Sukututkimus

Ruuth-sukujen tutkimuksen uranuurtaja oli Ruuth-Ruutu -sukuun kuuluva historioitsija Johan WIlhelm Ruuth, joka toimi nykyisen Kansallisarkiston, silloisen Valtionarkiston hoitajana, kirjoitti mm. Turun, Porin ja Viipurin kaupunkien historiat ja tutki suomalaisten Ruuth-sukujen historiaa ja keskinäisiä yhteyksiä.

J. W. Ruuth keräsi perustiedot oman sukunsa jäsenistä ja kirjoitti niiden pohjalta Ruuth-artikkelin Axel Bergholmin toimittamaan teokseen Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja I-II. Kirjan julkaisi Suomen Muinaismuistoyhdistys 1901. Tietämys suvusta perustuu edelleen pitkälti J. W. Ruuthin aineistoihin ja kirjoituksiin. Sukukirjan artikkelia on käytetty perusteoksena mm. sukuyhdistyksen sivuilla esitetyissä sukutauluissa. Koska perustiedot ovat olleet tiedossa, ei suvun tutkimisen ympärille ole juuri versonut uutta toimintaa, vaikka sukututkimusharrastus on lisääntynyt Suomessa viime aikoina valtavasti.

Sukuyhdistys julkaisi 2019 sukukirjan Ruuth-Ruutu -suku 1620-1917, johon on koottu suvun jäsenten elämäntarinoita. Niissä on tuotu esiin henkilöiden elämää runsaammin kuin mitä J. W. Ruuthin perhetaulumuotoisessa esityksessä on.

Ruuth-Ruutu -suvun aineistoja arkistoissa

Ruuth-Ruutu isälinja ja Y-DNA