Miksi en muista
Nuoret pystyvät yleensä muistamaan tehokkaammin kuin ikääntyneet ihmiset. Nuorten pitkäaikainen muisti sekä työmuisti toimii hyvin ja nuoret pystyvät käsittelemään samanaikaisesti useampia asioita. Tiedon käsittely on myöskin nopeampaa.
Opiskelijoilla saattaa kuitenkin esiintyä muistamisen ongelmia, jotka johtuvat motivaation puutteesta, epäsäännöllisestä ruokailusta, uniongelmista tai stressistä. Joskus voi yksinkertaisesti olla kyse siitä, että opiskelijan opiskelutekniikat ovat tehottomia. Tällä sivustolla on runsaasti vinkkejä tehokkaampaan opiskeluun. Voit selata eri aiheita opiskelijan etusivulta.
Näihin kaikkiin oppimisen esteisiin voi itse vaikuttaa.
Uni ja muisti
Hyvä nukkuminen lisää uusien hermosolujen syntymistä. Uusien asioiden oppiminen päivän aikana järkyttää aivojen tasapainoa, mutta yöllä aivot järjestelevät uuden tiedon seuraavaa päivää varten. Jos tätä järjestelyä ei pääse tapahtumaan (nukut huonosti tai liian vähän), aivot joutuvat sekavaan tilaan ja epätasapainoon, jolloin uuden oppiminen vaikeutuu huomattavasti.
Unen aikana tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin. Se on suuri työ, jota varten aivot tarvitsevat rauhaa, hiljaisuutta ja aikaa. Eli unta. Erityisen tärkeää on se, että nukumme riittävän pitkät yöunet päästäksemme riittävän pitkän syvän unen jaksoon asti. Juuri syvän unen aikana tietoa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.
Huonosti nukuttu yö vaikuttaa kahdella tavalla: päivällä on vaikea keskittyä uuden oppimiseen ja opittu tieto ei vahvistu yöllä unen aikana.
Tutkimukset osoittavat selvästi, että suomalaiset nuoret nukkuvat liian vähän. Nuoren pitäisi nukkua 9-10 tuntia yössä.
Liikunta lisää syvän unen määrää ja parantaa unen laatua.
Katso lisää nukkumisesta:
Liikunta ja muisti
Koska innostuminen, hauskanpito ja jatkuva uuden oppiminen lisäävät aivojen kykyä luoda uusia hermoyhteyksiä (=oppia), mielihyvää aiheuttavan liikunnan jälkeen aivomme ovat parhaassa mahdollisessa tilassa oppia uutta. Jos haluat tehostaa oppimista, suunnittele opiskelusi niin, että se tapahtuu mahdollisimman usein heti liikunnan jälkeen.
Liikunnan merkitystä oppimiseen on tutkittu paljon. On täysin selvää, että aktiivisilla, paljon liikkuvilla nuorilla oppimistulokset ovat paremmat kuin vähän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla. Liikunta vahvistaa muistia, tarkkaavaisuutta, havaintokykyä ja kielellisiä kykyjä.
Kyse on siitä, että paljon liikkuvilla nuorilla havaitaan aivojen valkeassa aineessa (joka mahdollistaa tiedon kulkemisen eri aivoalueiden välillä) positiivisia muutoksia. Aktiivisilla lapsilla ja nuorilla aivojen valkean aineen ratojen on havaittu olevan vahvistuneita. Vahvemmat hermoradat tarkoittavat sitä, että tieto kulkee aivoissa nopeammin ja monipuolisemmin, oppimista tapahtuu siis nopeammin ja tehokkaammin.
Tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että liikunta tekee hyvää mielelle. Se lievittää masennusta ja ahdistusta. Fyysinen aktiivisuus ja innostuminen, hyvä mieli ja monista asioista kiinnostuminen liittyvät toisiinsa saumattomasti. Fyysinen aktiivisuus ei kuitenkaan tarkoita tässä vain urheilemista ja kuntoliikuntaa vaan jokapäiväistä liikuntaa vaikkapa koiran kanssa tai pihalla puuhastelua. Kannattaa siis sulkea ruudut ja nousta sohvalta ylös, jos haluaa tehostaa muistiaan!
Katso lisää nuorten liikkumisesta:
Motivaatio ja muisti
Muistamme helpommin niitä asioita, jotka ovat meille merkityksellisiä ja tärkeitä. Muistitoiminnot ovat yhteydessä siihen, kuinka motivoituneita olemme keskittymään asiaan. Kaikkeen muistamiseen liittyvät myös tunteet. Ne voivat vahvistaa muistia ja auttaa säilyttämään tietoa. Toisaalta tunnetilat saattavat myös vaikeuttaa muistamista ja oppimista.
