Kaveritaitoharjoituksia

Sinä-viesteistä minä-viesteiksi (3.-6.lk)

Tavoitteena harjoitella minä-viestejä. joilla ilmaistaan omia rajoja ja sitä, mitä ajattelen, tunnen, haluan, arvostan ja mihin en suostu ja miksi. Oppia tunnistamaan sinä-viesti, joka koetaan syyttäväksi ja arvostelevaksi sekä joka johtaa usein vastapuolen hyökkäävään käytökseen.

Opettaja mallintaa ensin minä- ja sinä-viestit esimerkiksi seuraavalla esimerkillä:

1. Anni pelaa Kaisan ja Paulan kanssa polttopalloa, mutta aina Annin saatua osuman Kaisa väittää, ettei pallo osunut häneen. Sinä-viesti tilanteessa olisi: ”Aina sinä huijaat!” Minä-viesti tilanteessa olisi: ”Minua harmittaa se, että sinä väität, ettei pallo osunut. Etkö sinä voisi pelata sääntöjen mukaan?”

   • Oppilaiden tehtävänä on muuttaa opettajan sanomat sinä-viestit minä-viesteiksi. Opettajan harkinnan mukaan minä-viestit joko sanotaan ensin ääneen parille ja keskustellaan sitten ehdotuksista yhdessä tai kirjoitetaan vihkoon.

2. Antti lainasi kännykkäänsä Petelle. Pete tiputti kännykän ja astui vahingossa päälle, jolloin näyttöön tuli paha halkeama. Antti sanoi. ”Tunari! En ikinä lainaa sinulle mitään!” Miten Antti voisi ilmaista tunteensa minä-viestillä? Miten Pete voisi vastata Antille minä-viestillä?

3. Leena on pitkään haaveillut rei’istä korvissa. Eräänä päivänä Leena huomaa kateellisena, että hänen ystävällään Astalla on reiät ja uudet kauniit korvakorut korvissa. Leena sanoo: ”Taasko sinä diivailet!” Miltä Astasta tuntuu? Miten Leena voisi kertoa Astalle tunteistaan minä-viestiä käyttämällä, pahoittamatta Astan mieltä? 

Kertokaa vastaavia tilanteita omasta elämästä, ja keksikää miten niissä olisi voinut käyttää minä-viestiä.

Hyvän kaverin ominaisuuksia (1.–9.lk)

Mietitään yhdessä, mitkä ovat hyvän kaverin omaisuuksia, millainen on kiva kaveri, mitä kivan kaverin kanssa on mukava tehdä. Harjoituksen aikana istutaan ringissä ja puheenvuorot jaetaan esimerkiksi palloa heittämällä. Kirjoitetaan asiat ylös kartongille ja laitetaan kartonki huoneentauluksi luokan seinälle.

Liikepeili (1.-9.lk)

Välineet: Laite musiikin kuunteluun ja tilaa luokkaan.

Asetutaan kaverin kanssa vastatusten. Sovitaan, kumpi on ensin johtaja ja kumpi peili. Johtaja liikuttaa kehoaan musiikin tahtiin ja peili toistaa mahdollisimman tarkasti ja samanaikaisesti. Opettaja kertoo äänimerkin avulla, milloin osata vaihtuvat. Pyritään mahdollisimman katkeamattomaan liikkeeseen.

Pallo lentää (1.-9.lk)

Tarvikkeet: Pehmolelu tai pallo.

Opettaja ottaa pehmolelun ja kesää oppilaat seisomaan piiriin. Opettaja pyytää oppilaita kertomaan pehmolelun saadessaan, millainen on reilu kaveri. Pehmolelua heitetään piirissä satunnaisesti toisille vuorotellen. Kun pehmolelu on kiertänyt mahdollisimman monella eikä uusia ominaisuuksia enää keksitä, opettaja kysyy kaikilta oltiinko kaikista reilun kaverin merkeistä samaa mieltä.

Keskustellaan millainen siis on reilu kaveri?

Se joka.. (1.-9.lk)

Pyydä oppilaita ottamaan riittävästi tilaa itselleen. Luettele seuraavia väittämiä. Jos väittämä pitää oppilaan kohdalla paikkansa, hän toimii väittämän ohjeen mukaan. Voit kysyä kunkin väittämän kohdalla aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä. Jos aikaa on vähän, jätä osa väittämistä kysymättä. Voitte keksiä väittämiä yhdessä lisää!

1. Se, joka aikoo moikkailla jatkossa enemmän, tekee kolme kyykkyhyppyä.

2. Se, joka tykkää olla toisten seurassa, pyörii kolme kertaa ympäri.

3. Se, joka viihtyy hyvin yksin, koskettaa ”pää, olka, peppu, varpaat”.

4. Se, jolla on eläinkaveri, nostaa molemmat kädet kohti kattoa.

5. Se, joka välittää muista, heiluttaa käsiä.

6. Se, joka huomioi toiset, hyppii paikalla kierroksen ympäri.

7. Se, joka ei jätä kaveria pulaan, piirtää käsillä ison sydämen.

8. Se, joka haluaa olla muille hyvä kaveri, nostaa peukut pystyyn.

9. Se, joka aikoo pyytää joku kerta pariksi sellaista, kenen kanssa ei ole aiemmin ollut, nyökkää.

Taputusleikki (1.-9.lk)

Taputus kulkee ympäri piiriä: 

Yksi taputus tarkoittaa jatka samaan suuntaan. Kaksi taputusta vaihtaa suuntaa. Kuka tahansa voi vaihtaa suuntaa.

