulla aineistolla tekee. Kuvien ja tallenteiden jakaminen sosiaalisessa mediassa ilman toisen suostumusta ei lähtökohtaisesti ole sallittua. Jokaisella on oikeus omaan kuvaansa, joka on osa henkilön yksityisyyttä. Kuvaamalla hankitun aineiston levittäminen vaikkapa sosiaalisessa mediassa voi helposti johtaa tilanteeseen, jossa asiaa arvioidaan jo oikeudellisessa mielessä vankemmalla pohjalla. Tästä löytyy nykyisin myös oikeuskäytäntöä. Yllä kuvatussa esimerkissä sosiaalisen median kanavilla oli jaettu materiaalia, joka saattaa jo sellaisenaan olla henkilön kunniaa loukkaavaan ja siten täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Yhä enemmän kunniaa loukkaavaa tarkoitusta ja rikoksen toteutumista osoittaa videoiden editointi ja jakaminen. Myös yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen voi tulla edellä kuvatuissa tilanteissa kysymykseen.