Toinen vaihe

Jouni Piekkari, sosiaalialan lehtori

Mallin toisessa vaiheessa nuori lähtee suunnittelemaan ensimmäisiä konkreettisia askeleita haluamaansa muutokseen elämässään ja valitsemillaan elämänalueilla. Ohjaaja ja vertaisryhmä auttavat nuorta paloittelemaan tavoitteita realistisiksi ja saavutettavissa oleviksi tavoitteiksi. Ensimmäisiä askeleita lähdetään myös toteuttamaan konkreettisesti. Muutokseen kannustetaan ja sitä seurataan sekä pyritään tunnistamaan jarruttavia tekijöitä. Vertaisryhmän tukea toisilleen ryhdytään tietoisesti vahvistamaan opettelemalla myönteistä palautteen antamista ja kannustamista. Ryhmälle voidaan nimetä myös ohjaamiseen tai muuhun liittyviä vastuutehtäviä, joita he itse tunnistavat.

Tässä vaiheessa ohjelmaa mukautetaan myös ensimmäisellä viikolla esiin nousseiden nuorten "omien teemojen" työstämisellä. Nämä voivat olla yksilöllisiä tai koko ryhmää kiinnostavia erityisaiheita. Niitä voidaan valita esimerkiksi äänestämällä ja päättämällä yhdessä niiden käsittelyn tavoista.

KESKEISET HARJOITTEET:

Vahvuuskortit [1]

Tavoitteet: Myönteisen palautteen antaminen muille, omien ja toisten vahvuuksien tunnistaminen, myönteinen minäpuhe, CV:n kirjoittaminen

Ohje: kuvattu yllä olevassa linkissä.

Tulevaisuuden minät 2. ja 3. [2]

Tavoitteet: Luovan tulevaisuusajattelun käynnistäminen; tulevaisuuden vaihtoehtoisten ja yllättävien polkujen tunnistaminen; innostuksen ja motivaation löytäminen; varautuminen erilaisiin skenaarioihin; tulevaisuuden megatrendien tunnistaminen ja niiden vaikutus omaan elämään (ks. vaihe 1).

SMART – tavoitteet [3]

Tavoitteet: Oppia asettamaan realistisia ja motivoivia tavoitteita ja pilkkoa niitä vaiheisiin; tunnistaa tavoitteiden toteuttamisen haasteita ja kehittää strategioita niiden voittamiseen.

Ohje: Tavoitetta käsitellään kriittisesti niin, että sen toteutuminen tulee todennäköisemmäksi.

S – selkeästi määritelty. Tavoite määritellään selkeästi. Tähän liittyy yleensä tavoitteen rajaaminen tai paloittelu pienemmäksi.

M – mitattavissa. Mistä tiedät, että tavoite on toteutunut? (Esim. 2 kertaa viikossa ohjelma kuntosalilla; ei "kesäksi rantakuntoon.")

A – aikaan sidottu. MInkä ajan sisällä sinun on tarkoitus saavuttaa tavoite?

R – realistinen. Onko tavoite realistinen toteuttaa nykyisillä resursseilla ja määritellyssä ajassa? Jos ei, niin tavoitetta tulee rajata.

T – tavoittelemisen arvoinen. Listaa ainakin kolme asiaa, mitä hyvää tavoitteen saavuttaminen tuo a) sinulle, b) kanssaihmisillesi ja ehkä myös c) maailmalle. Mikä motivoi sinua?

Pohdintaa voidaan syventää käyttämällä alla esiteltyjä työtapoja:

Askelkartat

Piirrä askelkartta ja välivaiheet tavoitteen saavuttamiseksi. Kalenteroi nämä esim. kännykkäkalenteriin.

Kielteisten ajatusten haastaminen

Tavoitteet: tunnistaa erilaisia negatiivisia ajatusmalleja ja arvioida niiden todenperäisyyttä; rakentavampien ajatusten nimeäminen; tavoitteiden realisointi; vertaistuki; ajattelun taidot.

Monet nuoret painivat huonon itsetunnon tai vaikkapa masennusoireiden kanssa. Tässä tilassa ajattelu suuntautuu automaattisesti negatiiviseen. Tilanteiden negatiiviset tulkinnat näyttäytyvät realistisina, kun taas optimistiset ongelmat tuntuvat tässä itsekriittisessä tilassa helposti epärealistiselta haihattelulta. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät [4] voivat antaa nuorelle työkaluja tunnistaa ja oikeellistaa tilanteiden tulkintaan liittyviä ajatusvääristymiä (thought distortions)[6]. Tämä avaa oman elämän ongelmanratkaisuun uusia mahdollisuuksia.

