Hyvinvointi ja terveys
"Terveyden edistämisessä ei pyritä täydelliseen kehoon eikä huippusuorituksiin. Meistä jokainen riittää sellaisen kuin olemme, mutta jokainen meistä on ansainnut vielä enemmän hyvää oloa ja parempaa terveyttä!
PEILI-hanke on kirkastanut ymmärrystä nuoren terveysvalintojen taustalla; miksi joku nuori ei ole kyennyt huolehtimaan itsestään, vaikka apuakin on annettu? Terveyttä ja hyvinvointia ei edistetä vain tietoa jakamalla; erilaista tietoa on maailma täynnään, ja silti moni meistä ei voi hyvin.
Asioiden yhdessä työstäminen ja tekeminen antoivat meille ammattilaisille avaimia nuoren maailmaan sekä motivaation herättämiseen – nuorille se antoi avaimia muutokseen kohti parempaa terveyttä ja hyvinvointia!
Pienetkin askeleet ovat usein mullistavia – pitkällä tähtäimellä."
– Kari Hyvärinen, lehtori
Kari Hyvärinen, terveysalan lehtori
Terveydestä sekä siihen liittyvistä valinnoista ja haaveista puhuminen saivat nuoren syttymään – tai ainakin mietteliääksi. Terveydestä ja hyvästä olosta puhuminen ja sen parissä työskentely osoittautuivat avaimeksi päästä käsiksi nuoren maailmaan, tutkimaan nuoren hyvinvoinnin esteitä sekä parantamaan hänen elämänlaatuaan.
Menestyminen elämässä nähdään usein mahdolliseksi vain, jos ihminen täyttää terveen ja hyvinvoivan näköisen ihmisen tunnusmerkit. Media ja ympäristö rummuttavat kiiltokuvamaista ja usein epärealistista ideaalia, jonka saavuttaminen voi tuntua mahdottomalta. Aikuistuminen on elämänvaihe, jossa monet kaverit ja samanikäiset tuntuvat kiitävän elämässä oikealta ja vasemmalta ohitse – osa taas syrjäytyy jostakin syystä, eikä syrjäytynyt ihminen ole kovaa valuttaa työ-, asunto eikä parisuhdemarkkinoilla.
Syrjäytyminen ja huononeva terveys kulkevat käsi kädessä: Epäterveet elintavat, köyhyys, kotoa saatu malli ja heikko omanarvontunne vaikuttavat niin, ettei nuoren tule huolehdittua itsestään tai että hän kokee, ettei oma keho ole satsaamisen arvoinen. Itsestä huolehtimisen puute näkyy ulospäin stigmana muodostaen itseään ruokkivan ja syrjäyttävän negatiivisen kierteen. Nuori, joka syystä tai toisesta voi huonosti jollain elämänalueella, saattaa lannistua ja kääntää epäonnistumisen omaksi viaksi:"En riitä tällaisena", "En näytä hyvältä", "Oma moka, kun en ole huolehtinut itsestäni!" – tai jopa "En ole ansainnut hyvää oloa!"
Oma taustani on mielenterveystyössä: On ollut virkistävää laajentaa näkökulmaa fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin suuntaan. Hyvä fyysinen olo ja pienikin myöntenen muutos esteistä huolimatta lisäävät jaksamista ja omanarvon tuntoa: "Hei, minähän pystyn IHAN ITSE vaikuttamaan elämääni!"
Terveen ja hyvinvoivan minän saavuttaminen ja ylläpitäminen ei ole aina helppoa. "Ylös, ulos ja lenkille!" on julmasti sanottu esimerkiksi masennuksesta kärsivälle tai liikuntakyvyttömälle nuorelle. Toisaalta WHO:n mukaan on kliinisesti todettu, että liikunta ja sopiva itsensä fyysinen uuvuttaminen lisäävät hyvää oloa ja lievittävät masennusta [1]. Mutta entä, jos en pysty enkä jaksa? Ylhäältä tarjoillut viisaalta kuulostavat neuvot saattaavat auttaa, mutta yhtä hyvin ne voivat sammuttaa orastavan motivaation.
Terveyden edistämisen näkökulma tuo osaamista ja tietotaitoa laajalta terveyden alueelta ravinnosta hygieniaan, fyysisestä kunnosta hampaiden kuntoon. Ennen kaikkea haluamme antaa avaimia siihen, miten noidankehä katkaistaan yhdessä tehden ja nuoren omia voimavaroja vahvistavasti. Kokemus kuulluksi tulemisesta toimii jo itsessään hyvinvointia ja terveyttä edistävästi [2; 3].
Miten terveyden edistäminen näkyy Peili.io -sovelluksessa?
Peili.io-applikaatiossa käyttäjä löytää terveyttä ja hyvinvointia kartoittavia testeja ja voi tehdä terveyttä edistäviä pieniä päivittäisiä tehtäviä (Dailyjä). Osa testeistä on tieteellisesti validoituja, ja olemme saaneet niiden luojilta luvan testien käyttämiseen Peili-io:ssa. Itse rakentamamme kevyemmät kyselyt perustuvat PEILI-hankkeessa ja alan kirjallisuudesta saatuun tietoon terveyden edistämisestä. Testit ja kyselyt eivät kuitenkaan ole "lääkinnällisiä", eikä niiden tavoite ole saada diagnoosia eikä paljastaa tai arvata syyä siihen, miksi joku käyttäjä kokee voivansa huonosti. Tuloksista käyttäjä saa aina positiivisen ja eteenpäin tsemppaavan palauteen. Kyselyiden ja testien tarkoitus onkin paitsi lisätä käyttäjän myönteistä minäkuvaa myös ohjata sopivat palveluiden tarjoajat ja käyttäjä yhteen.
Mitä terveyden edistämisen ja mielenterveyden lehtorit tekivät PEILI-hankkeessa?
Terveyden edistämisen teoria perustuu voimavaralähtöiseen ajatteluun sekä terveys- ja hoitotieteen tietoperustaan ja osaamiseen, missä tavoitteena on ihmisen ja väestön terveyden edistäminen ja kärsimyksen lievittäminen. Voimavara- ja terveyslähtöisesti ajatellen ollaan kiinnostuneita esimerkiksi siitä, kuinka saada elämään merkityksellisyyttä ja terveyttä huolimatta elämän vaikeista olosuhteista? [4; 2] Metropolian terveysalan ja hoitotyön koulutuksessa on vahva terveyden edistämisen näkökulma. PEILI-hanke olikin osa Metropolia Ammattikorkeakoulun osaamisjatkumoa, joka on syntynyt useissa aikaisemmissa hyvinvoinnin edistämisen sekä nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemisen hankkeissa (esimerkiksi Connext-, Motiivi- ja Niko97-hankkeet).
Lähteet:
WHO 2020. Thinking Healthy. A manual for psychological management of perinatal depression. Maailman terveysjärjestön julkaisuja.
Thorkildsen, K. M. ym. 2013. The substance of love when encountering suffering: an interpretative research synthesis with an abductive approach. Scandinavian Journal of Caring Sciences 2 (27), 449–459.
Louhiala, P. 2005. Ei lumetta, vaan hoitovaikutusta. Esitelmä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Valhe ja Huijaus -seminaarissa Jyväskylässä. Helsingin Sanomat 29.11.2005, D 1.