Kehitysprosessi

Sakari Lukkarinen, hyvinvointi- ja terveysteknologian lehtori

Sovelluksen kehityksen ytimessä on ollut osallistava yhteiskehittäjyys. Nuoret miehet osallistuivat sovellusidean kehittämiseen heti ensimmäisestä työpajasta alkaen, ja ideaa on jalostettu edelleen seuraavissa työpajoissa. Alun perin suunniteltiin, että työpajoja olisi ollut puolentoista vuoden aikana kuusi. Erilaisten sattumusten johdosta neljä työpajaa saatiin toteutettua täysimuotoisesti, ja erityisesti kolmessa työpajassa sovelluksen ominaisuuksiin päästiin pureutumaan oikein kunnolla.

Projekti käynnistyy – syksy 2018

Koko projekti käynnistyi syksyllä 2018, ja tiimillämme oli mahdollisuus suunnitella asioita syksyn ajan. Syksyllä 2018 sovelluksesta oli valmiina alla oleva kuvitus ja sopimus siitä, että työpajojen tietotekniikkaosioissa tullaan käsittelemään tekoälyyn liittyviä asioita, kuten keskustelubotteja, suosittelujärjestelmiä, koneoppimmista ja neuroverkkoja. Tästä lähdettiin liikkeelle, ja nuoret otettiin mukaan tutkimaan asiaa.

Ensimmäiset työpajat – kevät 2019

Tammikuussa 2019 käynnistyi ensimmäinen pilottityöpaja Kohtaus ry:n kaupunkiolohuoneessa Helsingin Vallilassa. Tietotekniikkatyöpajojen parasta antia olivat pitkien lounaskeskustelujen lisäksi erilaiset ideointisessiot, joissa heiteltiin ilmaan erilaisia ajatuksia siitä, mitä sovellus voisi tehdä. Näistä ideointisessioista kokosimme yhteen dokumentin ja analysoimme tuloksia. Äänestimme yhdessä nuorten kanssa parhaat ideat jatkoon. Alla olevassa kuvassa on esitetty erään ideointisession tuloksia. Tärkeimmiksi toiminnoiksi nousivat mm. tukijärjestöihin tutustuminen, pääongelmien kartoittaminen ja ideoiden heitteleminen.

Ensimmäisen työpajan loppupuolella kokoonnuimme tiimimme kanssa tekemään yhteenvetoa. Tahdoimme tehdä nuorille näkyväksi sen, mitä tietoa ja ymmärrystä he olivat tuottaneet aiheesta. Tiimimme muistaa elävästi hetken, kun Jenny Tiitinen teki ensimmäisen nuorten palautteen perusteella tehdyn kuvituksen sovelluksen toiminnasta.

Jenny Tiitisen tekemässä sovelluskuvituksessa on jo kiteytettynä koko sovelluksen toiminta. Nuori täyttää sovelluksessa erilaisia testejä ja kyselyjä, joiden pohjalta profiili alkaa rakentua. Tätä profiilia verrataan eri toimijaorganisaatioiden tarjoamien palvelujen profiileihin, ja sovelluksen taustalla toimiva suosittelijajärjestelmä tekee yhteenvedon ja suosittelee nuorelle parhaiten soveltuvia palveluja. Tässä kohtaa mukaan voisi liittyä myös keskustelubotti, joka ehdottaisi yhteydenottoa toimijaan. Keskustelubotti auttaisi ensikontaktin luomisessa ja voisi jälkikäteen kysellä, kuinka hyvin suositus toimi. Näin järjestelmä voisi oppia käyttäjiltä tekemään parempia suosituksia.

Toinen työpaja – kevät 2019

Toisessa työpajapilotissa maaliskuussa 2019 jatkoimme siitä, mihin jäimme ensimmäisessä pilotissa. Paikka ja nuoret vaihtuivat, nyt olimme Diakonissalaitoksen Vamos-tiloissa Helsingin Kurvissa. Ensimmäisen työpajan yhteenveto esiteltiin heti alkuvaiheessa nuorille, ja he saivat kertoa, mikä sovelluksessa oli heidän kannaltaan toimivaa ja mikä haastavaa. Tämä palaute vahvisti yhteistä käsitystämme, että olemme oikeilla raiteilla, ja syvensi tietämystä esim. siitäm millaiset asiat askarruttavat nuoria ja mitkä he kokevat haasteellisina.

Toisena tärkeänä tavoitteena oli sanoittaa ja taustoittaa nuorten maailmaa käyttäjätarinoiden muodossa, joita työstimme yhdessä toisessa työpajassa. Ohessa on yksi esimerkki käyttäjätarinasta, josta voi hyvin kuvitella, millaista nuorten arki saattaa olla.

Yksi vaikuttavimmista yhteistuotoksista olivat ideakortit. Nuoret saivat aluksi työstää pareittain ideakortteja kolmen näkökulman kautta: Mitä ideoita teillä syntyy liittyen työhön, opiskeluun ja verkostoihin liittyen? Tämän jälkeen ideat katsottiin yhdessä ja niistä keskusteltiin. Ohessa on esitettynä verkostoihin liittyvä ensimmäinen ideakortti.

Ideakortissa on kerrottu idean kuvaus sekä se, mihin tarpeeseen idea on, mitä hyötyjä idealla saavutetaan ja mitä se vaatii toteutuakseen. Eräs idea nousi esille jokaisesta pakasta: armeija. Tästä ideakortista voi nähdä, että pakollinen ase- tai siviilipalvelus on edelleen tärkeä osa nuorten miesten elämää.

