Ryhmädynamiikka

Marianne Sipilä, terveysalan lehtori

Ohjaajan tehtävä

Ohjaajan tehtävänä on huolehtia nuorten yhteen kokoontumisesta, ryhmäkeskustelun etenemisestä sekä varmistaa, että jokaisella on ryhmässä turvallinen olo. On tärkeää, että ohjaaja tarjoaa ryhmäläisille mahdollisuuden käsitellä keskeneräisiä asioita, mahdollisuuden lausua ääneen tunteitaan ja toiveitaan sekä keskustella yhdessä.

Tilan ja paikan valinta

Valittaessa ryhmätoiminnalle sopivaa paikkaa on hyvä kiinnittää huomiota ryhmäytymiseen, positiivisen ilmapiirin luomiseen sekä sitoutumiseen. Turvallinen ryhmätyön tila mahdollistaa hyvän toiminnan. Nuorille paikalla on merkitystä. Paikka tulee tutuksi ja turvalliseksi pysyessään samana.

Ryhmädynamiikan merkitys

Ryhmän dynamiikkaan vaikuttavat ryhmän koko sekä ryhmän sisällä tapahtuva ymmärrys. Ryhmiä ohjatessa korostuu aina ryhmädynamiikan merkitys. Ohjaajana tulee 1) ymmärtää ryhmädynaamisia prosesseja, jotka syntyvät kaikkien osallistujien keskinäisestä vuorovaikutuksesta, 2) pohtia, miten dynamiikka vaikuttaa erilaisen taustan omaaviin nuoriin, 3) arvioida, miten tämä kehittyvä dynamiikka vaikututtaa olemassaoleviin ja tuleviin ryhmän toimintoihin, ja 4) ohjata ryhmädynamiikan kehitystä siten, että sen avulla voi samanaikaisesti lisätä nuorten osallistumista ja tyytyväisyyttä sekä auttaa heitä saavuttamaan asettamiaan tavoitteita.

Ryhmädynamiikan osa-alueet

Ohjaajana on hyvä tunnistaa ryhmädynamiikan osa-alueita, sillä ne ovat usein yhteisen sekä kehittyvän vuorovaikutuksen ja toiminnan perustana.

• Kommunikaatioprosessit ja vuorovaikutusmallit ovat ryhmädynamiikan perusta. Sosiaalisen vuorovaikutuksen osatekijöinä ne vaikuttavat ryhmässä nuorten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Lyhyesti kommunikaatio on prosessi, joka sisältää ajatusten ja tunteiden sanottamista ja yhdistämistä toisen ihmisen kieleen ja muihin symboleihin.

• Ihmisten välinen vetovoima edistää ryhmien muodostusta. Useat erilaiset tekijät lisäävät keskinäistä vetovoimaa. Esimerkiksi samanlaisuus tai läheisyys lisäävät ihmisten välistä vuorovaikutusta, mikä puolestaan lisää kiintymystä. Siksi yhteinen toiminta auttaa muodostamaan siteitä ryhmän jäsenten välille.

• Sosiaalinen liittyminen ja vaikutus pitävät sisällään nuorten normit, asenteet, roolit tai statuksen, jotka osana ryhmädynamikkaa edistävät keskinäistä kommunikaatiota vaikuttamalla nuorten käyttäytymiseen. Sosiaalinen liittyminen viittaa siihen, kuinka hyvin nuoret sopivat yhteen ja tulevat hyväksytyiksi ryhmässä. Nämä dynaamiset prosessit tuottavat järjestystä ja tuttuutta ryhmäprosesseihin sekä auttavat tekemään yksilöllisestä ryhmäkäyttäytymisestä ennustettavaa ja kaikille mukavaa.

• Valta kuuluu ryhmän ilmiöihin. Usein ohjaajat puhuisivat mieluummin fasilitoinnista, keskinäisestä avusta ja suhteen rakentamisesta tai voimauttamisesta (empowerment). Ryhmän ohjaajalla on kuitenkin aina valta ennalta sovitun ryhmän toiminnassa. Siksi ohjaajlta vaaditaan aikuisuutta ja vastuullisuutta ja eettisten periaatteiden mukaista toimintaa.

• Ryhmän kulttuurin määrittävät arvot, uskomukset, tavat, traditiot ja hyviksi määritellyt toimintatavat, jotka nuoret ymmärtävät ja jakavat keskenään. Ryhmän oma kulttuuri muodostuu ryhmän jäsenten keskinäisessä vuorovaikutuksessa vähitellen.

• Ryhmässä turvallisuus rakentuu yhteisistä säännöistä. Ennen varsinaista tutustumista ja ryhmäytymistä on hyvä sopia joitakin ryhmäläisiä koskevia pelisääntöjä. Säännöt ovat ohjaajalle työkalu. Sopimuksia ja sääntöjä voidaan yhteisellä sopimuksella muuttaa ja niihin voidaan palata, jos joku osallistujista ei toimi ryhmän sääntöjen mukaan.