Ohje: Valitse jokin sinulle haastava konkreettinen elämäntilanne tai ongelma. Mieti hetki ajatuksiasi, joita tuohon tilanteeseen liittyy. Kirjoita ylös kolme "automaattista ajatusta". Ohjaaja voi antaa omasta elämästään esimerkin. Tutki yksin tai ryhmän kanssa, liittyykö tuohon ajatukseen ajatusvääristymiä. Esim. yleistäminen ("Minulle aina käy näin"), ennustaminen ("Tässä varmasti käy niin, että..."), toisten ajatusten olettaminen. Kirjoita kukin väite uudelleen todenmukaisemmaksi ja kannustavammaksi. Tässä voidaan käyttää ryhmän tukea ja esim. kirjoitettujen positiivisten lauseiden kannustamista.

Mitä saan – mistä luovun? (Plussat ja miinukset)

Tavoitteet: Omien tavoitteiden toteutumisen realistinen arviointi; motivaation tunnistaminen.

Ohje: Työtapaa voidaan käyttää apuna tavoitteiden realistisuuden arvioimisessa. Tavoitteisiin sitoutumista lisää niiden “hyötyjen” ja “haittojen” analyysi: Harjoitus voidaan tehdä yksilötyönä tai yhdessä niin, että taululle listataan tavoitteen toteutumisesta olevia hyötyjä: Mitä saan, kun tavoite toteutuu? Miksi siihen kannattaa lähteä? Toiselle puolelle listataan niitä asioita, joista joutuu luopumaan, tai millaisia panostuksia se vaatii. Molemmat listat arvioidaan ja tutkitaan, onko tavoitteella realistisia mahdollisuuksia toteutua. Voidaan laskea esimerkiksi prosenttiosuudet. Tavoitteita laadittaessa pyritään tietenkin onnistumiseen, ja jos tavoite on liian vaikea tavoiteltavaksi, sitä kannattaa pienentää tai esimerkiksi valita sopivampi ajankohta sen toteuttamiseen. Tämä analyysi sopii hyvin esim. unirytmin muuttamiseen.

Teemaäänestys

Tavoitteet: Tunnistaa nuoria itseään kiinnostavat teemat syventävän työskentelyn sisällöksi.

Ohje: Teemojen poimimisessa voi käyttää monia työtapoja. Voidaan esimerkiksi listata erityisiä aiheita taululle ja tehdä niistä tukkimiehen äänestys. Aiheita voi nousta myös arviointikeskusteluista, mittareista tai esim. taitoja, ammatteja ja harrastuksia tutkailevasta Mieltymysmittari-pelistä aiemmalta viikolta. Aiheet voivat olla negatiivisia tai positiivisia. Ohjaajan kannattaa listata näitä aiheita herkällä korvalla. Äänestyksen jälkeen valitaan tavat ja ajankohdat, joilla aiheita tullaan käsittelemään.

Motiivi-mittari [6]

Tavoitteet: mittaa elämänhallinnan ja minäpystyvyyden kokemusta toimien nuoren apuna oman tilanteen muutoksen tarpeen herättelyssä. Voidaan tarkastella, mitä muutoksia arjen sujumiseen, elämäntilanteenseen, toimintakykyyn tai terveydentilaan on tarvetta tehdä.

Ohje: Halutessasi tukea nuoren muutoshalun heräämistä voit hyödyntää tehtävää esimerkiksi seuraavasti:

Kyselyn täyttämisen jälkeen pyydä osallistujia osallistujia ympyröimään mittarista

• kaksi asiaa, jotka ovat hyvin ja antavat voimaa elämässä (mittarin oikealla puolella; asteikon 3–4)

• kaksi asiaa, joissa on omassa elämässä parantamisen varaa (asteikon vasemmalla puolella 1–2).

Lähteet:

1. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2016. Vahvuuskortit. Kepeli – kotoutumista kehollisilla ja pelillisillä menetelmillä. Verkkosivu.

2. Lue aiheesta lisää esim. Burnett, B. & Evans, D. 2018. Designing Your Life. How to Build a Well-Lived, Joyful Life. New York: Alfred A. Knopf; Turun yliopisto 2014. Mitä on tulevaisuusohjaus?

3. Indeed Carrier Guide. Definition and Examples. Verkkosivu.

4. Clark, D. M. & Fairburn, C. G (toim.) 1996. The Science and Practice of Cognitive Behaviour Therapy. Oxford University Press.

5. PsychCentral 1995–2020. 15 Common Cognitive Distortions. Verkkosivu.

6. Sipilä, M. 2019. Motiivi-mittari arviointi- ja seurantatyökaluna. Teoksessa Hämäläinen A., Ipatti, A. & Raatikainen, E. (toim.). Nuorten tulevaisuusohjaus – monta tietä tulevaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu (Theseus).