Puhelin palasina

Tunnin aiheena oli tutkia puhelimia ja tietokoneita Radikaalin toivon hengessä

  • mistä tietokoneet oikein tehdään, miten ne toimivat ja mikä osa tekee mitäkin? Missä osissa on metallia, esimerkiksi kuparia?

  • miten tietokoneet ja puhelimet liittyvät maapallon hyvinvointiin? Mitä tarkoittaa raaka-aine ja miten niin se loppuu? Miten minun puhelimeni liittyy jonkun muun hyvinvointiin?

  • mitä yksittäiset ihmiset voivat tehdä kestävämmin? Voiko kierrättämisestä olla jopa taloudellista hyötyä?

  • miten voisimme auttaa asiaa koulussa tai vaikka koko Korsossa?

Materiaalit

  • Hesarin juttu "Puhelin palasina"

  • Kysymykset

  • Tietokoneen osia ja ihminen, joka osaa niistä kertoa

  • Oppilailla joku googlailuväline

Tunnin kulku:

  • aikataulu ja virittäytyminen; missä kaikkialla on tietokoneita? Mitä oppilailla on itsellään? MIten usein saavat uusia laitteita ja miksi? Mitä vanhoille käy? Miksi pitää saada uusi?

  • kolmeen ryhmään (oppilaita oli yhteensä 19)

  • ohjeet ryhmille: Ryhmä nro 1 aloittaa tietokoneen osien tutkimisesta, ryhmä 2 luki Hesarin juttua ja vastasi kysymyksiin 1-5, ryhmä kolme pohti kysymyksiä 6 ja 7.

  • ope selitti tietokoneen osia ja koneen toimintaa. Muut kaksi ryhmää pärjäsi ohjeiden avulla itsenäisesti. Kaikki ryhmät tekivät kaikki osiot, joten open aika jakautui tasaisesti.

  • lopuksi vielä keskusteltiin


Apuopen mietteitä

Kuljin luokassa, katselin, kuuntelin ja keskustelin. Tässä mietteitä kirjattuna muistiin lennosta:

Ryhmä1 (tietokoneen osat)

  • ryhmän oppilaat olivat hämmästyttävän kiinnostuneita koneen toiminnasta ja monet, jotka eivät yleensä paljon jaksa ottaa kantaa maailmanmenoon osasivatkin kertoa yhtä ja toista. Tätä kirjoittava keski-ikäinen taideopettaja oli aivan täysin hämmästynyt nuorten tietomäärästä.

  • kun tietokoneen osat siirtyivät seuraavaan ryhmään kävi selväksi, että osaa ei kiinnostanut tekninen puoli juurikaan. Pääsimme muutaman kanssa kuitenkn toteamaan (tällä kertaa englanniksi) "I really dont care which kind of phone I have or what the parts look like as long as it works. But clearly there is a huge problem and I am very interested in making things better. So, in a way, I am interested."

Ryhmä 2, Hesarin juttu ja kysymykset

MItä saitte selville? (editoimattomat vastaukset)

  • vuodessa tehdään 1,5 miljardia uutta puhelinta

  • 80% puhelimista ei päädy kiertoon

  • metalli loppuu. Kupari varsinkin. Huono juttu!

  • meidän ryhmäläisillä on 32 turhaa puhelinta kodeissa laatikoissa. Tai oikeastaan ne on rikki. Ne vaan on siellä. Ehkä niistä tulee joskus retroa ja arvokkaita.

Miten voisimme muuttaa tilannetta?

  • kouluun voisi tulla kierrätyspiste. Me ei annettais rahaa, mutta jos niistä saa rahaa niin sen voisi käyttää johonkin koulun juttuun tai vaik lahjottaa johonki. Niinku hyväntekeväisyyttä. Myös korsolaiset muut ihmiset vois tuoda niiden puhelimia, koska ei kaikkki pääse helposti Giganttiin tai johonkin kierrätyspaikkaan. Tai voisko niillä rahoilla järkätä jonkun tapahtuman koululle ja mainostaa, et rahat tuli niistä puhelimista? Julisteita ja kuulutuksia ja kampanja.

Ryhmä 3; tehtävänä ottaa selville paljonko voisi saada rahaa kotona makaavista vanhoista puhelimista.

  • Gigantin sivusto ei toiminut. Ei löytynyt googlaamalla tietoa paljonko sais vanhasta puhelimesta.

  • e-bay oli parempi, mutta ei kukaan ehkä jaksais ruveta myymään. Tai ehkä Aaro, koska sen vanhoista puhelimista sais jotain 530e

ihmisillä ei ole yleisesti tiedossa että puhelimista voi saada helposti rahaa. Ne on vaan jossain laatikoissa kotona.

Mitä voisimme tehdä asian parantamiseksi?

  • kuulutetaan koulussa. EI ihmisiä kyllä varmaan hirveesti kiinnosta. Pitäis olla helposti hinnat jossain, ehkä niitä sitten kiinnostais

Loppukysymykset keskustellen:

  • miksi puhelimia kannattaisi kierrättää?

  • kuinka paljon sähköautoon meni kuparia vähemmän? Mitä ongelmia kuparin käytössä on? (Ja muutama muu täsmäkysymys)

  • entä kotona lojuvat kännykät? Onko niistä rahallista hyötyä?

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viimeiset lauseet jäivät mietityttämään;

Ope: eikö kannattaisi kuskata puhelinta kiertoon ja saada siitä 30e?

Oppilas: mitä mä nyt jollain kolmella kympillä teen?

Ope: ai että jos sun vanhemmat on menossa vaik Giganttiin ja pääset kyydillä sinne eikä sun tarvi ku ojentaa se puhelin ja saat siitä 30e niin et viittis viedä? Paljonko siitä pitäisi sitten saada?

Oppilas: no ehkä sitte voisin viedä.

Ope: no entäs tämä kouluun perustettava kierrätyspiste. Sehän toimisi niin, että voisi vaan tuoda ne vanhat puhelimet pois laatikoista eikä niistä saisi rahaa. Ne menis oikealla tavalla kierrätykseen ja vaikka kuparin saisi talteen ja uudelleen käyttöön. Mutta jos koulu sitten saisi niistä jotain rahaa irti niin se menisi koulun johonkin projektiin tai vaikka hyväntekeväisyyteen.

Oppilaat, monta: no sit mä en ainakaan tois! Just joo koululle rahat! Ei todellakaan!

Ja samaan aikaan muutama silmäpari kääntyi minuun jo pikkuisen innostuen; vaikka kaikki ei tajua, me voidaan tehdä tää, voidaanhan!?!

Tämän kirjasi apuopena mukana ollut Sanni, joka oppi itsekin vaikka ja mitä.

Kiitos tn-ope Jukalle tunnista ja materiaaleista!