Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia sekä turvallisuutta ja luovat siten edellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Oppilaiden vertaissuhteiden aktiivinen tukeminen, myönteiset yhteiset kokemukset ja merkityksellisyyden tunne yhteisön jäsenenä tukevat kouluun kiinnittymistä.
(Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014, luku 4.2)
Yhteisöllisyyden rakentaminen aloitetaan koulussa heti lukuvuoden alussa, ja sen tulisi jatkua läpi vuoden. On tärkeää pitää huolta, että luokan ilmapiiriä tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti yhdessä oppilaiden kanssa. Näin lukuvuoden aikana voidaan arvioida, miten ryhmän ilmapiiri kehittyy sekä puuttua mahdollisiin ongelmakohtiin. Opettajan ja muiden koulun aikuisten on tärkeää pohtia myös omien tekojensa ja sanojensa vaikutusta luokan ja koko koulun ilmapiiriin. Hyvän vuorovaikutuksen tavoitteleminen vaikuttaa positiivisesti koko yhteisöön.
Turvallinen ryhmä ei synny hetkessä vaan ryhmän vuorovaikutus vaatii tietoista kehittämistä ja tukemista pitkin lukuvuotta. Lukuvuoden alku on toki merkittävä vaihe ryhmän turvallisuuden muodostumiselle, mutta ryhmäyttämiseen ei kuitenkaan riitä yksi tutustumispäivä, vaan turvallisen ryhmän muodostumiseksi on tehtävä töitä jatkuvasti. (MLL)
Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat oppimisen tavoite eri oppiaineissa ja ne sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuteen. Oppituntien lisäksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu arkisissa tilanteissa on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 4.2)
Tunnetaidoilla on positiivinen yhteys oppimiseen, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Tunnetaidot auttavat oman elämän hallinnassa ja itsetuntemuksessa. (Positiivinen kasvatus) Tunnetaitojen harjoittelun myötä kehittyy kyky empatiaan eli kykyyn myötäelää toisen tunteita ja kokemuksia. Empatia ja sosiaalisten suhteiden sujuvuus ovatkin yksi tärkeä päämäärää, kun opetellaan tunnetaitoja. (Opetushallitus)