Kirvat

Kirvat ovat hyönteisiä, joilla on pehmeä ruumis ja pitkät tuntosarvet sekä imukärsä, joilla ne imevät nesteitä kasvien lehtien ja varsien sisältä. Kirvat ovat muutaman millin mittaisia, ja niiden pyöreä ulkomuoto voi muistuttaa pallohyppiäisiä. Kirvoja on monen värisiä: keltaisia, vihreitä, sinertäviä, oransseja, punaisia harmaita ja aivan tummia. Huonekasvien lehdillä voi nähdä vaalean nukan peitossa olevia villakilpikirvoja. Ne ovat hyvin pieniä ja näyttävät hyvin pehmoisilta, kuin pieniltä pumpulitupoilta.

Kirvoja löytää helposti, kun kääntelee kasvien lehtiä ympäri puutarhassa: lehtien alapinnalta voi löytää vihreänharmaan, kirvojen muodostaman maton. Kirvoja löytää myös kiipeilemästä kasvien varsia ja puiden runkoja pitkin. Niitä on hauska katsella suurennuslasilla. Jos otat kirvan käteesi, huomaat, että se on hyvin tahmea. Tahmeus johtuu mesikasteesta, joka on kirvojen sokeripitoista ulostetta. Muurahaiset pitävät kovasti mesikasteesta, ja siksi elävät usein lehtikirvojen kanssa vuorovaikutussuhteessa, jota kutsutaan nimellä mutualismi. Mutualismi on molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyön ja -elon muoto. Muurahaiset ikään kuin lypsävät kirvoilta mesikastetta hivelemällä niitä tuntosarvillaan. Melko puolustuskyvyttömille kirvoille muurahaiset taas ovat oiva puolustus niitä syöviä leppäkerttuja vastaan.

Aina kirvat eivät tarvitse muurahaisia puolustuksekseen, sillä niillä on myös muita keinoja vihollisia vastaan. Lehtikirvat erittävät ruumiistaan vaaran uhatessa erityistä tuoksua, feromonia, jonka muut lähellä olevat kirvat haistavat ja näin tietävät niitä uhkaavasta vaarasta. Ne pudottautuvat kasvien lehdiltä maahan ja kiiruhtavat eri suuntiin, jolloin ainakin osa kirvoista pelastuu pedon hyökkäykseltä. Intiasta tunnetaan kirvoja, joilla on toukkasotilaita. Nämä toukat ovat jo pienestä pitäen sotilaan asussa: niillä on otsassa kaksi kartionmuotoista ”taistelupiikkiä”. Toukkasotilaat puolustavat muita kirvoja hyökkäämällä vihollisen kimppuun ja pistämällä sen kuoliaaksi otsansa piikeillä. Ainakin leppäkertun toukkien tiedetään pakenevan näitä hurjia kirvasotilaita.

Ihmisille kirvoista voi olla haittaa, sillä monet kirvalajit ovat pahoja kasvituholaisia.

Muurahainen "kasvattaa" kirvoja. Kuva: Jennifer Aitkens via Flickr

Kuvat: Barbara Eckstein, Mike Keeling ja Stavros Makropoulos via Flickr

Kuv