Ensimmäinen vaihe

Tavoitteena on käynnistää/tunnistaa:

  • Työskentelyn tavoitteet ja tausta

  • Ryhmäytyminen ja pajan toimintakulttuuri

  • Vertaisryhmän toiminta

  • Vahvuudet, osaaminen ja kiinnostukset – innostuminen

  • Omien "jumien" tai haasteiden tunnistaminen tietyillä osa-alueilla

  • Nuorten omat teemat; mittareista nousevat erityisteemat

  • Nuoren kasvun kansio ja kirjaaminen

Jouni Piekkari, sosiaalialan lehtori

Mallin ensimmäisessä vaiheessa nuori tunnistaa elämässään kitkaa aiheuttavia alueita. Toisaalta nuori tunnistaa elämänalueita, jotka innostavat häntä ja antavat hänelle virtaa. Samalla ryhmä tutustuu toisiinsa ja syntyy toisilleen tukea antava vertaisryhmä.

Ryhmätoiminnan ensimmäisten kahden viikon aikana (1 pv/viikko) nuori otetaan osaksi ryhmää ja selkeytetään yhdessä keskustellen toiminnan tavoitteet. Kuten kaikessa ryhmätoiminnassa, ohjaaja pyrkii yhdessä nuorten kanssa luomaan turvallisen olemisen ja jakamisen tilan. Vuorovaikutustaitoja ryhdytään vahvistamaan. Samalla sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja työskentelytavoista. Ensimmäisen vaiheen aikana nuorta autetaan tunnistamaan ryhmän tuella omia vahvuuksiaan, osaamistaan ja myös haasteellisia alueita, joilla elämä jumittaa. Tasavertaisen tilan luomiseksi myös ohjaajat jakavat näitä asioita itsestään. Nuorta kannustetaan vähitellen positiiviseen minäpuheeseen.

Itsenäiset omalla ajalla tehtävät tehtävät käynnistetään ja PEILI-sovellus esitellään nuorille ja otetaan käyttöön. Työskentely voidaan toteuttaa kauttaaltaan toiminnallisin työtavoin, jotka valitaan yhdessä nuorten kanssa. Samalla keskustellaan mukavuus- ja epämukavuusalueista: mitkä työtavat ovat itselle luontaisia; missä taas voi haastaa itseään kokeilemaan uutta?

Tässä vaiheessa nuori alkaa koota myös omaa kansiotaan: sinne kootaan erilaiset muistiinpanot, tehdyt tehtävät, piirokset, valokuvat jne. ja niihin palataan uudelleen ryhmätoiminnan eri vaiheissa. Tämä on tärkeää, koska toiminnallisten tehtävien sisältö ja niissä löydetyt positiiviset asiat usein unohtuvat, jos nuoren itsetunto on heikko.


KESKEISET HARJOITTEET:

Lämmitys- ja tutustumisharjoitukset

Ks. esim. Metropolian Kepeli-hankkeessa kootut ryhmäytymismenetelmät [1].

Tavoitteet: Ryhmäytyminen, tutustuminen, itsestä kertominen, positiivinen minäpuhe, kehollinen aktivointi.

Ilmaisutyylit – mukavuus- ja epämukavuusalueet

Tavoitteet: Tunnistaa työskentely- ja ilmaisutapoja, jotka ovat itselle mieluisia tai haastavia. Keskustelu ryhmän monimuotoisuudesta ja erilaisista oppimisen tavoista.

Ohje: Pyydä ryhmä seisomaan. Ohjaaja asettelee lattialle laput, joissa kussakin lukee jokin ilmaisun tapa: Valokuvaus, musiikki, laulaminen, kirjoittaminen, runot, näytteleminen, videonteko, pelit, puhuminen, tuunailu, askartelu, lukeminen, tiedonhaku netistä, tanssiminen, liikkuminen, ideointi, kritiikin esittäminen. Jos ilmaisun tapa miellyttää, osallistuja siirtyy seisomaan tähän kohtaan; jos se ei miellytä, osallistuja voi astua askeleen taaksepäin. Siirry seuraavaan kohtaan. Osallistujat voivat mennä samalla tavoin useaan eri kohtaan. Samalla ohjaaja kysyy lisäkysymyksiä, esim.: Oletko tehnyt paljon videoita? Missä olet oppinut? Voitko ehkä opettaa muita?

Harjoitteen aikana keskustellaan siitä, miten tässä ryhmätoiminnassa voidaan hyödyntää näitä tekemisen tapoja ja toisaalta haastaa itseään kokeilemaan jotain uutta. Osallistujia pyydetään tunnistamaan näitä asioita ja niitä kirjataan vastaisen varalle. Ohjaaja mukauttaa ja eriyttää työskentelyä näiden toiveiden mukaan. Osallistujat voivat myös jakaa taitojaan muille.

