Arvot ja Onnellisuus

“Radikaali toivo on vaikuttamista, maailmaan tarttumista ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista. Omat arvot ja niiden mukainen toiminta tuottaa onnellisuutta.”

Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että ihmisellä on useita universaaleja tuntemuksia. Ilon tai surun tunteita ei korsolainen teini tule elämänsä aikana välttämään. Sama pätee koulussa työskenteleviin aikuisiin tai alku-asukkaisiin Amazonilla. Ihmisen elämässä tunteet ja niiden taustalla vaikuttavat biokemialliset reaktiot voivat tulla tutuksi biologian tunneilta mutta niiden ymmärtäminen ja omaan elämäänsä liittäminen on arvokas taito. Mitä jos osaisin tunnistaa käytökseni taustalla vaikuttavia tekijöitä ja tarkastella käyttäytymistäni osana ihmisyyden peruselementtejä. Mitä jos, pystyisin tunnistamaan lajitoverien yhtäläisyydet sekä tukemaan heidän perustarpeiden täyttymistä. Näiden taitojen olemassaolon tunnistaminen ja ymmärtäminen luo vahvaa pohjaa onnellisuuden rakentumiselle. Onnellisuuden, joka on linjassa planeetan kantokyvyn ja ihmisen tulevaisuuden kanssa.

Milloin ihminen on onnellinen? Mitä perustarpeita onnellisuus vaatii?

Ihmisen aivoissa toimiva dopamiini/serotoniini järjestelmän tarkoituksena on hyvinvoinnin ylläpitäminen. Tuntemalla järjestelmän perusperiaatteita voimme ymmärtää onnellisuutta “uudella tavalla”. Ihmisen onnellisuuden taustalla vaikuttavia peruspilareita on muutamia. Ihminen ei pärjää ilman ruokaa tai juomaa. Unen määrä vaikuttaa oleellisesti jaksamiseen. Kuitenkin ihminen saattaa unohtaa perustarpeensa, jonka seurauksena onnellisuuden kokeminen voi olla vaikeampaa. Hyväksyntä, läheisyys ja turvallisuus ovat elementtejä, joita ihminen hakee elämäänsä käyttäytymisensä kautta. Näiden käytöksen taustalla tapahtuvien reaktioiden syväluotaaminen voi auttaa oppilasta tunnistamaan oman onnellisuutensa osasia. Vaikka uuden tavaran saaminen voi tuottaa hetkellisen onnellisuuden tunnetta, ei se pitkässä juoksussa enää tyydytä. Tarkastellaan onnellisuutta siis “uudella” tavalla. Onnellisuus voi merkitä jokaiselle kuitenkin eri asioita.

Meille jokaiselle on tärkeää kuulua osaksi jotakin ryhmää. Ryhmään kuuluminen tuo yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. että erilaisissa ryhmissä myös opitaan kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hyväksytyksi tuleminen ja pidettynä oleminen tukevat lapsen kehitystä.

Perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa oppimisen tapahtuvan vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa (OPH 2014, 17). On myös todettu, että parhaimmillaan oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisten kesken (Eskelä-Haapanen & Hannula 2015, 227; Haapaniemi & Raina 2014, 14), jolloin opettaja pystyy opettamaan taitoja, tietoja sekä monia erilaisia oppiaineita (Gordon 2006, 25). Siksi opettajalla on erittäin tärkeä rooli ryhmäyttäjänä, jotta kaikki oppilaat tuntevat olevansa tärkeä osa omaa ryhmää.

Arvot

Omien arvojen mukainen toiminta lisää ihmisen onnellisuutta. Merkityksellisyyden kokeminen omassa elämässä on yksi onnellisuuden peruspilari. Antonovsky (1987).

Mistä arvot syntyvät? Miten omat arvonsa tunnistaa?

Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää. Arvot ovat luonteeltaan käsitteellisiä ja ne ohjaavat ihmisten tai ihmisryhmien toimintaa. Esimerkiksi maailmanrauha tai sinnikkyys ovat arvoja, joita voidaan pitää tavoiteltavina tai toivottuina asioina. Arvo tarkoittaa myös merkityksellisyyttä - kun jokin asia on merkitsevä, sen sanotaan olevan arvokas.

https://artosalonen.com/ekososiaalinen-sivistys-mita-se-on/

ks. kriittinen myötätunto

OPS - Suoria lainauksia

L1 “Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.”

omat arvot, toimijuus, yhteisöllisyys

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

“Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista.”

perustarpeet, empatia

“Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa.”

“Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämään matemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen. “

L3(Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot)

“Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvointia.”

ymmärrys oman toiminnan vaikutuksista

L7(Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen)

“Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.”