Sammaleläimet ovat eläimiksi kovin erikoisen näköisiä. Nämä mikroskooppiset, minikokoisia ruukkuja muistuttavat eläimet elävät kiinnittyneenä vesikasveihin, puiden juuriin, oksiin tai kiviin ja pyydystelevät kaikkea ohitse kelluvaa viuhkamaisilla lonkeroillaan. Sammaleläimet liittyvät kuin legopalikat yhteen toisten sammaleläinten kanssa muodostaen yhteisön, jossa voi olla tuhansia pikkuotuksia. Tällaisia otusjoukkioita kutsutaan nimellä runkokunta. Joskus sammaleläimiä on runkokunnassa niin paljon, että ne muodostavat nurmikkoa muistuttavan maton. Sammaleläimiä luultiin ennen kasveiksi. Ne muistuttavatkin muita eläimiä enemmän sammalia, pensaita, koralleja taikka pesuseiniä.
Sammaleläimiä on helppo löytää, sillä vaikka yksittäinen sammaleläin onkin hyvin pieni, voivat runkokunnat olla tosi suuria, jopa 30 senttimetrin mittaisia. Rönsysammaleläimet viihtyvät ulpukan lehden alapinnoilta, ja niiden runkokunnat muodostavat lehden alle pitsikuvioita. Toisinaan rönsysammaleläin muodostaa ulpukan alapinnalle kokonaisen nurmikon. Se voi myös muodostaa ruohomaisen peitteen rannan kivien ja puiden oksien pinnalle. Lammikoiden vesikasvien, etenkin lumpeen, pinnoilta voi löytää kulkusammaleläimen, joka muodostaa pitkänomaisia runkokuntia. Nämä runkokunnat ovat hyvin limaisia ja muistuttavat ulkonäöltään perhostoukkaa. Itämeren rannoilta on helppo löytää sammaleläimiä: yleinen levärupi kiinnittyy rakkolevän pintaan, sinisimpukoiden kuoriin ja järviruo’on varsiin. Se näyttää kauempaa katsottuna vaalealta verkolta, läheltä katsoessa voi huomata verkon muodostuvan pienistä sammaleläinyksilöistä.
Sammaleläimiä levän pinnalla. Kuva Vivi Bolin via Flickr
Kauniita sammaleäimiä. Kuvat: Sarah Faulwetter via Flickr