Vaatimusmäärittely aloitetaan – kevät 2019

Keväällä 2019 aloitettiin sovelluksen vaatimusmäärittelyn kirjoittaminen, ja sitä jatkettiin pitkälle syksyyn 2019 asti. Vaatimusmäärittelyjen pohjana käytettiin kevään 2019 työpajoista kerättyä materiaalia. Vaatimusmäärittelydokumentissa on kuvattu yksityiskohtaisesti lyhyiden teknisten käyttäjätarinoiden muodossa, mitä sovellukselta odotetaan. Vaatimusmäärittelystä kerrotaan tarkemmin osiossa ohjelmiston kehityksen kilpailuttamisesta.

Syksyn 2019 haasteet ja oivallukset

Syksyllä 2019 meidän oli tarkoitus pitää työpaja maahanmuuttajanuorten kanssa R3:n tiloissa Vantaan Myyrmäessä. Tämä pilotti jouduttiin kuitenkin perumaan, koska syystä tai toisesta emme saaneet yhtään osallistujaa mukaan. Syksyn aikana pystyimme tiimimme kanssa palaamaan kerättyyn aineistoon ja kiteyttämään sovellusideaa. Näiden yhteisten työstösessioiden pohjalta syntyi oheinen kuvitus.

Kun kuvitusta vertaa aiempaan, huomaa, että se sisältää samat peruskomponentit: taustoituksen ja testien avulla pyritään siihen, että käyttäjien itsetuntemus kasvaa, ja toisaalta pyritään tekemään rajauksia palveluihin, erityisesti verkostoihin. Näiden tietojen pohjalta käyttäjälle esitellään suosituksia ja tarkempia tietoja suositelluista palveluista. Ajatuksena oli myös vaalikoneiden tyyliin näyttää prosentteina, kuinka hyvä yhteensopivuus palveluilla on nuoren omien tarpeiden kanssa. Sovellus voisi antaa lisätietoja palveluista, ehdottaa yhteydenottoa palveluihin ja näin tutustuttaa käyttäjän palveluntarjoajaan.

Rautalankaa ja protoilua – syksy 2019

Syksyllä 2019 samanaikaisesti neljännen työpajan kanssa (Ohjaamo, Tikkurila, Vantaa) sovellusideasta tehtiin muutamia rautalankaversioita (kuva 10) ja sovelluksen vaatimusmäärittelyt annettiin Metropolian tietotekniikan mobiilisovelluskurssin opiskelijaryhmille työaiheiksi. Tältä pohjalta syntyi prototyyppejä, joita voitiin esitellä kevään piloteissa ja myös myöhemmin valitulle sovelluskehittäjätaholle (kuva 11). Neljännen työpajan aikana pajapäivien tietotekniikan sisällöt alkoivat kypsyä lopulliseen muotoonsa (kuva 12).

Viimeinen tietotekniikkapaja – kevät 2020

Viides ja viimeinen tietotekniikkaa sisältävä työpaja käynnistyi tammikuussa 2020 Live Opiston tiloissa Ruskeasuolla Helsingissä. Sovellusidean kuvitus oli jo kypsynyt, ja pääsimme tässä viimeisessä tietotekniikkatyöpajassa keskittymään syvällisemmin sovellusta koskeviin kysymyksiin. Pohdimme nuorten miesten kanssa mm. sitä, mikä on tietotekniikan rooli PEILI-toimintamallissa ja mitä sovelluksen tulisi sisältää, jotta käyttäjä oppisi tuntemaan itsensä paremmin ja kokemaan itsensä autonomiseksi ja aktiiviseksi yhteisön jäseneksi.

Linkki kansalliseen tekoälyohjelmaan – kevät 2020

Samanaikaisesti oli myös käynnistynyt kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI. Tiimimme jäsenet olivat osallistuneet ohjelman aloitusseminaareihin ja toivat tuliaisina kuulumiset myös työpajoihin. Keskustelimme myös hyvinvoinnin 360-tilannekuvasta ja siitä, kuinka hyvin se kattaa nuorten miesten näkökulmasta hyvinvoinnin, talouden ja sosiaalisen kehityksen (kuva 14).

Viidennen työpajan nuoret tuottivat paljon palautetta, kommentteja ja ideoita sovelluksen toimintaan liittyen. Nämä kirjattiin ylös ja toimitettiin myös juuri valitulle Adventure Club - sovelluskehittäjälle. Lisäksi nuorten kanssa tehtiin yhdessä sovelluksesta omia paperi- ja digitaalisia prototyyppejä ja niiden toimintaa aukaistiin nauhoittamalla keskustelut, joissa prototyypin tekijä selitti, miten sovellus toimii.

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan tietotekniikkapajoissa käytettiin monenlaisia yhteiskehittäjyyden ja palvelumuotoilun tekniikoita ja menetelmiä yhdessä nuorten miesten kanssa. Konsepti-idea saatiin testattua ja kehitettyä edelleen, ja nuorten miesten ajatukset ja ääni saatiin näkemyksemme mukaan hyvin näkyville ja kuuluville sovelluksen kehityksessä. Lopuksi kuvakaappauksia nuorten kanssa viimeisessä työpajassa työstämästämme digitaalisesta prototyypistä, jonka nimesimme Fingerbotiksi.