Embedded Files
Aineryhmät (subject groups)
IB luokittelee kouluaineet kahdeksaan eri aineryhmään. Näillä ryhmillä on kullakin omat IB-kriteerinsä, joita käytetään monipuolisen arvioinnin tukena ja aineryhmien opettajat tapaavat säännöllisesti ja tukevat toisiaan mm. jaksojen suunnittelussa, arvioinnissa sekä ideoinnissa. Nämä ryhmät ovat:
Taideaineet: Kuvataide, Musiikki, Draama
Kädentaidot ja design: Käsityöt, Tietojenkäsittely, Kotitalous
Liikunta
Suomen kieli ja kirjallisuus: Suomen kieli ja kirjallisuus, S2
Vieraat kielet: Englanti, Painotettu englanti, Ruotsi, Espanja, Ranska
Yksilöt ja yhteiskunnat: Historia, Yhteiskuntaoppi, Elämänkatsomustieto, Uskonnot
Matematiikka
Tiedeaineet: Biologia, Maantieto, Fysiikka, Kemia
Akateeminen rehellisyys (Academic honesty)
Akateeminen rehellisyys on oman ja muiden työn kunnioittamista. Akateemisella rehellisyydellä tarkoitetaan koulutyön tekemistä plagioimatta, huijaamatta, varastamatta toisen työtä tai saamatta luvatonta apua toiselta henkilöltä.
Arviointikriteerit (assessment criteria)
Jokaisella IBn aineryhmällä on omat arviointikriteerinsä. Neljä kriteeriä/aineryhmä. IB:n aineryhmäkohtaisia kriteereitä käytetään yhtenä monipuolisen arvioinnin keinona ja ne tukevat kunkin aineen tavoitteita. Kriteeripisteitä annetaan asteikolla 0 (ei ole saavuttanut tavoitetasoa) - 8 (korkein taitotaso). IB:n arviointikriteerit on suunniteltu erityisesti tutkivan oppimisen ja opetustavan tueksi. Kriteerit käydään läpi oppilaiden kanssa vuosittain.
Arviointirubriikki (rubric)
Yleensä tehtäväkohtainen arviointitaulukko, jossa on avattu arvioinnin perusteita ja kriteereitä. Arviointirubriikkia käytetään arvosanojen avaamiseen ja palautteen antamiseen. Tehtäväkohtaista rubriikkia käytettäessä se käydään oppilaiden kanssa läpi ennen tehtävän aloittamista.
Arviointitehtävä (assessment task)
Arvioitava työ (tehtävä, koe, projekti...), jonka avulla mitataan kehittymistä oppiaineen tavoitteissa. Arviointitehtävä tuottaa materiaalia, joka voidaan arvioida käyttäen ennalta sovittuja kriteereitä.
Avainkäsitteet (key concepts)
IB on määrittänyt 16 avainkäsitettä, joiden avulla on tarkoitus käsitteellistää opittua tietoa ja luoda yhteyksiä opittujen asioiden välille. Avainkäsitteitä ovat estetiikka, muutos, kommunikaatio, yhteisöt, yhteydet, luovuus, kulttuuri, kehitys, muoto, maailmanlaajuiset vuorovaikutukset, identiteetti, logiikka, näkökulma, riippuvuudet, järjestelmät sekä aika, paikka ja tila. Avainkäsitteiden lisäksi aineryhmillä on myös ainespesifejä käsitteitä (related concepts)
IB
IB tulee sanoista International Baccalaureate ja se kattaa kolme eri koulutusohjelmaa, joita hallinnoi kansainvälinen järjestö International Baccalaureate Organization (IBO). Ressun peruskoulussa toteutetaan PYP-ohjelmaa (Primary Years Programmea) luokilla 1-6 ja MYP-ohjelmaa (Middle Years Programme) luokilla 7-9. Tämän lisäksi olemassa on kansainväliseen ylioppilastutkintoon tähtäävä Diploma Programme (DP) eli ns. IB-lukio.
