Embedded Files
Jaksamisen pilarit:
Jaksamisen pilarit:
UNI
Saako lapsi/nuori unta riittävästi?
Kasvavan lapsen/nuoren unen tarve on yksilöllinen, mutta aika monen olisi hyvä saada unta 9-10 h/yö. Yllättävän moni oppilaista on kertonut unen saannin vaikeuksista niin meille kuin muulle koulun henkilökunnalle.
Heistä moni on kertonut hakevansa apua siihen puhelimen selaamisesta. Tämä kuitenkin tutkimustenkin mukaan virkistää entisestään, joten nukahtamiseen kannattaa käyttää parempana keinona esim. kirjan lukemista tai erilaisia muita rentoutumiskeinoja kuten rauhallisen musiikin kuuntelu tai hengitysharjoitukset.
Netti on täynnä vinkkejä nukahtamisen nopeuttamiseksi, joista voitte yhdessä koululaisenne kanssa löytää juuri hänelle sopivan tavan.
Lapsiperheiden uniterveys - Pohde
Ruokailu
Ruokailu
Syökö lapsi/nuori riittävän aamupalan sekä koululounaan?
Mikäli päivän ensimmäiset tunnit menevät lounasta odotellessa koska aamupala jäi välistä, voi oppiminen olla haastavaa. Riittävä ja terveellinen aamupala kasvavalle nuorelle on esim. leipä leikkeleineen ja kasviksineen, hedelmä, maito/kaakao.
Lisäksi pitkinä päivinä kannattaa mukaan varata myös terveellinen välipala (opettajat ohjeistavat vanhempia/oppilaita päivistä jolloin välipala kannattaa olla mukana).
Useamman vuoden ajan on ollut myös havaittavissa ilmiö pääosin yläkoululaisten keskuudessa, mutta myös alakoulun puolella, että koulu lounas jätetään välistä. Valitettavasti ryhmäpaine ja aterian nimi saattaa tehdä sen ettei ruokaa käydä edes maistamassa.
Ymmärrettävästi opiskelu takkuaa kun keho ei ole saanut tarpeeksi tarvitsemiaan ravintoaineita, vitamiineja jne. Lapset ja nuoret olisi hyvä saada syömään lounaalla muutakin kuin juomaan pelkkä vesilasi.
Lapsen ja nuoren ravinto ja ruokailu - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Liikunta
Liikunta
Liikuntasuositus ja luonto lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukena
Liikkumissuosituksen mukaan kaikille 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.
Suosituksen mukaan olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä ja suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Liikkumisen tulisi olla monipuolista, jolloin erilaiset liikuntataidot kehittyvät. Myös liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Vähäisempikin liikkumisen määrä on hyödyllistä, vaikka suositus ei täyttyisikään jokaisena päivänä. Liikkumisen ilo auttaa pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytämisessä. Turvallinen ja yhdenvertaisesti saavutettava päivittäinen liikkuminen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille.
Liikkumissuosituksen keskeisiä toimeenpanotahoja ovat perhe ja kaverit, koulut ja oppilaitokset mukaan lukien koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, liikunta- ja urheiluseurat ja kaikki liikuntaharrastusten järjestäjät, kunnat sekä valtionhallinto.
Liikunta vaikuttaa lapsen ja nuoren kehitykseen - UKK-instituutti
Koulumatkat
Koulumatkaliikunta on erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikunta-annosta. Oppimisen näkökulmasta kannattaa aamulla aktivoida aivoja ja kulkea kouluun ja kävellen tai pyörällä, iltapäivästä omaehtoinen liikkuminen tarjoaa liikunnallisen hetken ennen läksyjen tekemistä. Jos koulumatkat taittuu linja-autossa, niin voitte perheenä miettiä, mitkä liikkumisen tavat tukee teidän arjen liikkumista.
Liikenneturvallisuus koulumatkaliikunnassa
Vaikka koulumatkaliikunnan edut ovat ilmeiset, on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen. Koulumatkojen suunnittelussa on otettava huomioon mahdolliset vaaranpaikat ja pyrittävä löytämään ratkaisuja niiden välttämiseksi. On suositeltavaa, että lapset ja nuoret kulkevat kouluun kävellen tai pyörällä aina kun se on mahdollista ja turvallista. Jos osa matkasta on kuljettava moottoriajoneuvolla, on suositeltavaa kulkea omin voimin ne osuudet, jotka ovat turvallisia ja mahdollistavat liikunnallisen osallistumisen.
