Jöran Ruuthin perhe, ensimmäinen ja toinen sukupolvi, taulut 1-8
Taulu 1
I Jöran Persson Ruuth, "Jören Trädgårdsmestare". Puutarhuri, kauppias, ravintoloitsija, Turku, s. noin 1620, k. 1681 Turku. Jöran Pietarin poika Ruuth mainitaan 1654 toimessa Kankaisten kartanossa Maskussa. Muutti keväällä 1655 Turkuun, jossa 16 taalarista vuokrasi linnan puutarhan (1655- 1661). Nautti vapautta veroista maaherra Erik von der Lindenin kirjeen mukaan 1656. Asui ensin Aninkaisten korttelissa, mutta muutti 1661 kirjanpitäjä Elias Jönsinpojan taloon tuomiokirkon luona. Osti 1662 raatimies Erik Johaninpoika -vainajan talon Kuninkaankadulla Luostarikorttelissa. Kiinteistö tunnettiin nimellä Trädgårdsmestare vielä 1720-luvulla. Omisti sen ohessa muitakin taloja sekä puutarhan Pispanpellolla. Harjoitti myös kauppaa ja oli vuokrannut kaupungilta sillalla olevan puodin. Kutsutaan toisinaan kauppiaaksi. Oli ollut kaupungin "vänrikkinä". Haudattu Turun tuomiokirkon tilien mukaan tuomiokirkon tornin jalan alle.
1. puoliso: noin 1641 Brita Olavintytär Fontana, k. 1657. Vanhemmat Uskelan Kaivolan omistaja Olof Matinpoika (k. 1646) ja Karin Erikintytär.
Lapset:
Anders Ruuth, s. noin 1642. Tauluun 2.
Margareta Ruuth. Tauluun 3.
2. puoliso: 1660 Karin Henriksdotter Wilck (Wilcken), s. noin 1640, k. noin 1725 Turku. Asui leskenä Turun henkikirjan mukaan ainakin 1682-1696 Luostarikorttelissa sijainneessa talossa, aluksi Ingeborg-tyttären kanssa. Vanhemmat tullikirjuri Henrik Wilck ja nn Forsman.
Lapset:
Henrik Ruuth. Tauluun 4.
Jakob Ruuth, s. 24.2.1669 Turku. Tauluun 5.
Johan Ruuth, Ylioppilas, s. 10.4.1673 Turku, k. jälkeen 24.2.1692 Turku. Ylioppilas Turussa 1684. Haudattu Turun tuomiokirkoon 26.4.1692.
Samuel Ruuth. Tauluun 6.
Katarina Ruuth. Tauluun 7.
Ingeborg Ruuth. Tauluun 8.
Gustaf Ruuth. Mahdollisesti Jöran Ruuthin poika.
Taulu 2
II Anders Jöransson Ruuth, Taulusta 1, (isä Jöran Ruuth), Scolasticus, lastenopettaja, Porvoo 1669, s. noin 1642, k. ennen 1669. Mainitaan Turun henkikirjassa vanhempien kanssa 1657, jolloin ilmeisesti 15-vuotias. Asui 1668-1669 Nalkkilassa Askolassa.
Puoliso: Margareta.
Taulu 3
II Margareta Jöransdotter Ruuth, Taulusta 1, (isä Jöran Ruuth), k. 26.4.1694 Turku. Huhtikuussa 1694 haudattu maisteri Bergiuksen leski lapsensa kanssa samaan arkuun Turun tuomiokirkon suuren oven viereen.
Puoliso: 1688 Johan Persson Bergius, maisteri, lehtori, Turku, s. 11.5.1659 Turku, k. 12.7.1692 Turku. Ylioppilas Turussa 1670/71. FM 7.12.1682. Turun katedraalikoulun lehtori 1690. Vanhemmat: Taivassalon kirkkoherra, professori Petter Bergius, s. 1612 Husby, k. 1691 Taivassalo ja Margareta Walstenius.
Taulu 4
II Henrik Jöransson Ruuth, Taulusta 1, (isä Jöran Ruuth), Vänrikki, k. noin 1690.
Puoliso: Anna Gadde. II avio kersantti Henrik Enqwist.
Lapset:
Katarina Ruuth. Tauluun 9.
Taulu 5
II Jakob Jöransson Ruuth, Taulusta 1, (isä Jöran Ruuth), Kappalainen, Dragsfjärd, Kemiö, s. 24.2.1669 Turku, k. 21.3.1729 Dragsfjärd, Kemiö. Ylioppilas (Aboensis) Turussa kevätlukukausi 1684; mainitaan usein konsistorin pöytäkirjoissa 1688–1695 vallattomuuksiin syyllistyneenä, sai varoituksen 24.3.1693; stipendiaatti kevätlukukausi 1690 – kevätlukukausi 1695; ylioppilas Uppsalassa 1694–1695 (ei mainita yliopiston matrikkelissa). Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 4.(1.)12.1697. Vihittiin papiksi Turussa 2.6.1695 Kemiön lukkaripapiksi, pitäjänapulainen ja pedagogi 1696, Dragsfjärdin kappalainen 1.5.1698-1729.
