Tietotekniikka

"Tietotekniikassa asiat on välillä voitava kuvata yksityiskohtia myöten. Oikein suunnitelluista yksityiskohdista rakentuu kokonaisuus, joka on paljon enemmän kuin osiensa summa."

Vesa Ollikainen, tieto- ja viestintätekniikan lehtori

Vesa Ollikainen, tieto-ja viestintätekniikan lehtori

PEILI-hankkeessa tietotekninen näkökulma on ollut alusta alkaen mukana. Nuoret tuottivat sovelluksen ensimmäiset ideat työpajojen tietotekniikkasessioissa. Ideat tarkentuivat edelleen visioksi ja vaatimusmäärittelyksi ja lopulta PEILI-sovellukseksi.

Tarkastellaan, mikä tietoteknisen osaamisen rooli on ollut PEILI-sovellusta ideoitaessa ja määriteltäessä.

Määrittelyä ja monialaisuutta

Uutta tietoteknistä ratkaisua määriteltäessä tärkeää on käsitteiden ja niiden välisten riippuvuuksien täsmällinen kuvaaminen sekä ideoiden konkretisointi ja rajaaminen. Ydinkysymys on: "Onko tämä yksiselitteisesti kuvattavissa ja sen myötä toteutettavissa?" PEILI-sovelluksen tapauksessa tämä on tarkoittanut, että kuvailevista ideoista (esim. "tekoäly oppii tuntemaan nuoren") on siirrytty ensin konkretiaan ("mitä sovellus nuorelta kysyy ja mitä se vastauksella tekee") ja siitä jälleen yleistetty ("minkälaisin tekniikoin mikä tahansa kysyttävä asia ja vastauksen käsittelytapa voidaan kuvata ja toteuttaa").

Sovelluksen tietotekninen määrittely on vaatinut jatkuvaa mutta antoisaa vuoropuhelua ja näkökulmien yhteensovittamista PEILI-tiimin eri aloja edustavien asiantuntijoiden kesken. Jos PEILI-sovellus olisi soitin, tietotekniikan rooli olisi selvittää, miten soitin on rakennettava, jotta se tuottaa kaikki vaaditut sävelet. Palvelumuotoilu varmistaisi, että soitin on kaunis ja kestävä ja istuu ergonomisesti soittajansa käteen. Sosiaali- ja terveysala tuottaisi musiikin, joka lumoaisi yleisön.

Käyttäjätarinoista toteutukseen

PEILI-sovelluksen kehityksessä oli kysymys ohjelmistotuotantoprojektista. Jokainen ohjelmistotuotantoprojekti alkaa vision luomisella ja vaatimusmäärittelyllä. Visio on yleisluontoinen hahmotelma siitä, mitä sovellus tekee. Vaatimusmäärittelyssä kirkastetaan konkreettinen näkemys siitä, mitä ohjelmistotuotteen on tehtävä vision toteuttamiseksi.

Vaatimukset määritellään yleensä käyttäjätarinoiden kautta. Käyttäjätarinat ovat pieniä mutta konkreettisia kuvauksia, joista jokaisessa määritetään käyttäjärooli, käyttäjän tavoite ohjelmiston käytössä sekä tavoitetila, joka käytöstä seuraa.

Tarkastellaan esimerkkinä yhtä käyttäjätarinaa PEILI-hankkeen vaatimusmäärittelyssä:

Käyttäjätarina 6. Elämän peilin katselu: nuorena käyttäjänä voin tarkastella Elämän peiliä, jotta näen kokonaiskuvan elämäni osa-alueita kuvaavista mittareista ja voin tarkastella niiden historiaa.

Ennen kuin tämä käyttäjätarina päätyi vaatimusmäärittelyyn, käytiin lukuisia keskusteluja siitä, minkälainen Elämän peili auttaisi nuorta hänen elämäntilanteensa hahmottamisessa ja parantamisessa. Saavatko Elämän peilin mittarit näyttää "tyhjää tankkia", vai onko pääpaino täytön mahdollisuuksissa? Ja tarvitaanko Elämän peiliä ylipäätään: auttaako se nuorta eteenpäin? Paljon puhuttiin myös Elämän peilin mittareiden laadusta: mitä osa-alueita niiden on mitattava?

Elämän peilin varhainen versio kehitysprosessin aikana.

Luonnos Elämän peilistä kehitysprojektin aikana.

Kun Elämän peili nähtiin olennaisena ja tarpeellisena osana sovellusta, voitiin käyttäjätarina lisätä tietotekniseen vaatimusmäärittelyyn. Tähän sisältyi esimerkiksi sen kuvaaminen, millä tavoin kunkin mittarin arvo matemaattisesti lasketaan sovelluksen esittämien tehtävien vastausten perusteella ja miten tehtävät on voitava kuvata, jotta vastaukset saadaan vaikuttamaan oikealla tavalla mittareihin.

Toisaalta pohdinta siitä, mitä mittareita Elämän peiliin tarkkaan ottaen tulee, tai onko mittareita 5 vai 28 kappaletta, ei ole tietoteknisestä näkökulmasta olennainen. Tietoteknisestä näkökulmasta oli tärkeää kuvata, että Elämän peilissä on voitava olla mielivaltainen määrä mittareita, jotta nuorten tarvekartoituksen sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntemuksen synteesinä voidaan toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa toteuttaa ne mittarit, jotka parhaiten palvelevat kohderyhmää. Olennainen osa tietoteknistä määritystä oli myös kuvata, miten mittariarvot lasketaan tehtävävastausten perusteella.

Tekninen ydin täsmentyy

Sama määrittelyn periaate (ideoista konkretiaan ja konkretiasta yleistämiseen) pätee koko PEILI-sovellukseen. PEILI-sovellus on tavallaan suosittelutoiminnolla höystetty julkaisujärjestelmä. Vaatimusmäärittelyssä oli löydettävä sovelluksen tekninen ydin ja kuvattava se riittävällä tarkkuustasolla. Tekninen ydin on tässä tapauksessa koneisto, joka tarjoaa mahdollisuuden oikeanlaisen sisällön tuottamiseen ja julkaisemiseen. Tuota varten julkaistavan sisällön erityispiirteet pitää häivyttää ajattelusta pois, jotta voidaan kuvata jäljelle jäävä paljas rakenne. Paljas rakenne on löydettävä, sillä sovellus voidaan toteuttaa vain, jos sen haluttu toiminta on kuvattavissa ilman turhaa tulkinnan varaa.

Niinpä näkemys, jonka puolesta olen taistellut, on se, että tietotekniikassa asiat on välillä voitava kuvata yksityiskohtia myöten. Oikein suunnitelluista yksityiskohdista rakentuu kokonaisuus, joka on paljon enemmän kuin osiensa summa. Soitinvertaukseen palatakseni: kun soitin on valmis ja rakennettu oikein, sävelten on aika kajahtaa konserttisalissa. PEILI-sovellus on nyt valmis kajauttamaan oman äänensä.