Muististrategiat

Keinoja tehostaa opiskelua erilaisten muisti- ja opiskelustrategioiden avulla

PQRST-metodi (Preview, Questions, Read, State, Test)

Silmäile (pääotsikot, väliotsikot, kuvat ja kuvatekstit)

Kysele (mitä, missä ja miksi)

Lue (lue, tee muistiinpanoja, alleviivaa, tee marginaalimerkintöjä, käsitekarttoja)

Kertaa (keskeiset asiat, olennaiset yksityiskohdat, lyhennelmä)

Testaa (pystytkö vastaamaan tekemiisi kysymyksiin).

------------------------------------------------------------------------

Periaatteessa yksittäisten yksityiskohtien tai asialistojen opetteleminen ulkoa ei kuulu järkeviin opiskelutekniikoihin. Ulkoa opetteleminen ei auta ymmärtämään kokonaisuuksia ja sanalistat unohtuvat nopeasti. Joskus on kuitenkin välttämätöntä muistaa tiettyjä sana- tai asialistoja. Tällöin avuksi kannattaa ottaa vaikkapa jokin seuraavista muististrategioista:

Vihjesanat

Vihjesanat auttavat mieleen palauttamista, esimerkiksi jotakin listaa opeteltaessa. (Esim. ruotsin kielen sivulauseen sanajärjestys = KONSUKIEPRE = konjunktio, subjekti, kieltosana, predikaatti; Alankomaiden neljä suurinta kaupunkia = HERUA = Haag, Eindhoven, Rotterdam, Utrecht ja Amsterdam; kauppalista = MAKSA = maitoa, appelsiineja, kermaa, salaattia, ananasta.)

Mielikuvat

Montako ikkunaa kodissasi on? Kysymykseen on vaikeaa vastata äkkiseltään, on luontevaa kulkea mielessään kodin jokaiseen huoneeseen ja laskea ikkunat… Mielikuvien avulla voi muistaa sanoja, kasvoja, kuvia, kaavioita, rakennuksia, toimintoja, kertomuksia jne. Asioita voi opetella ulkoa tai yhdistää toisiinsa visuaalisen mielikuvan avulla. Esimerkiksi jos sinun täytyy ostaa kaupasta riisimuroja, maitoa, talouspaperia ja appelsiineja voit kuvitella lehmän syömässä riisimuroja appelsiinipuun alla käärittynä talouspaperiin. Mielikuvien hyödyntäminen vaatii alussa harjoittelua ja joillekin meistä mielikuvien käyttö on vähemmän ominaista kuin toisille.

Mielikuvakartta

Mielikuvakartta perustuu samaan ajatukseen kuin edellinen muististrategia, mutta erona on se, että muistettavat asiat sijoitetaan mielikuvamatkan varrelle. Mielikuvamatka voi olla tuttu matka, jonka kuljet päivittäin. Tällöin sijoitat mielessäsi ensimmäisen muistettavan asian kotisi ulko-ovelle, seuraavat vaikkapa ensimmäiselle suojatielle, kaupan pihalle, sillalle josta kuljet, urheilukentälle joka on matkasi varrella ja viimeisen vaikka matkan päämäärän ulko-ovelle.

Assosiaatiot

Assosiaatiot eli mielleyhtymät ovat osa muistin luonnollista toimintaa. Vanhat muistot tulevat usein mieleen assosiaatioiden kautta. Assosiaatioiden käyttö perustuu siihen, että yhdistämme uutta tietoa vanhaan. Assosiaatioiden avulla on hyödyllistä opetella etenkin ns. tyhjää tietoa, kuten vuosilukuja, lyhenteitä, numeroita jne. (Esimerkiksi kullan kemiallisesta merkistä Au tulee mieleen sana aurinko, mikä auttaa muistamaan kullan, koska molemmat ovat keltaisia.)

Järjestäminen

Erilaisia tietoja voi luokitella esimerkiksi samanlaisuuden tai ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi ostoslistan voi järjestää tavaratalon eri osastojen mukaan tai ostosten tärkeyden mukaan.