Yksittäisten kokemusten pohjalta Alexander-tekniikka on voinut vaikuttaa antaneet apua kun tavanomaisemmat keinot on jo kokeiltu. Suomalainen muusikko on haastattelussaan kertonut studio55 internetsivuilla että vaikka työkyvyn vieneeseen kipuun ei löytynyt apua lääkäriltä, fysioterapeutilta, naprapaatilta, urheiluhierojalta, kiropraktikolta, kuntoutuksesta, seitsemän kuukauden sairaslomasta tai lääkkeistä niin hän koki Alexander-tekniikan auttaneen nopeasti ja palauttaneen hänet soittokykyiseksi parissa kuukaudessa. Alexander-tekniikka on säilynyt jonkinlaisena osana kyseisen henkilön elämää yli 15 vuoden ajan. (Kokkonen 2011.)
Antropologi ja anatomian tutkija Raymond Dart, Australopithecus africanus ihmisapinalajin löytäjä, on sanonut 1970 että EEG ja EMG mittaukset olisi vahvistanut Alexanderin oivalluksia ja että menetelmä opettaa tavallistenlisäksi taidokkaitakin henkilöitä tulemaan tietoiseksi ja poistamaan haittoja ja saavuttamaan parempaa terveyttä psykofyysisesti. (Stevens 1997.)
Sir Charles Sherringtonin 1906 teosta, The integrative action of the nervous system, pidetään modernin neurotieteen alkuna (Foley 2009 :1). Fysioterapeuteille tuttu resiprokaalinen inhibitio tunnetaan myös Sherringtonin lakina ja se oli Nobel-palkinnon arvoiseksi katsottu löytö(wikipedia 2015a). Sherringtonin mukaan modernissa yhteiskunnassa huonot tottumukset motorisissa toiminnoissa ovat yleisiä ja niitä on hankala muuttaa koska olemme niistä huonosti tietoisia. Sherrington on sanonut että Alexander teki palveluksen käsittelemällä jokaista toimintaa psykofyysisestä kokonaisuudesta syntyvänä integroituneena tapahtumana jossa pään ja kaulan alue on tärkeitä vaikka kyse olisi vaikka toisen jalan liikkeestä. (Foley 2009:34.)
Wilfred Barlow reumatologi ja Alexander-tekniikanopettaja esitti kirjassaan Alexander Principle näkemyksensä jonka mukaan ainakin 99 % väestöstä tarvitsee Alexander-tekniikan oppeja. Barlowin lääkärin vastaanotolla tulleiden kokemusten perusteella hän näki että Alexander-tekniikka olisi hyödyllinen mm. alla olevassa taulukossa luetelluissa ongelmissa. (Barlow 1973: 75-132.)
Taulukko 1. Terveysongelmia joihin Alexander-tekniikalla on vaikutus lääkäri Barlowin mukaan (Barlow 1973: 75-132).
Englantilaisen Alexander-tekniikan opettajien yhdistyksen sivuilla olevien oppilaiden kokemusten perusteella Alexander-tekniikka on ollut hyödyllistä seuraavissa asioissa: Niska-, alaselkä-, iskias- ja polvikipu, itseluottamus, itsetunto, liikkumisen sulavuus, keveämpi olo, juoksunopeuden parantuminen, selviytyminen fyysisesti vaativasta urheilusuorituksesta, mielialan parantuminen, aistien terävöityminen, iloisuus, läsnäolo, spontaanisuus, luovuus, rauhantunne (STAT 2015a).
George Ellett Coghill (1872–1941)oli amerikkalainen filosofi ja anatomisti joka tuli tunnetuksi työstään alkion hermojärjestelmän kehityksen ja liikemallien yhteydestä. Coghill tutki erityisesti salamantereihin kuuluvia ambystomia (wikipedia 2015b). Goghill oli tutkija joka Goghill oli hämmästynyt että Alexander oli löytänyt ihmisestä fysiologisia ja psykologisia periaatteita jotka olivat samankaltaisia kuin Goghillin alemmilla selkärankaisilla tehdyissä tutkimuksissa tehdyt havainnot jotka näyttivät olevan samankaltaisia myös muilla selkärankaisilla. Goghill piti Alexanderia poikkeuksellisena yksilönä joka oli kyennyt tekemään tieteellisiä havaintoja käytännön tutkimisen kautta ja koki että lääketieteen ja ihmiskunnan kuuluisi antaa hänelle tunnustusta hänen löydöistään. Coghillin ymmärrys Alexanderin löydöistä oli että ne pohjautuivat kolmeen periaatteeseen: Organismin kokonaisuuden integraatio vaikuttaa yksittäisen kohdan toimintaan, proprioseptinen herkkyys määrittää asentoa ja asentomekanismien perusta määrittää lihastoiminnan laatua. Coghill tutustui käytännössäkin muutamien päivien ajan tekniikkaan hänen tavatessaan Alexanderin. Tästä kokemuksesta hän on todennut että Alexanderin työskentely auttoi poistamaan konfliktia totunnaisten reaktioiden välillä jokapäiväisissä liikkeissä. Tämän konfliktin hän koki aiheuttavan väsymystä ja hermostollista rasitetta jotka tuottaisivat seuranaisten kautta monia vaivoja. Tuomalla kokonaisvaltaisen synnynnäisen kehollisen järjestymiskuvion ja yksilöllisesti kultivoidut reaktiot harmoniaan korjautuu Coghillin näkemyksen mukaan asentovirheet ja monet patologiset tilat joilla ei normaalisti ajatella olevan yhteyttä asentoon. Alexanderin menetelmä uudelleen kouluttaa refleksien kaltaisia mekanismeja ja tuo ne harmoniseen toimintaan kokonaisuuden kanssa. Coghill piti Alexanderin metodia läpikotaisen tieteellisenä ja pätevänä opetuksellisesti. (Foley 2012: 1-15.)