Vertaisryhmätoiminnassa luottamuksellisuus on asia, jonka voi sopia alkamaan heti. Jokainen vastaa itse omasta käytöksestään ja niistä asioista, joita ryhmässä jakaa. Tunteet ovat sallittuja. Ketään ei loukata puheella, ilmeillä tai teoilla. Jokainen saa kysyä mitä tahansa, tyhmiä kysymyksiä ei ole. Jokaisen tulee pitää huolta siitä, että kysyy, jos joku asia jää epäselväksi tai jäi vaivaamaan mieltä. Yleisimpiä sovittuja asioita on esimerkiksi se, että kännykkä on kiinni tai äänettömällä ryhmän ajan. Tärkeästä puhelusta on hyvä mainita ryhmän aluksi ja puhelimeen mennään vastaamaan ryhmätilan ulkopuolelle. Ryhmän aikana keskitytään kuuntelemaan toisen puhuessa, ei puhuta päälle. Huolehditaan, ettei oma puhe ei jatku kohtuuttoman pitkään. Ohjaajan tehtävä on huolehtia, että hiljaiset ja ujot saavat puheenvuoronsa käytettyä ilman keskeytyksiä tai jaarittelijoiden puhetulvaa hillitään. Ryhmään tullaan ajoissa, sillä myöhästely osoittaa toisten kunnioittamisen puutetta ja vie aikaa koko ryhmältä.

Nuorilla yhteisö ei synny automaattisesti ryhmästä ihmisiä, vaikka he toimisivatkin samassa paikassa samojen tavoitteiden eteen, Ryhmässä yksilöiden odotukset ja henkilökohtaiset motiivit eivät aina välttämättä kohtaa, siksi säännöistä on hyvä sopia yhdessä kirjallisesti kirjaten ne esim. fläppitaululle tai sähköiseksi seinätauluksi käytettyyn verkkotyöskentelyalustaan.

Nuorten erilaiset roolit ryhmissä

Ryhmässä nuoren rooli voi olla itse otettu tai toisilta saatu. Eri tilanteista johtuen jokaisella voi olla yhtaikaa useampia rooleja. Tässä on tiivistetysti koottu kolmenlaisia rooleja: tehtävän suorittamista edistävät roolit, ryhmää ylläpitävät ja sen toimintaa helpottavat roolit sekä ryhmän toimintaa häiritsevät roolit.

Tehtävän suorittamista edistävät roolit: aloitteentekijä esittää uusia ideoita ja menettelytapoja, ehdottaa ratkaisuvaihtoehtoja – tietojenetsijä kysyy lisätietoja ja perusteluja – täsmentäjä tarkentaa ehdotuksia, selvittelee ongelmien syitä ja ratkaisuvaihtoehtojen seurauksia – kriitikko pohtii ehdotusten hyviä ja huonoja puolia sekä ohjaa punnitsemaan eri vaihtoehtoja – järjestelijä huolehtii käytännön järjestelyistä.

Ryhmää ylläpitävät ja sen toimintaa helpottavat roolit: rohkaisija on ystävällinen, ymmärtää ja arvostaa muiden mielipiteitä ja ehdotuksia – mukaanvetäjä yrittää saada kaikki mukaan keskusteluun – tarkkailija seuraa sovittujen menettelytapojen noudattamista ja huolehtii aikatauluista – tunteiden ilmaisija tarkkailee ilmapiiriä, ilmaisee omia tunteitaan ja rohkaisee muita tunneilmaisuihin – sovittelija hakee kompromisseja ja selvittää mielipide-eroja – jännityksen laukaisija rauhoittelee ja laukaisee huumorilla kireitä tilanteita.

Ryhmän toimintaa häiritsevät roolit: hyökkääjä yrittää korostaa itseään vähättelemällä, arvostelemalla ja paheksumalla muita – jarruttaja torjuu muiden ehdotukset perustelematta kantaansa – huomion tavoittelija haluaa olla esillä puhumalla paljon ja kertoo asiaankuulumattomia vitsejä ja juttuja – kilpailija kertoo muiden ideat ominaan tai korostaa omaa osuuttaan – vetäytyjä on välinpitämätön tai passiivinen, ei osallistu keskusteluun tai kuuntele – klikkiytyjä kuiskailee vierustoverilleen, mutta ei osallistu yleisen keskusteluun – saivartelija takertuu pikkuseikkoihin ja muotoseikkoihin – itsensä väheksyjä vähättelee aiheetta omia kykyjään – ylimielinen ei ole kiinnostununut tai osallistu ryhmän toimintaan aktiivisesti, keskittyy muihin asioihin tai väheksyy toisia ryhmän jäseniä.

Jokainen ryhmä on omanlaisensa, eikä ryhmiä voi koskaan verrata toisiinsa. Ryhmän ohjaajan tilannetaju auttaa havainnoimaan ryhmässä etenevää prosessia ja osallistamaan nuoret tilanteeseen sopivalla parhaalla mahdollisella tavalla.

Lähteet

Kaukkila, V. & Lehtonen, E. 2007. Ryhmästä enemmän, käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle. SMS.

Kauppila, R. 2005. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyväskylä: PS Kustannus.

Kopakkala, A. 2011. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. 3. painos. Helsinki: Edita.

Lewin, K. 1976. Field Theory in Social Science. Selected Theoretical papers. Chicago: The University of Chicago Press.

Öystilä, S. 2006. Significance of Group Dynamics in Problem-based Learning – experiences of PBL tutors in higher education. In Poikela, E. & Nummenmaa, A. R. 2006. Understanding Problem-Based Learning. Tampere University Press.