Historia ja yhteiskuntaoppi

  1. Vinkkejä historian ja yhteiskuntaopin opiskeluun


Oppitunnilla:

  • Luovu häiriötekijöistä: pistä puhelin pois ja asiaankuulumattomat välilehdet kiinni.

  • Kuuntele opetusta, osallistu kyselemällä ja vastaamalla opettajan kysymyksiin. Tunnin aiheet jäävät paremmin mieleen, kun on aktiivinen.

  • Tee muistiinpanoja: kokeile erilaisia muistiinpanotekniikoita. Vaikka lukiossa työskennellään paljolti sähköisillä välineillä, kokeile jollain kurssilla muistiinpanojen tekemistä ruutuvihkoon.

  • Tee tuntitehtävät, kun siihen annetaan aikaa. On vähemmän tehtävää sitten kotona.

Kotona:

  • Lue kirjan kappaleita! Lukuaineissa lukeminen on tärkein opiskelumetodi. Tässä vinkkejä lukemiseen.

  • Kokeile kappaleen lukemista jo ennen kuin se käsitellään oppitunnilla. Saatat huomata, että opetuksen kuunteleminen ja ymmärtäminen on vaivattomampaa, kun asia on tuttu.

  • Tee annetut tehtävät. Kurssin aikainen työskentely parantaa väistämättä oppimistuloksia.

  • Seuraa maailmanmenoa median kautta. Lataa puhelimeen jokin sovellus, jonka kautta voit helposti seurata uutisia.

  • Keskustele yhteiskunnallisista asioista aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus.

  • Historialliset dokumentit, elokuvat, romaanit ja tietokirjat ovat paitsi opettavaa myös viihdyttävää ajankulua.

  • Kannattaa muistaa myös, että kaikenlainen lukeminen on hyvästä: sanavarasto karttuu, keskittymiskyky, mielikuvitus ja empatiakyky kehittyvät jne.


  1. Historian ja yhteiskuntaopin essee


Lähtökohta:

  • Lue kysymys huolellisesti läpi! Mitä aihe käsittelee ja miten sinun pitää aihetta käsitellä? Onko tehtävänannossa aineistoa?


  • Mahdollisia tehtävänantoja ovat esim. vertaile, pohdi, erittele, ota kantaa, tulkitse.


  • Erilaisia dokumentteja puolestaan ovat esimerkiksi tekstit / keskenään ristiriitaiset tekstit, tilastot, kuvat, pilakuvat, kartat, videot.


  • Suunnittele vastaus esimerkiksi suttupaperille vaikka ranskalaisin viivoin tai miellekartan muotoon. Suunnittele myös esseen rakenne. Tästä apua tekstin suunnitteluun.


Esseen rakenne:

  • Aloituskappale: tässä voit esitellä aiheen lyhyesti ja vaikka määritellä keskeiset käsitteet. Jos aloittaminen on vaikeaa, muista apukysymykset mitä, kuka, missä, milloin, miksi, ja vastaa niihin.


  • Käsittelyosa: tee selkeä kappalejako. Tuo jokaisessa kappaleessa esiin jokin asia tai näkökulma, joka liittyy esseen aiheeseen. Tuo esiin syitä ja seurauksia ja anna esimerkkejä. Apukysymyksiä tässä voisivat olla miksi, miten, mitä seurauksia. Muista toimia tehtävänannon mukaan! Vertaile, jos pyydetään vertailemaan lähteitä. Pohdi eri näkökulmista, jos pyydetään pohtimaan, jne.


  • Lopetuskappale: pohdinnan yhteenveto, lyhyesti asian merkityksestä ja seurauksista.


Yleisiä ohjeita:

  • Vastaa siihen, mitä kysytään. Älä anna vastauksen rönsyillä ylimääräisen tiedon äärellä.

  • Suunnittele ja jäsentele vastaus.

  • Määrittele keskeiset käsitteet, ajoita, pohdi, perustele ja anna esimerkkejä. Näin saat vastaukseen pituutta ja sisältöä. Samalla osoitat, että hallitset aiheen ja ymmärrät käsittelemäsi asian.

  • Jos tehtävänannossa on jokin dokumentti, tutustu siihen huolellisesti ja muista huomioida se vastauksessasi.

  • Lähdekritiikin käyttö: tuo vastauksessasi esille käytetyn lähteen luonne. Mikä dokumentti on kyseessä, kuka sen on tehnyt, missä ja milloin se on julkaistu? Miten lähteen laatijan asema/ammatti/joku muu seikka on voinut vaikuttaa lähteen sisältöön ja luotettavuuteen?

  • Käytä esseessäsi useita näkökulmia. Useimmiten asioita voi tarkastella monelta kantilta ja kannattaakin välttää mustavalkoisia ja liian yksioikoisia näkökulmia.

  • Hyvä essee on tosiasioihin pohjaava, loogisesti etenevä ja kirjoitettu hyvällä yleiskielellä.

  • Lue aina lopuksi essee läpi ennen palauttamista. Tarkista että olet vastannut kaikkeen, mitä on kysytty. Tee myös viimeiset viilaukset kieliasuun.


Esimerkki:

Ensimmäisen maailmansodan syyt. Pohdi, minkälaisia tekijöitä oli ensimmäisen maailmansodan syttymisen taustalla.


  • Aloituskappale “Ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914 ja se kesti neljä vuotta aiheuttaen mittavia tuhoja ja kärsimystä. Euroopan pitkänä rauhankautena oli tapahtunut kehitystä, joka lopulta purkautui ensimmäisenä totaalisena sotana….”


  • Käsittelyosa: esim. ensimmäisen maailmansodan syyt:

  • Ensimmäinen kappale: nationalismi (mitä tarkoittaa, miten ilmeni ja mikä siinä oli syynä sotaan?)

  • Toinen kappale: imperialismi (mitä tarkoittaa, miten ilmeni ja miksi horjutti rauhaa?)

  • Kolmas kappale: Teollistuminen ja uudet aseet...

  • Neljäs kappale: Liittopolitiikka …


  • Lopetuskappale: pohdinnan yhteenveto, lyhyesti asian merkityksestä ja seurauksista. “Ensimmäisen maailmansodan syttyminen oli lopulta monen asian summa ja sodan seuraukset olivat monella tapaa mullistavia …