Tavoitteet: Toisten kuunteleminen ja kannustaminen, omien taitojen, harrastus- sekä ammattikiinnostusten tunnistaminen.

Ohje: Kuvakorttien avulla pelissä arvataan toisten mieltymyksiä ja arvioidaan omia. Kortit kuvataan ja kuvat tallennetaan tai kirjataan talteen toimintamallin myöhempiä vaiheita varten (esim. ryhmäsparraus, SMART-tavoitteet).

Elämän bensamittari

Tavoitteet: Tunnistaa elämänalueet, joilla jumittaa tai joilla menee hyvin; kehittämisen alueiden nimeäminen; tavoitteiden asettamisen aloittaminen.

Ohje: Onko tankki täysi ja kaikki hyvin? Vai onko bensa vähissä? Harjoite mittaa neljää osa-aluetta asteikolla 1–4 (väritä palkit 1–4, ks. mittari alla).

    • Työ ja opiskelu

    • Terveys ja hyvinvointi

    • Vapaa-aika ja harrastukset

    • Ihmissuhteet ja rakkaus

    • Asuminen

    • Talous

    • Somen käyttö ja pelaaminen (ongelma vai vahvuus?).

Väritä mittarista 1–4 sektoria sen mukaan, miten sinulla mielestäsi menee tällä osa-alueella. Keskustele parin tai pienryhmän kanssa: Mistä saat voimaa elämässäsi? Millä alueella on parantamisen varaa? Tee mittarisi pohjalta yksi lyhyen tai pitkän aikavälin tavoite kultakin osa-alueelta. Kirjaa tavoitteet ylös. Harjoitteen tulokset yhdistetään myöhemmin oman elämän tavoitteita käsitteleviin harjoituksiin.

Tulevaisuuden minät 1.

Tavoitteet: Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottaminen; omien tulevaisuudennäkyjen sanoittaminen.

Ohje: Kuvittele itsesi 5 vuoden päästä. Piirrä ja kirjoita:

Millaisen tulevaisuuden toivoisit itsellesi:

  • Millaisessa tai millaisissa paikoissa eläisit? Millainen olisi kotisi?

  • Keitä ihmisiä olisi ympärilläsi?

  • Mitä asioita tekisit vapaa-ajallasi?

  • Millaista työtä tai erilaisia töitä tekisit?

  • Mitä uusia asioita olisit oppinut?

  • Minkä asioiden puolesta "taistelisit", mikä olisi sinulle erityisen tärkeää?

Piirroksista keskustellaan 2–3 hengen ryhmissä. Parit kysyvät jatkokysymyksiä. Keskustellaan, mitä arvoja näihin liittyy. Miten voisit lähteä toteuttamaan ja elämään tätä tulevaisuutta jo nyt? Kuvia käytetään myöhemmissä tehtävissä (esim. SMART-tavoitteet). Myöhemmissä vaiheissa tehdään uudet piirrokset vaihtoehtoisista tulevaisuuksista:

  • Jos sinulla ei olisi mitään rajoitteita eikä tarvitsisi ajatella muita, millainen tulevaisuutesi olisi silloin?

  • Jos kaikki sinun suunnitelmasi kaatuisivat ja joutuisit tekemään jotain ihan muuta, mitä se olisi?

  • Jos ajattelisit elämääsi (esim.) ekologisuuden (rahan/oppimisen/rakkauden/hauskuuden/muiden auttamisen jne.). näkökulmasta, millainen tulevaisuutesi sitten olisi? Valitse sinua kiinnostava näkökulma!

Tavoitteet: Oman elämänhallinnan ja minäpystyvyyden kokemuksen herättelyä, joka on omiin kykyihin uskomisen, luottamisen, selviytymisen ja päätöksenteon harjoittelua. Passiivisuuden ja aktiivisuuden tunnistamisen vaiheessa nuori hahmottaa itselleen tämänhetkisen tilanteensa.

Ohje: Paperisella tai sähköisellä Motiivi-mittarin täyttämisellä kartoitetaan oman tämänhetkisen arjen sujumista, elämätilannetta, toimintakykyä ja terveydentilaa. Kyselyn täyttöön menee keskimäärin kymmenen minuuttia. Kyselyn tuloksia voi tarkastella yksin tai yhdessä. Jokainen saa valita, pitääkö tulokset omana tietonaan vai jakaako niistä jotain muille. Alkutapaamisessa tulokset toimivat nuorelle oman tilanteen lähtökohtana. Jos tuloksia kerää useamman kerran toiminnan aikana, voidaan niistä tehdä nuori- tai ryhmäkohtainen seurantakooste esim. Excelin tai SPSS:n avulla.

