Vesikirput

Vesikirput ovat läpikuultavia äyriäisiä, joilla on pitkät tuntosarvet. Vesikirppu käyttää tuntosarvia uidessaan: kun se liikuttaa niitä yhtä aikaa ylös ja alas, syntyy nykivä, hyppivä liike. Hyppivä uintityyli ja hyvin suuret silmät ovat vesikirppujen tunnusmerkkejä. Kirpun suuri verkkosilmä jakautuu moniksi pieniksi osasilmiksi, joita voi olla parhaimmillaan jopa 300 kappaletta! Hyvä näkö on tarpeen veden alla.

Vesikirput ovat useimmiten mikroskooppisen pieniä, mutta suurimpia lajeja voi nähdä paljaallakin silmällä. Ne viihtyvät puhtaissa vesissä, ja katoavat kokonaan esimerkiksi myrkyllisten sinilevien ilmaantuessa niiden kotilammelle tai järvelle. Tästä syystä vesikirppuja käytetään paljon apuna tutkimuksissa, esimerkiksi silloin kun selvitetään ympäristömyrkkyjen vaikutuksia vesistöissä. Vesikirput ovat höydyllisiä ihmiselle, sillä ne syövät vesistöistä pikkuruisia leviä, jotka tekevät veden sameaksi. Näin ne auttavat järviä ja lampia ja muita vesistöjä pysymään kirkkaampina ja puhtaampina.

Vesikirput ovat sopeutumisen mestareita. Jos vesikirppuja syövien petojen määrä lisääntyy niiden kotilammessa, kasvaa kirpuille jo muutaman sukupolven kuluttua päähän piikkejä taikka paksu kypärää muistuttava kuori. Nämä varusteet auttavat suojautumisessa petoja vastaan. Jos taas hapen määrä laskee kirpun kotivesissä, se lisää veressä happea sitovan hemoglobiinin tuotantoaan, ja muuttuu väriltään punaiseksi. Näin ollen kirppujen isoisoäidillä voi olla sileä pää ja vaalea väritys, mutta sen lapsenlapsenlapset ovat punaisia, piikikkäitä ja moottoripyöräkypärällä varustettuja. Vesikirpuilla on kaikista tutkituista eläinlajeista eniten geenejä, mikä mahdollistaa tällaiset nopeat muutokset.

Kuvat Carolina Biological Supply Company ja Duncan Hull via Flickr