Kolmas vaihe

Jouni Piekkari, sosiaalialan lehtori

Prosessin kolmannessa vaiheessa nuorta kannustetaan etsimään yhdessä ryhmän kanssa tietoa tarvitsemiltaan alueilta muutoksen toteuttamiseksi. Muutos edellyttää myös erilaisia taitoja (esimerkiksi tiedonhaun taidot, sosiaaliset taidot sekä toimintaan ryhtymisen, motivoinnin ja organisoinnin taidot). Tässä vaiheessa voidaan tehdä esimerkiksi osallistujien toivomia opintovierailuja, kohentaa CV:tä, etsiä tietoa opiskelumahdollisuuksista tai etsiä vaikkapa hyviä ja edullisia liikuntapaikkoja. Vertaisryhmä otetaan tässä työskentelyn vaiheessa vahvasti avuksi tiedonhankintaan ja organisointiin.

KESKEISET HARJOITTEET:

Tiedosta toimintaan

Tavoitteet: Ongelmaan liittyvän tiedon muuntaminen konkreettiseksi toiminnaksi oman ja vertaisten elämän hyväksi; verkostoituminen.

Ohje: Nuorta ei auta jumien yli kohti parempaa tulevaisuutta yksin tiedon lisääminen. Tarvitaan myös konkreettista suunnittelua, jumien ja esteiden tunnistamista, vertaistukea ja tsemppiä. Jos nuorille tarjotaan pajassa tietopaketteja, on hyvä noudattaa seuraavanlaista työskentelymallia, joka perustuu sosiaalipedagogiseen voimauttamisen tapaan. Käytämme esimerkkinä liikuntaa:

1. Esittele aihe (esim. liikunnan merkitys hyvinvoinnille). Kokoa taululle nuorten omia teemoja. Mitä siihen heidän mielestään liittyy? Mitä nuoret jo tietävät esiteltävästä aiheesta?

2. Selvitä, miten paljon nuori nyt jo liikkuu. Pyydä nuoria arvioimaan esimerkiksi janalla oma tasonsa.

3. Esittele tietoaines (esim. UKK-insituutin liikuntasuositukset). Ne saattavat olla jo monille tuttuja. Mitä uutta sait näistä tietää? Kokeile esim. mittareita.

4. Pyydä nuorta listaamaan isolle fläppitaululle (kullekin oma): a) Kuinka paljon erilaista liikkumista jo harrastan tai teen arjessani? b) Mitä liikuntaa haluaisin lisätä tai kokeilla? Vertailkaa näitä keskenään.

5. Pyydä nuorta ottamaan oma kännykkänsä esiin ja kalenteroimaan sinne oma uusi liikuntakalenteri.

6. Missä voisi harrastaa edullisesti liikuntaa? Ideoikaa yhdessä (esim. Helsingin alueen NYT-liikunta).

7. Mitä liikuntalajia voisit viedä kaverisi kokeilemaan? Missä voisimme käydä yhdessä?

8. Seuranta: haluatteko, että tarkistamme viikon päästä, mitä on tapahtunut?

9. Purku (viikon kuluttua): Mikä lähti toteutumaan? Mikä vielä jumitti? Miksi? Mitä voimme tehdä näiden esteiden voittamiseksi? Millaista tukea vielä tarvitset?

Ryhmäsparraus

Tavoitteet: Yksittäisen osallistujan tavoitteiden tai ongelmien ratkaisujen ideointi ryhmän tuella; luovat ajatteluntaidot; parviälyn käyttö.

Ohje: Kukin osallistuja kirjaa ylös esim. fläpille tai lapulle jonkin itselleen ajankohtaisen haasteen. Yksi kerrallaan haasteet otetaan käsittelyyn niin, että yhden osallistujan haastetta tarkastellaan kerrallaan. Ryhmä kysyy siitä tarkentavia kysymyksiä. Sen jälkeen osallistujat alkavat hiljaisesti kirjata lapuille omia ratkaisuideoitaan (kullekin lapulle yksi). Osallistujat käyvät sen jälkeen asettelemassa laput fläpille kertoen samalla ideansa. Laput ryhmitellään aiheittain. Sparrattavana ollut nuori antaa ratkaisuista oman palautteensa ja valitsee niistä toteutuskelpoisimmat. Ratkaisun askeleet aikataulutetaan.

Avun käsi

Tavoitteet: omien tukiverkostojen tunnistaminen.

Ohje: Tämä työtapa on nopea tapa hahmottaa omia tukiverkostoja. Osallistujat tarvitsevat harjoitukseen A4-kokoiset paperit ja kynät. “Huonompi käsi” (esim. vasen) asetetaan paperille sormet hieman harallaan ja piirretään käden ja sormien ääriviivat. Sen jälkeen osallistujat kirjoittavat kullekin sormelle ja mahdollisesti myös kämmeneen jonkun ihmisen etunimen, jonka puoleen voi kääntyä silloin, kun tarvitsee apua. Piirtämisen jälkeen harjoituksesta keskustellaan yleisesti, mutta henkilöitä ei tarvitse paljastaa. Onko minulla riittävät verkostot? Millaiset ihmiset ovat läheisimpiä? Onko apua helppo saada? Olenko unohtanut kädestä joitakuita ihmisiä? Onko mukana myös ammattilaisia? Kenelle itse olet ollut viime aikoina avuksi? Mihin nuori tarvitsee apua? Voit kirjoittaa apukysymyksiä taululle.

Hyvinvointitupla-peli [1]

Tavoitteet: Erilaisista hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä teemoista keskustelu; ryhmäytyminen.

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja voidaan käsitellä monella tavalla, esimerkiksi hauskalla verkosta ladattavalla lautapelillä (linkki yllä), jossa on suuri määrä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä. Peli käyttää tuttua pullonpyöritysleikin formaattia. Pelin jälkeen käydään purkukeskustelu:

• Mitä aiheita jäit pohtimaan?

• Mistä aiheesta haluat lisätietoa? Mistä sitä löydät?

• Mitä voimme yksin ja ryhmänä tehdä hyvinvointimme hyväksi?

Motiivi-mittari [2]

Tavoitteet: Mitataan elämänhallinnan ja minäpystyvyyden kokemusta toimien nuoren apuna oman tilanteen kartoituksessa. Tarkastellaan, mitä tietoa ja taitoja tarvitaan arjen sujumisen helpottamiseksi, toimintakyvyn lisäämiseksi tai terveydentilan kohentamiseksi.

Ohje: Kun haluat tukea nuorten tiedon ja taidon lisäämistä, voit pyytää nuoria kirjoittamaan lyhyesti a) jostakin elämänalueesta, jolla elämä ja arki sujuvat hyvin, b) jostakin elämänalueesta tai kysymyksestä, johon he haluaisivat selkeyttä tai tukea sekä c) jostakin alueesta, jossa he voisivat asettaa itselleen uuden tavoitteen.

Lähteet:

1. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2016. Kepeli – kotoutumista kehollisin ja pelillisin menetelmin. Hyvinvointitupla.

2. ja 3. Sipilä, M. 2019. Motiivi-mittari arviointi- ja seurantatyökaluna. Teoksessa Hämäläinen, A., Ipatti, A. & Raatikainen, E. (toim,). Nuorten tulevaisuusohjaus – monta tietä tulevaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu (Theseus).