Moni pelkää suunnitella opiskeluaan etukäteen siksi, ettei ehkä pysykään suunnitelmassa. Se että suunnitelma ei toteutunut ei ole katastrofi. Seuraavaksi teet vain realistisemman suunnitelman!

Jos taas et suunnittele ajankäyttöäsi lainkaan, sinulla ei ole myöskään mahdollisuuksia kehittyä. Silloin opiskelu voi tuntua loputtomasti jatkuvalta, epämääräiseltä ja hallitsemattomalta eikä tarjoa sinulle onnistumisen kokemuksia, jotka taas ovat tärkeitä motivaation kannalta.

Tee opiskelusuunnitelma:

Täältä voit ottaa tyhjän pohjan suunnittelun avuksi, jos et käytä kalenteria.

1. Hahmota päivien rakenne

Ota esiin työjärjestyksesi Wilmasta, jos et muista ulkoa mitä kursseja sinulla on.

Listaa kurssit, joita sinulla on meneillään olevassa jaksossa ja lisää perään arvio siitä, kuinka monta tuntia viikossa kukin kurssi vaatii työskentelyä kotona (läksyihin varattava aika).

Merkitse tyhjään suunnitelmaan (tai kalenteriin) ensin aika, jonka vietät koulussa, niin näet kuinka paljon sinulla on vapaa-aikaa viikon aikana. Voit vetää rastit niiden tuntien yli, jotka olet koulussa, koska silloin et voi käyttää aikaasi muuhun kuin oppitunteihin.

2. Mihin käytät aikasi?

Merkitse suunnitelmaan seuraavaksi sovitut menot: treenit, syntymäpäivät, treffit. Varaa sitten työskentelyaikaa tehtäville, jotka haluat saada tehtyä: läksyjenluku, kurssitehtävät, kokeisiinluku jne.  Merkitse suunnitelmaan myös tulevat kurssitehtävien palautukset (joudut ehkä etsimään jokaisen erikseen Classroomista tai muilta opettajien käyttämiltä alustoilta). Harjoittelet samalla asioiden pistämistä tärkeysjärjestykseen. Ovatko kaikki tehtävät yhtä kiireisiä ja panostatko kaikkiin yhtä paljon? Mikä aika päivästä on sinun ”tehoaikaasi”, aikaa, jolloin keskittymiskykysi ja vireystasosi on parhaimmillaan?

Miten pitkään pystyt yhtäjaksoisesti opiskelemaan? Keskittymiskyky vaihtelee, mutta ihanteellinen opiskeluaika on 20-50 minuuttia, jonka jälkeen on syytä pitää noin viiden minuutin tauko. Yleisesti keskittymistä edesauttaa jos pystyt suunnittelemaan viikko-ohjelman niin, että voit keskittyä yhtenä päivänä vain yhteen tehtävään/aiheeseen. 

Parasta on tehdä suunnitelma koko jaksolle. Jos käytössäsi on kalenteri, voit merkitä jatkossa kaikki tiedot siihen.

Tärkeintä on, että näet kerralla enemmän kuin yhden päivän, koska muuten et pysty suunnittelemaan ja ennakoimaan ajankäyttöäsi.

3. Koeviikko

Etsi Wilmasta tai Tylyn omasta kalenterista kunkin kurssin koepäivät ja merkitse ne suunnitelmaan. Etsi opettajien antamasta materiaalista tiedot siitä, mitä koepäivä pitää sisällään. Pitääkö sinun valmistautua kokeeseen vai johonkin muuhun näyttöön, vierailuun jne.?

Merkitse myös milloin alat kerrata kunkin kurssin asioita, etenkin jos tulossa on kokeita.

Lue lisää: Näin valmistaudut kokeeseen

4. Mieti, mikä on sinulle tärkeää

Varaa vapaa-ajalle aikaa sinulle tärkeisiin asioihin. Merkitse aikaa omatoimiselle liikkumiselle, kirjan lukemiselle, perheelle, mikä vain sinulle on tärkeää. Kun mietit valmiiksi mitä haluat tehdä vapaa-ajalla, et jumiudu television ääreen tai someen niin herkästi.

Suunnitelman tekemisen vaikeus on ajan arviointi. Suunnitelman tulee aina olla joustava, sen on myötäiltävä elämää ja siinä piileviä yllätyksiä. Muuttuvissa tilanteissa yritä pitää suunnitelman tärkeimmästä tehtävästä kiinni, jousta toiseksi ja/tai kolmanneksi tärkeimmästä tehtävästä. Opettele hyödyntämään yllätykset ja suunnitelman yli jääneet hetket. Ehkä ehdit käväistä kirjastossa ruokatunnin aikana tai selailla koealuetta odottaessasi bussia?

5. Ole rehellinen

Muista asettaa itsellesi realistiset tavoitteet. Älä ali- tai yliarvioi itseäsi. Stressiä aiheuttavat usein ylisuuret vaatimukset, joihin aikasi ei yksinkertaisesti riitä. Sen vuoksi on parempaa ajankäytönsuunnittelua siirtää joku tehtävä selkeästi myöhempään ajankohtaan.

Mieti jo etukäteen mitä teet eteen tuleville houkutuksille. Mitä teet tilanteessa, jossa ystävä pyytää kahville kesken kokeeseen lukemisen? Miten estät huomion siirtymisen jatkuvasti vaikkapa kännykkääsi? Tässä tarvitaan itsekuria, mutta jos olet valmistautunut ja etukäteen miettinyt ratkaisuja, on niiden vastustaminen helpompaa.

Seuraa tekemääsi suunnitelmaa viikon ajan. Kun huomaat poikkeavasi suunnitellusta, merkitse se ylös, niin näet mihin aidosti kulutat aikaasi. Tarkastele viikon lopuksi kulunutta viikkoa. Mihin käytit arjessasi eniten aikaa? Käytitkö aikaa kuten olit suunnitellut? Mikäli toteutunut viikko näyttää kovin erilaiselta kuin suunniteltu viikko, yritä onnistua paremmin seuraavalla viikolla ja tee realistisempi suunnitelma.

Anna itsellesi mahdollisuus iloita saavutetuista tavoitteista. Palkitse itseäsi hyvästä ja aikataulunmukaisesta suorituksesta!