Ystävyyden kuvat (1.-9.lk)

Istutaan piirissä lattialla. Jokainen saa sakset ja liimaa ja papereita. Keskellä piiriä on vanhoja aikakauslehtiä. Jokainen leikkaa 3–10 kuvaa, jotka liittyvät kaveruuteen. Leikatut kuvat liimataan annetuille papereille. Kun kuvat ovat valmiit, ne laitetaan kuvapuoli alaspäin keskelle lattiaa. Jokainen saa vuorollaan mennä kääntämään yhden kuvan, ja sanoa mitä kuva hänen mielestään kertoo ystävyydestä. Lopuksi keskustellaan yhdessä mitkä asiat toistuvat kuvissa miltä tuntuisi, jos joistakin näistä asioista pitäisi luopua.

Mitä ystävyydessä on luovuttamatonta ja tärkeää?

Sovinto ja riita (3.-9.lk)

Ollaan piirissä. Kolme vapaaehtoista saa mennä piirin keskelle. Kaksi heistä on riitelijöitä ja yksi on sovinto. Muut saavat ehdottaa riidan aiheita. Tämän jälkeen pari alkaa riidellä annetusta aiheesta. Sovinnon tehtävä on sovitella riitaa. Lopuksi keskustellaan yhdessä siitä, onnistuiko sovinto tehtävässään. Keskustellaan myös siitä, miltä riitelijöistä ja sovinnosta tuntui harjoituksen aikana.

Yhteistyöllä korkeuksiin (5.-9.lk)

Oppilaat jaetaan 3-5 hengen ryhmiin. Leikkimielisen kilpailun tavoitteena on rakentaa kolmen minuutin aikana mahdollisimman korkea rakennelma viidestä A 4- paperista ilman apuvälineitä (esimerkiksi teippiä). Ryhmäläisten kannattaa toimia niin, että muut eivät saa vinkkiä heidän ideoistaan. 

Purku:

Kun kolme minuuttia on kulunut, tarkistetaan opettajan johdolla, mikä ryhmä sai rakennettua korkeimman rakennelman papereista. Rakennelman tulee pysyä pystyssä tarkistuksen ajan. Lopuksi keskustellaan yhdessä, millainen yhteistyö koettiin eduksi rakennelman kokoamisessa.

EI koulukiusaamiselle! (7.-9.lk)

Välineet: videotykki tms. videon katseluun.

Katsokaa yhdessä Poliisituben vlogi Koulukiusaaminen, joka löytyy YouTubesta osoitteesta:

https://www.youtube.com/watch?v=K4hSiPpxe2g

Videon katsomisen jälkeen luokassa keskustellaan yhteisesti seuraavista asioista: 

1. Mitä on henkinen väkivalta? 

2. Mitä tarkoittaa kiusaaminen? 

3. Onko kiusaaminen henkistä väkivaltaa? 

Yhteisen keskustelun jälkeen oppilaista muodostetaan ryhmät, joissa pohditaan, miten henkinen väkivalta saattaa näkyä koulussa, seurustelu- ja parisuhteessa tai kaverisuhteissa. Miten henkiseen väkivaltaan voitaisiin koulussa puuttua ja kenelle asiasta pitäisi kertoa? 

Lopuksi pidetään yhteinen purkukeskustelu ryhmäkeskustelujen pohjalta.

Linkkejä harjoituksiin:

• Valmiita harjoituksia kaveritaitojen käsittelyyn. -> Tehtäväkortit - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

• Oph:n sivuilla tietoa kaveritaitojen opetuksesta. -> Kaveritaidot ovat harjoiteltavia taitoja | Opetushallitus (oph.fi)

• Suomen punaisen ristin kehittämä Kaveritaitoja- ohjelma. -> Kaveritaitoja–ohjelma (sproppimateriaalit.fi)

• Hyväksi havaittuja vinkkejä ja ohjeita lasten ja nuorten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi. -> Ohjeita_lasten_ja_nuorten_sosiaalisten_vuorovaikutustaitojen_tukemiseksi.pdf (mielenterveystalo.fi)

• Tietoa sosiaalisten tilanteiden pelosta. -> Kun sosiaaliset tilanteet pelottavat - MIELI ry

• Tulostettavat tunne- ja kaveritaitokortit alakouluun ja vinkit niiden käyttöön. -> Tunne- ja kaveritaitokortit alakouluun - MIELI ry

• Alakouluikäisille suunnitellut tulostettavat pelikortit vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun. -> Hyvän kuuntelijan peli - MIELI ry

• Ohjeita ja vinkkejä kaveritaitojen käsittelyyn alkuopetuksessa. -> Paula Kaveritaidot - Paula Kaveritaidot

• Ohjeet ja ideat kaveriviikon järjestämiseen koulussa. -> Kaveriviikko - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

• Valmiita tehtäviä kaveritaitojen käsittelyyn. -> Tunne- ja vuorovaikutustaidot - Värinautit (varinautit.fi)

• Sivustolla valmiita tuntikokonaisuuksia niin ala- kuin yläkouluunkin. -> Hyvän mielen taitomerkki® peruskouluun - MIELI ry