Kapioarkku vuodelta 1782
Sipoon sijaiskirkkoherra Johan Fabritius vihki avioliittoon pataljoonansaarnaaja Alexander Ruuthin ja pastorin tytär Wendla Aspin lokakuussa 1782. Nuoripari matkasi pian häiden jälkeen Sipoosta Elimäelle, jossa Alexanderia odotti apupapin paikka.
Hevoskyydillä tehtyyn matkaan piti varata kaksi päivää. Muuttokuorma tuskin oli kovin suuri, sillä pariskunnan varat olivat vaatimattomat. Mukaan pakattiin tietenkin Wendlan kapioarkku. Siihen mahtuivat hyvin 27-vuotiaan morsiamen perhe-elämää varten valmistamat ja hankkimat liinavaatteet ja muut tekstiilit sekä hänen henkilökohtaiset tarvikkeensa.
Arkku oli varmasti teetetty käsityöläismestarilla,. Kannen sisäpuolen maalaus on toteutettu taitavasti ja arkku on säilynyt nykypäivään hyväkuntoisena,
Lokakuiset häät lienevät olleet melko pienimuotoiset. Paikalla olivat varmasti Wendlan äiti, kappalaisen leski Helena Wessman, ja sisar Maria Sofia Asp, jotka asuivat Sipoon Kirkonkylässä. Helsingin kymnaasin opettajana tuolloin toiminut veli Anders Erik Asp oli varmaan saapunut myös. Wendlan lapsuudenperheestä ei muita ollutkaan enää jäljellä 1780-luvun alussa.
Sulhasen puolelta Sipooseen oli ehkä matkustanut kaukaa Askaisista rakas Jakob-veli, jonka uusi vaimo Katarina Shcröder lienee jäänyt kotiin pienten lastensa luo. Alexanderin perheenjäsenet asuivat kaikki Varsinais-Suomessa, josta Sipooseen matkustaminen syyskeleissä oli työlästä.
Häävieraina ehkä kuitenkin nähtiin Nordenskiöld-suvun jäseniä. Olihan Alexander toiminut eversti Carl Fredrik Nordenskjöldin kotisaarnaajana Sipoon Eriksnäsissä ja everstin veljentyttären Sophia Juliana Nordenskiöldin perheessä kotiopettajana Sipoon Savijärven kartanossa. Yhteys Wendlan ja Alexanderin välille olikin ehkä syntynyt Nordenskiöldien kautta, sillä Anders Erik Aspilla oli hyvät yhteydet Savijärven kartanon perheeseen, jossa oli myös toiminut koriopettajana.
Kapioarkku kulki Wendla Aspin mukana vielä Elimäeltä Anjalaan ja sieltä Askolan kappalaisen pappilaan Porvoon pitäjän Kaarenkylän Ilmokaiseen ja lopulta Kaarenkylän Hannulaan, jonne Wendla Asp siirtyi Alexander Ruuthin kuoltua 1816 ja jossa hän itse kuoli 1837.
Hannulan omisti Samuel Matias Ruuth, Wendlan ja Alexanderin lapsista vanhin, ja hänen kuoltuaan 1829 hänen perillisensä.
Hannula tuli 1800-luvun puolivälin jälkeen Samuel Matias Ruuthin tyttärenpojan Hugo Landgrenin omistukseen. Ilmeisesti Wendla Aspin kapioarkku on hänen mukanaan myöhemmin siirtynyt eteenpäin. Se on nykyisin Tammisaaressa hänen poikansa Jalo Kaliman jälkeläisten hallussa.