Motivaatio on pohjimmiltaan halua ja pyrkimystä, joka saa liikkeelle inhimillisiä voimavaroja. Opiskelija, jolla on sisäistynyt motivaatio, pyrkii kaikin keinoin kohti tavoitettaan. Mitä enemmän pidämme jostakin oppiaineesta, sitä helpommin opimme sitä.
Motivaatio ohjaa ihmisen muistitoimintoja. Haluamme muistaa tärkeät asiat ja unohdamme vähemmän tärkeät. Jos haluaa parantaa oppimistuloksia, on syytä vahvistaa motivaatiota. Ensisijaisesti opiskelijan muistiongelmat johtuvat motivaation puutteesta. Mitä alhaisemmalla motivaation asteella opiskelee, sitä enemmän tarvitsee avukseen muistamisen tukikeinoja.
Estynyt motivaatio
Muisti toimii heikosti ja oppimistulokset jäävät laihoiksi.
Syynä kiire ja stressi tai tunne-elämän ristiriidat.
Opiskelijan lahjakkuus ei pääse esille.
Hajaantunut motivaatio
Vapaa-aika ja sosiaaliset tapahtumat kiinnostavat enemmän kuin opiskelu.
Syynä voi olla myös liian monia harrastuksia tai yksi hyvin vaativa harrastus.
Monet asiat elämässä kilpailevat opiskelun kanssa, muisti ei toimi tehokkaasti.
Oppimistulos jää heikoksi.
Selviytymismotivaatio
Opiskelijan tähtäimessä vain seuraavasta kokeesta selviytyminen.
Käyttää usein ulkoamuistamisen taktiikkaa.
Asian syvällinen prosessointi jää tekemättä.
Keskittymisvaikeuksia, vaikea laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.
Tavoitteena vain riman ylittäminen, ei menestys.
Tulokset jäävät tyydyttävälle tasolle.
Saavutusmotivaatio
Tavoitteena erinomaiset tulokset.
Tärkeää myös pärjätä muiden silmissä ja saada hyviä arvosanoja.
Muistiin painaminen on suunnitelmallista ja käytössä on muististrategioita.
Energia suunnataan oppimiseen.
Asiat jäävät mieleen ja tulokset paranevat.
Sisäinen motivaatio
Opiskelija kykenee estämään häiriötekijöitä.
Opiskelija pohtii ja prosessoi opiskeltavaa asiaa.
Vahva onnistumisen tavoite.
Voimakas keskittyminen.
Opiskelija käyttää opiskeluun ja oppimiseen paljon energiaa.
Opittavat asiat jäävät helposti muistiin ilman useita kertauksia, koska oppimisella on hänelle henkilökohtainen merkitys.
Muisti toimii hyvin ja tulokset ovat hyviä.
Katso lisää motivaatiosta ja motivaation parantamisesta:
Stressi ja muisti
Onko sinulle koskaan käynyt niin, että olet muistanut kurssikokeessa kysytyt asiat vasta kokeen jälkeen? Oletko ikään kuin lamaantunut koetilanteessa? Syyllinen on luultavasti stressi, joka heikentää mahdollisuuksiasi onnistua ja oppia. Stressin tiedetään heikentävän muistia ja tarkkaavaisuutta. Stressi vapauttaa kortisolihormonia, joka heikentää muistia. Pitkään jatkuva stressi heikentää kaikkia oppimiseen tarvittavia kykyjämme ja siten myös muistiamme.
On tärkeää tunnistaa stressi ja pyrkiä parantamaan tilannetta. Voit katsoa täältä stressin tunnusmerkit ja keinot stressin selättämiseen:
Myös mielenterveyden pulmat, muun muassa ahdistuneisuus, masennus ja uupumus hidastavat muistitoimintoja ja oppimista. Varaa aika Tylyn opiskeluhuollon aikuisilta, mikäli stressi, alakulo tai ahdistavat ajatukset häiritsevät elämääsi tai olet vähänkin huolissasi jaksamisestasi:
Psykologi
Aino Sorasahi puh. 040 751 5345, aino.sorasahi(at)hel.fi
Kuraattori
Sirkku Selkosmaa puh. 040 6683536, sirkku.selkosmaa(at)hel.fi
Terveydenhoitaja
Soile Tanska puh. 050 310 5564
Lähteet:
Kauppila, Treenaa muistiasi, 2015.
Huotilainen&Peltonen, Tunne aivosi, 2017.