Esimerkkejä tutustumis-, ryhmäytymis- ja virittäytymisharjoituksista:

  • Peukunnappaus (Kepeli-hanke).

  • Tähän käteen haluan... (Kepeli-hanke) Keveästi kilpailullinen ja liikunnallinen harjoitus, jossa opitaan nimiä ja löydetään yhteisiä kiinnostuksen aiheita.

  • Kolme hyvää asiaa. Kirjoita lapulle kolme hyvää asiaa, jotka sinulle ovat tapahtuneet viimeisen 24 tunnin aikana. Nämä voivat olla ihan pieniäkin asioita. Jaa parin kanssa. Keskustele: Miksi myönteisten asioiden muistelu on tärkeää?

  • Pikatreffit. Etsi pari. Kerro parille, mikä oli hauskinta, mitä teit kesällä. Etsi uusi pari. Kerro, mikä on tässä paikassa parasta. Etsi uusi pari. Kerro, milloin viimeksi kävit metsässä ja mitä teit siellä. Keksi lisää kysymyksiä. Jos osallistujat eivät tunne toisiaan, opettele tässä nimet. Perustelut. Sovellukset. Kirjaaminen.

  • Energiapallon lähetys piirissä – Sinne tänne tonne (Kepeli-hanke). Asetutaan piiriin. Ohjaaja singauttaa taputtaen kuvitteellisen energiapallon piirissä jollekulle, joka ottaa sen vastaan kaksin käsin (taputuksella). Hän lähettää sen eteenpäin. Kun harjoitus alkaa sujua, palloja voidaan lisätä ja peliä nopeuttaa. Tärkeää ottaa aina ennen katsekontakti ja näyttää myös keholla, että pallo on tulossa. Perustelut. Sovellukset. Kirjaaminen.

Arviointi

  • Tuotosten koonti kansioon. Kukin nuori saa oman henkilökohtaisen kansion, johon hän kokoaa tehtyjä harjoitteita ja mittareita. Kansio kulkee nuoren mukana. Kansion sisältöön palataan aika ajoin harjoitteissa, jotka jatkavat eri teemojen vaiheittain syventyvää työstämistä. Esim. CV:n kirjoittamisessa käytetään Mieltymysmittarin tuloksia. Nuori voi halutessaan myös valokuvata näitä sisältöjä.

  • Huoneentaulu. Työskentelyn yhteiset pelisäännöt. Mietitään pareittain ja puretaan taululle. Palataan viikkoarviointien yhteydessä.

  • Harjoitteet listataan taululle. Arviointi hymiöiden avulla (ks. alla). Osallistujia voidaan haastaa arvioimaan

      • itse työtapaa ja sen soveltuvuutta teeman käsittelyyn (esim. draama; kirjoittaminen; piirtäminen; taulukko) sekä

      • sen avulla tuotettua tietoa, taitoa ja ymmärrystä. Tämän avulla ohjaaja ja ryhmä voivat valita soveltuvampia ja jopa yksilöille eriytettyjä työtapoja. Aktiivinen keskustelu vahvistaa nuorten omistajuuden tunnetta ja osallisuutta prosessiin.

  • Arviointi väitteillä + keskustelu esim.:

      • Päivä on ollut mukava.

      • Olen tutustunut uusiin ihmisiin.

      • Harjoittelu on saanut minut miettimään elämääni.

      • Aion tulla huomenna PEILI-pajaan.

      • Ymmärrän, mistä PEILIssä on kyse.

  • Väitteiden ja harjoitteiden arvioinnissa voidaan käyttää myös hymiöitä. Väitteet voidaan poimia päivän aluksi esitellyistä tavoitteista.

Lähteet:

  1. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2016. Kepeli. Kotoutumista pelillisillä ja kehollisilla menetelmillä. Ryhmäharjoitteita kotoutumiseen ja kohtaamiseen. Ryhmäytyminen.

  2. Emt. Mieltymysmittari – Taitoja, harrastuksia ja ammatteja.

  3. Sipilä, M. 2019. Motiivi-mittari arviointi- ja seurantatyökaluna. Teoksessa Hämäläinen, A., Ipatti, A. & Raatikainen, E. (toim.). Nuorten tulevaisuusohjaus monta tietä tulevaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja. Metropolia Ammattikorkeakoulu (Theseus).

Elämän bensamittari.pdf