Ruuth asui virkatalossaan Labbnäsissä, vastapäätä järvenlahden toisella puolella sijaitsevaa kirkkoa. Hän ”sai isonvihan aikana paljon kärsiä venäläisten vainosta ollen heidän pahoin pitelemisestään sairaaloinen kuolemaansa asti”.
Haudattiin Kemiön kirkon kuoriin 8.4.1729.
Puoliso: 1695 Räpälän rustholli, Paimio Katarina Jacobsdotter Blom, s. 19.9.1678 Paimio, k. 24.2.1737 Kemiö. Pakeni viiden lapsensa kanssa Ruotsiin syksyllä 1713 ja sai pappien perheiden tukea, palasi kesäkuussa 1718. Pakoajasta yksi vuosi vietettiin Tukholmassa ja neljä vuotta Eckerössa Persön kartanossa kamariherra Carl Gripenbergin luona. Vanhemmat Turun tullinhoitaja Jakob Blom e. Florinus, s. noin 1646, k. 30.5.1731 Lemu ja Maria (tai Margareta) Spensenius, k. 1693.
Lapset:
Maria Ruuth, s. 5.11.1696 Kemiö, k. 7.10.1710 Kemiö.
Johan Ruuth, s. 15.5.1699 Kemiö, k. 17.10.1699 Kemiö.
Katarina Ruuth, s. 3.12.1700 Kemiö. Tauluun 10.
Jakob Ruuth, s. 22.6.1703 Kemiö, k. ennen 1729.
Elisabet Ruuth, s. 20.8.1705 Kemiö. Tauluun 11.
Samuel Ruuth, s. 8.2.1708 Dragsfjärd, Kemiö. Tauluun 12.
Hedvig Ruuth, s. 25.4.1710 Kemiö, k. noin 1714 Tukholma. Kuoli ampumatapaturmassa Tukholmassa.
Kristina Ruuth, s. 31.7.1712 Kemiö. Tauluun 13.
Margareta Ruuth, s. 1.5.1719 Kemiö. Tauluun 14.
Helena Ruuth, s. 8.7.1721 Kemiö, k. 15.7.1721 Kemiö.
Annika (Anna Helena) Ruuth, s. 13.9.1722 Kemiö. Tauluun 15.
Ingrid Maria Ruuth, s. 14.4.1725 Kemiö, k. 1726 Kemiö.
Taulu 6
II Samuel Jöransson Ruuth, Taulusta 1, (isä Jöran Ruuth), lääninviskaali, asiamies, k. 22.2.1743 Tukholma. Vuokraaja (1698). Vapaaherra Lorentz Creutzin asiamies Yläneen ja Lehtisten kartanoissa 1700. Turun ja Porin läänin lääninviskaali 1707. Pakeni sotaa Ruotsiin (1715). Kreivi Herman Flemingin asiamies Louhisaaren kartanossa isonvihan jälkeen. Muutti sittemmin Ruotsiin. Keräsi suuren omaisuuden. Lapseton.
1. puoliso: 1698 Elisabeth Pietarintytär Behm, k. 1717.
2. puoliso: 1719 Vaimon 2. avio. Elisabeth Fuchs, k. 1741.
Taulu 7
II Katarina Jöransdotter Ruuth, Taulusta 1, (isä Jöran Ruuth), k. jälkeen 1725. Asui leskenä Turun henkikirjan mukaan 1691-1692 äitinsä kanssa Turun Luostarikortteissa, sitten Piikkön Mäenpäässä 1693, 1694, saman pitäjän Pukkilan kartanossa 1695-1700, Kemiön Germundsvidjan puustellissa 1701-1706, eli vielä 1725.
Puoliso: 1680 Anders Eriksson Rydman, kruununvouti, k. 5.11.1688 Turku. Syntyperä ei tiedossa. Turun akatemian vouti 1675. Maskun kihlakunnan kruununvouti 1687.
Lapset:
Anders Erik Rydman, s. 1682 Turku. Tauluun 16.
Taulu 8
II Ingeborg Jöransdotter Ruuth, Taulusta 1, (isä Jöran Ruuth), k. 1727 Västanfjärd, Kemiö. Haudattu 3.10.1727 Kemiön kirkon kuoriin.
Puoliso: 1685 Anders Eriksson Lindebom (Lindbohm), Majoitusmestari, majuri Kaarle XII: n henkivartiossa, s. noin 1660, k. 1736 Västanfjärd, Kemiö. Korpraali Turun Ratsurykmentti 1679, majoitusmestari 1683, kornetti 1691, luutnantti 1701, ratsumestari 1702, henkidrabantti 1705, mukana Benderissä, majurin ero 1719. Omisti 1696-1736 Vestanvikin l. Västergårdin rusthollin Västanfjärdissa.
Lapset:
Ingeborg Lindebom (Lindbohm). Tauluun 17.
Anders Lindebom (Lindbohm). Tauluun 18.