Tunneasiaa

Erään BG-opettajan kertomus siitä miten hän päätti ottaa ilmastotunteet ensimmäistä kertaa käsittelyyn ja kuinkas sitten kävikään:

YMPÄRISTÖTUNTEITA OPPILAIDEN KANSSA

MISTÄ TARVE JA IDEA SYNTYI?

Panu Pihkala oli keskustelemassa koulullamme opettajien kanssa ympäristökasvatuksesta,ilmastonmuutoksesta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista tunteista. Erityisesti mieleeni painui se, kuinka ilmastonmuutoksen herättämistä tunteista kannattaisi puhua oppilaille. Aiemmin en ole käsitellyt ilmastotunteita lainkaan, koska en ole kokenut olevani pätevä siihen, enkä ole itse huomannut oppilaiden potevan ilmastoahdistusta erityisen paljon. Olin myös omista tunteistani epävarma, kunnes Pihkalan vetämässä iltapäivässä tein ohjeiden mukaisen käsitekartan tunteistani (toivoajatoimintaa.fi) Tehtävänä oli valmiista tunnelistasta valita omia tunteita ja laatia niistä käsitekartta, josta sitten keskusteltiin muiden kanssa. Tehtävä selkiytti sekavaa päätäni melko lailla ja osasin nimetä aika montakin tunnetta, joita ilmastonmuutos ja tulevaisuuden ajattelu minussa herättää. Käsitekartan laatimisen jälkeen olo oli jollain lailla keveämpi ja ajatus oli kirkkaampi.

MITEN TOTEUTIN?

Ensin kasiluokan oppilaat kirjoittivat ylös (tai ainakin ajattelivat - toivottavasti) kaikkea mahdollista, mitä ilmastonmuutos tuo mieleen. Ohjeistin listaamaan, ajatuksia, faktoja, luuloja, tunteita - mitä tahansa virheitä pelkäämättä.

Sitten oppilaat vertailivat listojaan pienissä ryhmissä: Oliko samoja asioita, mitä eroavaisuuksia oli? Ryhmä keräsi noin viisi asiaa, jotka sitten kertoivat muulle luokalle. Sitä mukaa kun asia sanottiin, minä kommentoin sitä tarkennuksilla ja mahdollisilla oikaisulla, jos asia ei oikeasti liittynyt ilmastonmuutokseen. Tässä huomasin ilokseni, että lähes kaikki pysyivät aiheessa, jääkarhua ei mainittu juuri kertaakaan (eli osataan ajatella laajemmin jo!) ja asiat olivat melko tarkkoja (eli ei vain “maailmanloppu” tai “luonto tuhoutuu”). Tietoa siis tuntui olevan.

Tämän jälkeen luennoin itse vielä muutamista perusasioista. En näyttänyt ollenkaan ahdistavia kuvia ja muutamaa diagrammia näytin lähinnä siksi, että koitin opettaa diagrammin lukutaitoa. Ideana oli varmistaa, että oppilaat tietävät mistä nyt puhutaan. Tarkempia syitä, seurauksia ja ratkaisuja ei käsitelty tässä lainkaan, sillä niitä tullaan käsittelemään oppilaiden esitelmissä.

Sitten otin aiheeksi ilmastonmuutoksen vaikutuksen tunteisiin. Jaoin oppilaille saman tunnelistan (lähde; toivoajatoimintaa.fi) , jota opettajien iltapäivässä käsiteltiin. Kerroin oppilaille samalla, että olen tehnyt vastaavan itsekin. Kannustin rehellisyyteen ja sanoin että kaikki tunteet on sallittuja ja vaikkei ilmastonmuutokseen uskoisikaan, sen ajatteminen herättää kuitenkin joitakin tunteita. Sanoin, ettei vastauksia tarvitse kertoa kenellekään jos ei halua. Tunnelistaa oppilaat kävivät läpi yksin.

Tämän jälkeen kerroin siitä, kun itse käsittelin samaa aihetta. Näytin oppilaille oman tunnekäsitekarttani (yksinkertaistettu versio ilman liian henkilökohtaisia ja arkaluontoisiakin asioita). Sitten kerroin käsitekartastani: elämäntavoistani, paineistani opettajana, ristiriidoista joita koen jne.

Viimeiseksi oppilaat saivat mennä sellaisiin ryhmiin, joissa tuntevat olonsa turvalliseksi ja tutuksi. Ryhmissä he keskustelivat tunteistaan, vertailivat ja pohtivat, mistä tunteet johtuvat. Etevimmät alkoivat laatia käsitekarttojakin. Lopuksi ne ryhmät, jotka halusivat sanoivat muutamia tunteitaan ääneen koko luokalle.

KOKEMUKSET

Omien tunteiden kertominen kannatti. Oppilaat kuuntelivat hyvin ja selvästikin ottivat asian vakavasti. Lähes kaikki ryhmät lopuksi keskustelivat tunteistaan ainakin jonkin verran. Tokihan jotkut eivät oikein halunneet pohtia tunteitaan, mutta valtaosa “avautui” ihan hyvin ryhmälleen. Eräässä luokassa tunteiden ääneen sanominen vaikutti ensin melko nihkeältä, kunnes yksi reipas tyyppi mainitse jonkin tunteistaan ja koitti vähän pohtiakin mistä se aiheutuu. Sen innoittamana aika moni halusi kertoa myös omistaan.

Koin, että asian käsitteleminen oli paikallaan ja tämä tapa toimi hyvin. Aika tosin loppui tuolta kerralta kesken, mutta koska tämä tunneasia on nyt aloitettu, uskon että voimme palata tähän oppilaiden ympäristön tilaan liittyvien esitelmien yhteydessä.