Lapsi oppii mallista - vinkkejä vanhemmille - Liikenneturva
Luonto lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukena
Luonto vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin monella tavalla. Se voi auttaa rauhoittumaan, lievittää stressiä ja parantaa fyysistä terveyttä. Luonnossa liikkuminen, leikkiminen ja yhdessä kokeminen edistävät lasten ja koko perheen hyvinvointia sekä yksilöllisen luontosuhteen kehittymistä.
Luonto lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukena - Talk by Students
LISÄTÄÄN linkki Lasten ja nuorten sekä perheiden reittikartasto
Kaverisuhteet
Kaverisuhteet
Kaveritaidot ovat harjoiteltavia taitoja
Hyvät kaveritaidot eivät ole juuri kenessäkään meistä automaattisesti, vaan jokainen tarvitsee harjoitusta ja rohkaisua ainakin johonkin osa-alueeseen. Mutta mitä ovat kaveritaidot, miten niitä voi harjoitella ja mitä nuoret itse ajattelevat kaveruudesta ja yksinäisyydestä?
Kaveritaidoilla tarkoitetaan sosiaalisia taitoja, eli niitä taitoja joita tarvitsemme kun olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kaveritaitojen pohjana on itsetuntemus ja itsemyötätunto, jotka lisäävät luottamusta ja empatiaa itseä ja muita kohtaan.
Kaveritaidot ovat harjoiteltavia taitoja | Opetushallitus
Hyvillä kaverisuhteilla on suuri merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. Kaverit merkitsevät lapselle iloa, leikkiä ja yhteistä tekemistä. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä merkityksellisemmäksi kaveritaidot tulevat.
Lapset tarvitsevat vanhempia kaverisuhteiden opetteluun. Vanhemman ja lapsen välinen hyvä vuorovaikutus luo pohjan lapsen sosiaalisille taidoille. Kaverisuhteisiin on helpompi ryhtyä, kun lapsella on kokemuksia siitä, että häntä ymmärretään ja arvostetaan omassa perheessä. Omat vanhemmat ovat lapselle tärkein turvasatama silloin, kun kaverisuhteissa on tapahtunut kurjia asioita.
Kaveritaitoja ja vanhemmuutta - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Koululaistaidot
Koululaistaidot
Huolehtiiko lapsi läksynsä ja koulutarvikkeensa?
Hyvä ohjenuora on että läksyt tehdään heti kun koulusta tullaan kotiin. Silloin lopun iltaa voi olla huoletta ja vapaana. Osalla kouluilla on järjestettynä koulupäivän alkuun tai loppuun läksyparkki, jonne oppilaat voivat tulla vapaaehtoisesta/opettajan ohjauksesta läksyjä yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Suositelkaa tätä omille koululaisillenne, mikäli se vaan heidän lukujärjestykseensä passaa.
Harrasta Kuusamossa ja luonnostaan liikkuva koululainen
Harrasta Kuusamossa ja luonnostaan liikkuva koululainen
Kotiintuloajat
Kotiintuloajat
Tuleehan lapsi "kyliltä" riittävän ajoissa kotiin?
Kaverit ovat tärkeitä nuorille yhä suuremmassa määrin. Kun läksyt on kotona tehty ja riittävä päivällinen nautittu, on varmasti monessa kodissa harrastusten ja kavereiden aika.
Nuorelle kannattaa kuitenkin määrittää kotiintuloajat, jolloin kotona viimeistään on oltava. Jos kotiintuloaika on myös kavereiden kotona, nuori ei voi vedota siihen, että muutkin saa kylillä olla niinkauan kuin haluaa.
Kotiintuloaika on syytä määrittää niin, että iltaan jää aikaa vielä yhteiselle iltapalalle ja päivän kuulumisten vaihdolle. Kuusamon poliisilla ei ole suosituksia kotiintulo ajoille.
Poliisilta kysyttäessä vastaus oli: "Tietysti kotiintuloajat ja niiden noudattaminen ovat kannatettava asia, mutta näen, että on vanhempien tehtävä määrittää ne iän ja kehityksen mukaiseksi."
Nuori laiminlyö kotiintuloajat - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Ruutuaika ja turvataidot
Ruutuaika ja turvataidot
Mikä ihmeen ruutuaika?
Valitettavasti yhä nuoremmilta koululaisilta kuulee, ettei heillä ole rajoitettua ruutuaikaa tai heillä on mahdollisuus käyttää erilaisia älylaitteita siten että yhteenlaskettu ruutuaika ylittää suositusten mukaisen 2h ajan reilusti.
