Viivyttely tai lykkääminen on luultavasti yleisin ajanhallintaongelma. Jokainen viivyttelee jossakin määrin.

Seuraavassa listassa on mahdollisia syitä viivyttelylle:

1. Aina on paljon tehtäviä tekemättä. Riippumatta siitä kuinka paljon aikaa laitat opiskeluun, koskaan ei tunnu siltä, että "Valmista tuli!".

2. Suurin osa ajasta on suunnittelematonta, paitsi ehkä aika, jonka vietät oppitunneilla. Olet itse  vastuussa siitä, mitä teet ja milloin sen teet ja nämä päätökset ovat vaikeita.

3. Opiskeluympäristössä on useita houkutuksia, kuten ystävät. Varsinainen opiskelu ja oppiminen tulee usein listalla viimeisenä.

4. Viivyttely on yleistä myös tunnollisten ja taitavien opiskelijoiden joukossa ja tästä syystä se on myös yleistä lukioissa. Viivyttelyllä on yhteys perfektionismiin eli haluun tehdä asiat täydellisesti.

Viivyttelystä voi tehdä vähemmän tuskallista, jos hallitsee muutaman strategian viivyttelyn hallintaan. Hyvä ajanhallinta ei välttämättä tarkoita lisääntyvää työmäärää vaan asioiden tekemistä tehokkaammin ja järkevämmin. Ja näin se käy:

Strategia 1: Realististen tavoitteiden asettaminen

Yksi yleinen syy viivyttelyyn on, että yrität tehdä liian suuren määrän samaa toimintaa (kuten lukemista) yhdeltä istumalta. Sen sijaan, että viettäisit kolme tuntia yhdessä illassa tavoitteena lukea viisikymmentä sivua psykologiaa, suunnittele lukeminen niin, että luet yhden tunnin joka päivä kolmen päivän ajan. Tämä on erityisen tärkeää niissä oppiaineissa, jotka ovat vaikeita tai epämiellyttäviä. Jos opiskelet 30-60 minuuttia/päivä, sen sijaan että jättäisit koko viikon työn yhden maratonistunnon varaan, et todennäköisesti lykkää opiskelua niin helposti.

Strategia 2: Ensin työt, sitten huvi

Yllä olevassa strategiassa käytettiin sanaa suunnitella, joka yleensä uupuu viivyttelijän sanavarastosta. Jos toteutat ajanhallintamenetelmää nimeltä Teen mitä huvittaa silloin kun siltä tuntuu, sinulle on luultavasti tuttua potea syyllisyyttä tekemättömistä tehtävistä. Mielesi ei kuitenkaan toimi tehokkaasti, koska ajatuksesi pyörivät niissä asioissa, joita olisit paljon mieluummin tekemässä. Vaikka inspiraation odottelulla on oma tärkeä osansa opiskelussa, se ei ole yleensä kovin tehokas tapa saada asioita hoidetuksi. Opiskelun suunnittelu ei tarkoita jäykkää tai yksityiskohtaista aikataulua, mutta se vaatii jonkin verran taitoa ja älykästä päätöksentekoa. Hyvän aikataulun laatiminen on luultavasti tehokkain tapa hallita viivyttelyä.

Katso myös Opiskelun suunnittelu

Strategia 3: Älä tee kärpäsestä härkästä

Viivyttelyyn päätyy helpommin, kun tehtävä näyttää vaikealta, epämiellyttävältä tai liian suurelta. Voit tehdä tehtävästä helpommin hallittavan ja vähemmän pelottavan käyttämällä tätä menetelmää. Kun saat eteesi vaativan tehtävän, varaa vain 10 tai 15 minuuttia päivässä sen tekemiseen. Viikon loppuun mennessä olet viettänyt sen parissa vähintään tunnin, ja saatat pystyä toteamaan, että se ei ollut niin pelottava kuin luulit. Vietät sen parissa siis vain muutaman minuutin päivässä (pilkkoen sen pieniin sopiviin osiin), jolloin pääset pikku hiljaa tehtävään sisälle ja alat kenties jopa innostua siitä. Voi käydä niinkin, että motivoidut tekemään tehtävää paljon kauemminkin per päivä jo muutaman päivän jälkeen. Kaiken a ja o on, että valitset pieniä, hallittavissa olevia pätkiä tehtäväksi per päivä ja että aloitat ajoissa. Tällä tavalla saat koko työn tehtyä ajoissa.

Tämän strategian avuksi:

Pomodoro-tekniikka (Gradutakuun sivuilla):

http://gradutakuu.fi/2010/02/18/pomodoro-tekniikalla-tehokkuutta-ja-ajanhallintaa/

Pomodoro-sovellus Focus Plant: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.shikudo.focus.google&hl=en_US&pli=1

Ajastinsovellus Time Timer

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.timetimer.android&hl=fi&gl=US

Fokuskello: https://www.ttl.fi/fokuskello/

Strategia 4: Itsekuri?

Opiskelijat syyttävät usein viivyttelystä omaa laiskuuttaan tai itsekurin puutetta. Syy ei kuitenkaan yleensä ole niin yksinkertainen. Esimerkiksi viivyttelyn ja perfektionismin välillä on mielenkiintoinen yhteys. Opiskelijat joille kelpaa vain kiitettävä arvosana lykkäävät vaikkapa kokeeseen valmistautumista, sillä jos arvosana ei sitten ole riittävän hyvä, he voivat mielessään vedota siihen, että he valmistautuivat kokeeseen kiireessä. He suojelevat itseään pettymykseltä ja alisuoriutuvat. Viivyttely voi myös joskus olla merkki motivaation puutteesta tai kodin liiallisista vaatimuksista. Syitä viivyttelyyn on monia. Yllä mainituista strategioista voi olla hyötyä väliaikaiseen viivyttelyyn, mutta viivyttelyn hallitsemiseksi toden teolla on välttämätöntä ymmärtää syitä oman viivyttelyn taustalla. Jos haluat miettiä omaa tilannettasi, varaa aika erityisopettajalta, kuraattorilta tai psykologilta.

Artikkeli: Laiskuutta ei ole olemassakaan

Tylyssä tukenasi:

Psykologi Aino Sorasahi 040 751 5345, paikalla koulussa joka päivä

Kuraattori Sirkku Selkosmaa 040 6683536, myös Wilma-viestit, koululla joka päivä

Erityisopettajat