Formatiivinen arviointi (formative assessment)
Formatiivinen, eli jatkuva, arviointi on yksi monipuolisen arvioinnin keinoista. Se on oppimisen aikana tapahtuvaa arviointia ja sen tarkoitus onkin osaltaan edistää oppimista. Formatiivista arviointia voi olla niin itsearviointi, vertaisarviointi kuin opettajan suorittama arviointikin. Esim. portfoliotyöskentely, jossa oppilas reflektoi oppimistaan ja saa palautetta opettajalta, on tyypillinen formatiivisen arvioinnin väline.
Globaalit yhteydet (global contexts)
MYP:issä oppisisältöjä lähestytään kuuden globaalin yhteyden kautta:
- Identiteetit ja suhteet
- Tieteellinen ja tekninen innovaatio
- Suuntautuminen paikassa ja ajassa
- Globalisaatio ja kestävä kehitys
- Oikeudenmukaisuus ja kehitys
- Henkilökohtainen ja kulttuurinen ilmaisu
Suomalaisessa opetussuunnitelmassa hieman vastaavia käsitteitä ovat laaja-alaiset taidot, joita Ressussa myös toteutetaan.
Jakso (unit)
Opiskelu koostuu eri mittaisista* jaksoista, joista kukin on oma kokonaisuutensa. Jakso voi olla ainekohtainen tai moniaineinen oppimiskokonaisuus. Jaksojen sisällöt pohjautuvat opetussuunnitelmaan, ja jokaisella jaksolla on oma tutkimuksen kohteensa. Tutkimuskysymyksiä ja opiskelun tapoja voidaan suunnitella yhdessä oppilaiden kanssa. Jokaisesta jaksosta on etukäteen tehty jaksosuunnitelma, joka käydään (yksinkertaistetussa muodossaan) läpi oppilaiden kanssa.
Huom. jaksojen pituudet vaihtelevat toisin kuin Ressun PYP-ohjelmassa, jossa kunkin jakson pituus on kuusi viikkoa.
Kansainvälisen ennakkoluulottomuus (international-mindedness)
Kansainvälinen ennakkoluulottomuus on maailmankuva, jossa ihminen näkee itsensä yhteydessä maailmanlaajuiseen yhteisöön ja ymmärtää vastuunsa sen jäseniä kohtaan.
Kielitietoisuus (language awareness)
Kielitietoisuus on yksi niin suomalaisen opetussuunnitelman kuin IB:nkin keskeisistä käsitteistä. Opetussuunnitelma toteaakin: "Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. " (OPS 2014 s. 28) Jokainen opettaja nähdään kieltenopettajana, joka opettaa oman oppiaineensa kieltä.
Kokonaisvaltainen/holistinen oppiminen (holistic learning)
Holistisessa oppimisessa on tarkoitus pyrkiä liittämään uusi opittu tieto aiemmin opittuun ja näin yhdistämään asioita laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
Kulttuurien välinen ymmärrys (Intercultural awareness)
Kulttuurien välinen ymmärrys on pähkinänkuoressa sitä, että ymmärtää niin omaa kulttuuriaan kuin muitakin kulttuureita, erityisesti niiden välisiä yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Monialainen oppimiskokonaisuus "MOK/IDU" (Interdisciplinary unit)
Monialainen oppimiskokonaisuus on jakso, jossa käsitellään useamman oppiaineen sisältöjä ja näin ollen helpommin löydetään laajempia näkökulmia tutkittavaan aiheeseen. Useimmiten monialaisessa oppimiskokonaisuudessa on mukana vähintään kaksi eri opettajaa. Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointiin voidaan käyttää siihen tarkoitettuja erillisiä kriteerejä
MYP
MYP on lyhenne sanoista Middle Years Programme ja nimensä mukaisesti se on järjestyksessä keskimmäinen IB:n kolmesta opetusohjelmasta (katso kohta IB).
MYP portfolio
Oppilailla on monissa aineissa käytössään ainekohtaiset portfoliot. Nämä ovat usein osa arviointia. Tämän lisäksi oppilaat luovat tänä vuonna erillisen MYP-portfolion, joka on luonteeltaan enemmän näyttöportfolion tyyppinen. MYP-portfoliossa oppilas kartoittaa omaa osaamistaan ja kerää siihen yläluokkien aikana kertyneitä töitään/muita näyttöjä, joista on itse ylpeä. Tämä portfolio on mahdollista jakaa esim. vanhempien ja isovanhempien kanssa ja se pystytään haluttaessa siirtämään oppilaan henkilökohtaiselle Google-tilille peruskoulun loputtua.
