1939 VAARAN MERKIT
Vaaran merkit olivat jo näkyvissä. Kutsut ”ylimääräisiin harjoituksiin” toimitettiin reserviläisille 6.10.1939 alkaen. Varsinainen YH toteutettiin kahdessa vaiheessa siten, että ensin perustettiin suojajoukot. Tämän jälkeen mobilisaatiota jatkettiin tavoitteena varsinainen liikekannallepano. Myös jatkosodan alla kesäkuussa 1941 armeijan liikekannallepano toteutettiin ”ylimääräisenä harjoituksena”
Aulis Iivonen, reservin vänrikki, (sukuhaara IIa) sai komennuksen Karjalan kannakselle kuormastokomppaniaan Johanneksen pitäjään. Aulis Iivosen muistiinmerkintöjä:
12.10. Puolustusministeriö antoi käskyn Yleisen Liikekannallepanon (LKP) toteuttamisesta. Kannaksen lohko alistettiin Karjalan Armeijalle .....
16.10. Ilmoittauduimme Heinolan poliisilaitoksella. Siellä meille luovutettiin tuntolevyt ja kokardit. Univormu oli vain meillä upseereilla ja muutamalla suojeluskuntalaisella. Muut joutuivat tyytymään pelkkään kokardiin ja omiin vaatteisiinsa .....
TALVISODAN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ, Johannes
30.11. Aamu valkeni kirkkaana. Johanneksen kirkolla näkyi jo liikettä, kun ylitsemme lensi neljä tiedustelukonetta Viipurin suuntaan. Yhdestä koneesta huudettiin ämyrillä "Oma kone!" sen hämäännyttäessä meitä, sillä hetken päästä kuulimme Viipuriin putoilevien pommien jysähdyksiä. Nyt tajusimme, että ennustettu sota oli alkanut. Komppaniapäällikkö Erkki Vainikainen tyhjensi kiukuspäissään pistoolinsa patruunat ohikiitäneeseen viholliseen päin. Se kuulemma helpotti. Taisi siellä moni muukin paukutella.
Sain vasta joulukuun puolivälissä sellaisen belgialaisen FN-pistoolin, jota jo kaipasin ...
TALVISODAN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ, Helsinki
30.11. Äitini (Ines Iivonen) ja sisarensa (Helmi Ruutu) lähtivät kodistaan Hesperiankadulta kävellen kohti bussiasemaa. Kun he pääsivät Lasipalatsin kohdalle, siihen tuli pommi, joka paiskasi sirpaleita maitokaupan ikkunasta sisään. Äiti lensi ilmanpaineesta lasiseinän läpi. Molemmat naiset olivat aikoneet mennä Askolaan Käpykylän kartanoon tuttavien luo ja onneksi bussi otti heidät mukaansa Askolaan. Käpykylässä he huomasivat, että sateenvarjoissa oli runsaasti lasinsiruja ....
Parin päivän päästä alkoi Ines Iivonen oirehtia. Hän ei tuntenut ympäristöään eikä ihmisiä. Hänet vietiin Lapinlahden sairaalaan, jossa hänelle annettiin shokkihoitoa. Paraneminen kesti useita kuukausia.
Sisarukset Helmi Ruutu ja Ines Iivonen
1941 JATKOSODAN ALKUHETKET
Myös jatkosodan alla kesäkuussa 1941 armeijan liikekannallepano toteutettiin ”ylimääräisenä harjoituksena”.
Auliksen merkintöjä sotapäiväkirjaan:
Erään miehen sotapäiväkirja, joka alkaa 18.6.1941, jolloin illalla toi poliisi valkoisen lapun, mutta oli niin myöhä, että junaan en ehtinyt. Hyvä olikin. Sain äidin junaan 19.6. aamulla, koko päivän ehdin toimitella asioita. Klo 21.35 vihdoin vihelsi veturi lähtömerkin. Juna oli tupaten täynnä. Pieksämäelle saakka sain seistä. Kouvolassa kerkesin pistäytymään Osmon väkeä katsomassa. Kreivin aikaan tulinkin, sillä 10 minuutin kuluttua oli Osmon lähdettävä omalle taholleen.
Juna kulki hitaasti. Vuorokauden matkan päästä olimme vasta Kuopiossa ja seuraavana päivänä 21.6. klo 11.45 Kontiomäellä. Yllättävästi tapasin Aarne Puustisen, luutnantin ja sotakuljetusjunan johtajan, joka otti kyytiin Nurmekseen. Täällä erosi matkatoverini, viimesotaisen komppaniatoverini, vänrikki Erik Sylvinin ja minun tieni. Hän suuntasi kulkunsa Juukaan, minä pääsin sk:n paikallispäällikön autossa salaperäiseen yksikköön 4345, joka osoittautui aselajiltaan tykistöksi. Patteristo oli marssivalmiina Lokinlammin kankaalla ja matkalle lähdettiinkin puolen tunnin kuluttua. Lieksan kautta kun kaarrettiin, niin kertyi matkaa 80 km. Nurmijärvellä, perillä, leiriydyttiin juhannusaattona 23.6. klo 22 maissa.
Kaarina Hakuri