Amerikkalaisen Alexander-tekniikan opettajien yhdistyksen sivuilla on yksittäisten terveydenhuoltoalan ammattilaisten suosituksia Alexander-tekniikasta. Sivuston mukaan lääkärit ja terveydenhuollon ammattilaiset lisääntyvästi suosittelevat Alexander-tekniikkaa potilailleen. Lääkäri Harold Wisen mukaan Alexander-tekniikka on paras itsehoito menetelmä ehkäisemään ryhdin ja hengityksen huonontumista. Neurokirurgi Jack Sternin mukaan Alexander-tekniikka opettaa käyttämään kehoa parhaalla tavalla jokapäiväisissä toiminnoissa, mikä auttaa välttämään stressiä ja kipua. Alexander-tekniikka on hänen mielestään paras tapa huolehtia selästä ja helpottaa selkäkipua. Kipulääkäri Rosnerin oma kokemus tekniikan hyödystä on saanut hänet lähettämään vuosi kausien ajan tiettyjä potilaitaan Alexander-tekniikan ohjaukseen. Radiologian emeritus professori John Austin on ollut mukana tutkimuksessa joka osoitti Alexander-tekniikan parantavan hengityslihasten vahvuutta. Austin sanoo että Alexander-tekniikka auttaa monia muuttamaan juurtuneita kehonkäytön tottumuksia ja sitä kautta helpottamaan kipuja ja tuomaan helpoutta liikkumiseen ja toimimiseen päätetyöskentelyssä, urheilussa ja musiikki-instrumenttien soittamisessa. Osteopaatti-lääkäri (DO) Jill Sandersin mukaan Alexander-tekniikalla on hyödyllisiä vaikutuksia fysiologiaan, tuki- ja liikuntaelimiin sekä masennukseen ja ahdistukseen. Hän kokee ammatillisen kokemuksen pohjalta että Alexander-tekniikan pitäisi olla osa kaikkia ennaltaehkäisyyn ja koulutukseen liittyviä ohjelmia sillä se on yhtä perustavanlaatuinen asia kuin ravitsemus. Tapaturma-aseman lääkäri Robert Greenen mukaan Alexander-tekniikka on erittäin hyödyllinen ennaltaehkäisyyn ja erityisen käyttökelpoinen kun asento on merkittävässä roolissa kuten nostaessa ja istumatyössä johon liittyy toistotyötä. Kuntoutukseen ja kipuun spesialisoitunut lääkäri Barry Scheinfeld suosittaa Alexander-tekniikkaa henkilöille joille tavanomainen kuntoutus ei ole auttanut. Selkä- ja niskakivussa sen oppiminen voi auttaa vaikka hieronnasta tai lämpö ei olisi auttanut ollenkaan. Hänen mukaansa Alexander-tekniikka todella toimii ja hän suuresti suosittaa kokeilemaan sitä. Hammaslääkäri Douglas Bush on huomannut Alexander-tekniikan auttaneen häntä tunnistamaan kehollisia tottumuksia jotka ovat osaltaan aiheuttaneet väsymystä ja lihasarkuutta. Ohjausten myötä hänen tarpeensa kiropraktiseen hoitoon on vähentynyt. Ortopedisesti erikoistunut fysioterapeutti (master of science, orthopaedic clinical specialist) Howard Makofsky kokee että Alexander-tekniikka on hyödyllinen monenlaisilla potilailla ja se on auttanut häntä itseään selviämään tehokkaasti haitallisista jännitteistä, minkä tuottaman liikkeen vapauden hän uskoo tekevän hänestä tehokkaamman terapeutin. Ortopedinen urheilufysioterapeutti Gail King ehdottaa potilailleen Alexander-tekniikkaa tapauksissa joissa he eivät hänen ohjeillaan onnistu muuttamaan liiketapojaan tai potilaalla on erityisiä kehonkäytön vaatimuksia työstä johtuen. Hän on kokenut Alexander-tekniikan hyvin hyödylliseksi potilailla joilla on huono kehotietoisuus ja joiden on vaikea rentoutua. Parantuminen näissä asioissa helpottaa fysioterapiaa ja varsinkin hän on huomannut eron kaularangan mobilisaatiossa. Fysioterapeutti ja Alexander-tekniikan opettaja Deborah Caplanin omat selkäkipu potilaat ovat oppineet mitä tehdä ja mitä ehkäistä minkä seurauksena he eivät ole peloissaan tai tunne itseään avuttomiksi kun selkäkipu ilmaantuu. Potilaat ovat usein kokeneet tuleensa parantuneiksi koska ovat voineet palata normaaliin aktiiviseen elämäntapaansa. Psykiatri Jean Binnie päätyi Alexander-tekniikkaan kollegan suosituksesta edistämään kuntoutumista tapaturmaisen selkärangan murtuman jälkeen. Hän on huomannut kivun lieventymisen lisäksi parantumisen notkeudessa, tasapainossa ja ryhdissä. (AmSAT 2015.)