Digilaitteissa on paljon hyvää, ne muun muassa mittaavat terveystietoja, voivat olla apuna toiminnanohjauksessa, auttavat rentoutumisessa ja ovat säätelyn tukena, siellä pelataan porukalla, saadaan vertaistukea, ystäviä jne, mutta pidemmällä käytöllä nämä positiiviset asiat kääntyvät nopeasti negatiivisiksi.
Liiallinen ruutuaika kuitenkin heikentää keskittymiskykyä, kielellisten taitojen kehittymistä sekä vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Lisäksi se on yhteydessä masentuneisuuteen ja ahdistukseen, vaikeuttaa lukemista, laskemista ja kirjoittamista ja voi häiritä unta sekä vähentää osallistumista ikätasoiseen arkeen.
Lapset ja nuoret kohtaavat netissä myös seksuaalissävytteistä viestintää, aikuisten ihmisten yhteydenottoja sekä keinoja joilla voivat satuttaa itsensä. Pidetään siis ruutuaika kohtuullisena!
Rajat ja rakkaus
Rajat ja rakkaus
Rajoja tarvitaan, kun lapsi haluaa jotakin, jota ei voi saada, tai hän joutuu odottamaan sitä. Lapsi oppii vanhemman opastuksella vähitellen ottamaan huomioon toisten tarpeita ja yhteisiä pelisääntöjä ja hoitamaan yhteisiä velvollisuuksia ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti.
Rajojen asettaminen lapselle - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Perhepolku tarjoaa tukea vanhempien itsemyötätuntoon
Perhepolku tarjoaa tukea vanhempien itsemyötätuntoon
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tarjoaa alueensa lasten ja nuorten (0–16-v.) vanhemmille mahdollisuuden osallistua maksutta Perhepolku-verkkokurssille. Verkkokurssin tavoitteena on vahvistaa vanhemman myötätuntoa itseään kohtaan sekä tukea myötätuntoista vuorovaikutusta parisuhteessa ja perheessä. Itsenäisesti tehtävällä kurssilla voi esimerkiksi testata oman itsemyötätuntonsa ja kirjoittaa itselleen myötätuntoisen kirjeen. Kurssi sisältää tietoa, tehtäviä ja vinkkejä sekä toisten vanhempien vertaistarinoita. Kurssille osallistuneet vanhemmat ovat kokeneet verkkokurssin hyödylliseksi ja kertovat saaneensa tukea itsemyötätuntoonsa. Vanhemmat suosittelevat verkkokurssia toisille perheille.
"Kurssilla tajusin, miten paljon vaadin itseltäni ja läheisiltäni. Nyt tahdon vahvistaa myötätuntoa itsessäni ja perheessäni."
Kurssi löytyy osoitteesta: www.perhepolku.fi/verkkokurssi
Hyvät Tavat
Hyvät Tavat
Hyvien tapojen avulla lapsi harjoittelee päivittäin hyödyllisiä elämäntaitoja:
Luottamuksen vaalimista: Miten luottamusta ansaitaan ja miten sitä voi menettää?
Tehtävien tekemistä kunnialla alusta loppuun: Miksi on tärkeää tehdä saadut tehtävät hyvin? Millaiset rutiinit helpottavat tehtävien tekemistä?
Toisten ihmisten huomioimista: Millä arkisilla, ystävällisillä tavoilla voi ottaa toiset huomioon? Miksi se kannattaa?
Omasta sosiaalisesta maineesta, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimista: Millaiset tavat parantavat omaa hyvinvointia ja turvallisuutta? Miksi ei ole aivan yhdentekevää, miten käyttäydyt toisten ihmisten seurassa?
Tavattoman tärkeät tavat kuuluvat kotiin, kouluun ja koko elämään
Tavattoman tärkeät tavat kuuluvat kotiin, kouluun ja koko elämään
Myönteinen ajattelu ja muiden kunnioittaminen, hyvien tapojen ottaminen osaksi jokaista hetkeä, pienet sanat kuten anteeksi, kiitos, päivää – kaikki ne lisäävät hyvinvointia, viihtymistä ja välittämistä koulussa ja kotona.
Hyvät tavat kaunistavat, innostavat ja kannustavat
Hyvien tapojen perusta on toisten ihmisten kunnioittaminen kaikissa kohtaamisissa. Se on pohja, jolle rakentuvat kohtelias käytös, sujuva vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtäminen. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää myös itseään ja osata tulkita omaa käytöstään. Ihmisen, jolla on hyvä itsetunto, on helppo kunnioittaa myös toisia.