Paul Newman taas sai avun pitkäaikaiseen selkävaivaan ja samalla katosi myös unettomuus (Rickover 2009). Neurokirurgi Jack Sternin mukaan 97 % selkäkipuisista voisi hyötyä Alexander-tekniikasta. Liikkuminen tulee kevyeksi ja rennoksi näyttelijä John Cleesen mukaan. Neurofysiologi Charles Sherrintonin mukaan Alexander teki palveluksen liikkeen tutkimiselle pitämällä jokaista toimintoa psykofyysisenä tapahtumana joka sisältää integroidusti neuromuskulaarisen kokonaisuuden. Lääketieteessä Nobel-palkinnon saaneen Nicholas Tinbergenin perhe havainnoi merkittäviä parannuksia verenpaineessa, hengityksessä, unen laadussa, mielialassa ja stressinsiedossa sekä hienomotoristen taitojen parantumista Alexander-tekniikan oppimisen seurauksena. Kirjailija Aldous Huxley koki saaneensa helpotuksen kehollisiin vaivoihin, psykofyysisen terveyden parantuneen ja tietoisuuden lisääntyneen. Näyttelijä Alex McCowenin on kokenut ryhtinsä parantuneen ja terveytensä parantuneen. Näyttelijä William Hurt on kokenut saaneensa avun lähes lamauttaneeseen esiintymisjännitykseen. Näyttelijä Kevin Klinen mukaan tekniikalla saa muutaman sentin lisää pituutta, rentoutta ja keskittymiskykyä. Televisiojuontaja ja journalisti Joan Bakewell sai rauhaa ja keskittymiskykyä ja tunteen hyvinvoinnista. Kansainyhteisön maiden suurkilpailussa ennätyksen tehnyt moukarinheittäjä Howard Payne koki saaneensa heittoon nopeutta ja helppoutta Alexander-tekniikan avulla. Greg Chappell, australialainen krikettipelaaja näki Alexander-tekniikan sopivan niin huippu-urheilijoille kuin auttavan tavallisia ihmisiä ennaltaehkäisemään vaivoja ja toivon sitä opetettavan jo lapsille. (Moore 2009.)
Kilpaurheilun parissa Alexander-tekniikan on koettu yksilötasolla hyödyttävän mm. moukarinheittoa (Howard Payne), ratsastusta (Mary Hanna, Sally Swift), soutua (Matthew Pinsent), kymmenottelua (Daley Thompson), hiihtoa (Adam Bailey) ja juoksua (Paul Collins). Australialainen legendaarisena pidetty yleisurheiluvalmentaja Percy Cerutty, joka vaikutti viisikymmentäluvulla, piti Alexander-tekniikkaa ehdottomana asiana kilpaurheilijoille. Sally Swiftin kehittämä Centered Riding tekniikka on hyödyntänyt Alexander-tekniikkaa lisäämään syvyyttä ja hienovaraisuutta ratsastukseen. (CanSTAT 2013.)
Soudussa kahdeksan kultamitalia voittanut Valerie Thompson Williams sanoo Alexander-tekniikan auttaneen parantamaan hänen nopeuttaan ja oli tärkeä lisä mentaaliseen harjoitteluun eikä hän usko että ilman Alexander-tekniikkaa olisi saavuttanut samanlaista menestystä (Geiger 2015).
Paul Collins Kanadan edustaja olympialaisissa 1956 maratonissa lopetti uransa vammojen takia. Hänelle suositeltiin leikkausta, ja sanottiin, ettei hän koskaan tulisi juoksemaan. Kävelykin oli hänelle jo vaikeaa, mutta 25 vuoden jälkeen pystyi AT:n avulla kuntoutumaan juoksukykyiseksi. Vuonna 1982 hän rikkoi kymmenen veteraanien maailmanennätystä pitkänmatkan juoksuissa maratonista kuuden päivän ultra-maratoneihin. (CanSTAT 2013; Woodward 2015.)
Alexander-tekniikan periaatteista
Ihmisten kokemuksia Alexander-tekniikasta
Alexander-tekniikan tutkimusnäyttö
Alexander-tekniikka työterveydenhuollossa
Alexander-tekniikan vaikuttavuus alaselkäkivussa
Kroonisen alaselkäkivun näyttöön perustuvasta kuntoutuksesta