Nykypäivän maailmassa on mahdotonta pyöriä vain omassa ympyrässään – koululaisista kasvaa ennen pitkää jäseniä yhteiskuntaan, joka koostuu erilaisista ja eri kulttuureista tulevista ihmisistä sekä uudenlaisista työskentelytavoista. Maailman yhdentyessä nuorten aikuisten täytyy osata sopeutua muutoksiin. Ymmärrys tapakulttuurin merkityksestä ja halu sekä taito soveltaa oppimaansa käytäntöön antavat hyvät eväät tälle sopeutumiselle.
Hyvätapainen ei synny pakosta, vaan halusta. Ystävällisten ajatusten ilmaiseminen ja hyvätapaisuus ovat taitoja, joiden osaaminen edellyttää omien käytänteiden tietoistamista ja harjaantumista erilaisissa tilanteissa toimimiseen.
Kodin ja koulun yhteistyöstä voimaa tapakasvatukseen
Tapakasvatus alkaa kotoa. Koulussa opetellaan vuorovaikutustaitoja ja syvennetään tapakulttuurin ymmärrystä. Työelämässä tätä osaamista tarvitaan käytännössä ammatissa kuin ammatissa. Hyvät tavat eivät juurru hetkessä, vaan ne hioutuvat osaksi noudattajaansa vuosien kuluessa ja toistojen myötä.
Kodin ja koulun yhteistyö on tapakasvatuksessa – kuten muussakin kasvatustyössä – ensiarvoisen tärkeää. Kun lapsi tai nuori saa samanlaisia viestejä sekä kotoa että koulusta, niiden merkitys ja teho vahvistuvat. Yhteiset arvot ja normit auttavat jäsentämään ympäröivää maailmaa.
Jokainen perhe noudattaa tapakulttuuria ja perinteitä omalla tavallaan. Tätä täytyy myös kunnioittaa. Kotona tapakulttuuri näkyy sekä arjen pienissä asioissa että juhlahetkien suurissa tunteissa. Päivittäin otetaan toiset huomioon esimerkiksi yhteisillä aterioilla ja kotiaskareissa. Perhejuhlissa taas harjoitellaan isäntänä tai emäntänä olemista, vieraiden huomioon ottamista tai itse kutsuvieraana olemista. Tapakasvatus on alati läsnä perhe-elämässä: se alkaa jo pikkulapsivaiheessa ja jatkuu, kunnes nuori on valmis maailmalle. Hedelmällisintä se on, jos myös vanhemmat peilaavat omaa käytöstään ja pohtivat omaksumiaan tapoja lapsiaan kasvattaessaan – siis oppivat opettaessaan.
Menestyjä osaa käyttäytyä
Ensivaikutelma ihmisten kohtaamisessa syntyy kolmessa sekunnissa ja perustuu havaintoon ulkokuoresta. Sen jälkeen ihmistä arvioidaan hänen käyttäytymisensä perusteella. Hyvät tavat eivät vain kaunista, vaan ovat käyntikorttimme kaikkialla. Tapakasvatus on lapsen oikeus ja hyvät tavat ovat osa hyvinvoivan lapsen arjen taitoja. Hyvät ja yhtenäiset käytöstavat ovat perusedellytys toimivalle vuorovaikutukselle, jossa luodaan turvallisuutta ja sivistyneen kanssakäymisen perusta.
Viisas vanhempi ymmärtää tapakasvatuksen arvon lapsensa tulevaisuuden kannalta. Kirjaviisaus ei yksin takaa menestyksen avaimia, vaan elämässä onnistumiseen tarvitaan myös muunlaista sivistystä. Työhaastattelussa voi erottua joukosta vuorovaikutustaidoillaan, ja työuralla eteneminen edellyttää kykyä ymmärtää erilaisuutta ja sopeutumista uusiin tilanteisiin.
Kohteliaan ja toiset huomioivan ihmisen kanssa on mukava olla tekemisissä. Pienissä sanoissa ja eleissä piilee suuria merkityksiä. Hyvät tavat ovat tavattoman tärkeä tuki matkalla aikuisuuteen ja elämässä pärjäämiseen. Ne osoittavat yksilön taitoa ottaa muut huomioon, halua ymmärtää ympäristöään ja kykyä hallita omaa elämäänsä.
Page updated
Report abuse