MYP-koordinaattori (MYP coodinator)
MYP-koordinaattori on opettaja, jonka työajasta osa on varattu MYP ohjelman toteuttamisen tukemiseen. Hänen puoleensa kannattaa kääntyä, mikäli on kysymyksiä IB-ohjelmaan liittyen.
MYP-projektityö (MYP Personal Project)
9-luokkalaiset tekevät projektityön itseään kiinnostavasta aiheesta. Työskentely alkaa heti syksyllä ja huipentuu projektityönäyttelyyn maaliskuussa. Projektin on tarkoitus antaa oppilaille mahdollisuus tehdä jotain, johon he tuntevat aitoa omistajuutta ja samalla oppia oman työn organisointia, tutkimustaitoja, raportointia jne. Projektin laajuus on vähintään 20 h ja sen tekeminen on edellytys päättötodistuksen IB-liitteen saamiselle. Projektityö arvioidaan erillisillä projektityökriteereillä.
Opetuskieli (Language of instruction)
Opetuskieli on A ja C-luokilla suomi ja B ja D-luokilla englanti. Poikkeuksena ovat kuitenkin kielten tunnit, joilla opetuskieli voi (osittain tai kokonaan) olla kohdekieli ja esim. jotkin valinnaisten aineiden ryhmät, joissa oppilaita saattaa olla yli kielirajojen. Jatkokoulutuskelpoisuuden takaamiseksi englanninkielisillä luokilla käydään kuitenkin aineen keskeinen terminologia läpi myös suomeksi.
Oppijan ominaisuudet (Learner profile)
Ressussa me kannustamme oppilaita toimimaan aktiivisina ja vastuullisina toimijoina paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä. Tukena tässä ovat IB:n kymmenen oppijan ominaisuutta. Kouluyhteisössämme pyrimme olemaan: avuliaita, tutkijoita, tiedonhaluisia, tasapainoisia, avoimia, periaatteellisia, rohkeita, ajattelijoita, arviointikykyisiä ja viestijöitä.
Oppimisen taidot (ATL-skills)
MYP:issä oppimisen taidot on jaettu seuraaviin kategorioihin:
Ajattelun taidot
Kriittinen ajattelu
Luova ajattelu
Siirtovaikutus
Tutkimustaidot
Informaatiolukutaito
Medialukutaito
Itsehallintataidot
Järjestelmällisyys
Tunnetaidot
Reflektointi
Sosiaaliset taidot
Yhteistoiminta
Viestintätaidot
Näiden taitojen kehittymisen takaamiseksi Ressussa on laadittu koko peruskoulun kestävä oppimisen polku.
Päättötodistuksen IB-liite (IB attachment to the final report)
Perusopetuksen päätteeksi oppilaamme eivät saa virallista MYP-todistusta vaan saavat suomalaisen perusopetuksen päättötodistuksen. Oppilaat saavat myös päättötodistuksensa liitteeksi oman koulukohtaisen MYP-todistuksemme. Tässä liitteessä todennetaan, että oppilas on opiskellut Ressun peruskoulussa IB:n viitekehyksen mukaisesti ja liitteessä on myös projektityön ohjaavan opettajan kommentit oppilaan projektityöstä. Lisäksi todistuksesta löytyy suoritettu/ei suoritettu merkintä toiminnasta yhteisön hyväksi. Oppilaat, jotka opiskelevat painotetun englannin kielen luokilla, saavat myös arvosanan englannin opinnoistaan vieraan kielen tason ”Proficient” mukaisesti.
Summatiivinen arviointi (Summative assessment)
Summatiivinen arviointi on lukukauden/-vuoden, jakson tai muun suuremman kokonaisuuden lopuksi tapahtuvaa arviointia. Tällaisia ovat mm. todistusarvosanat, isommat projektit ja laajemmat kokeet (esim. kielten verbi- tai sanakokeet ovat osa formatiivista arviointia, kun taas jakson lopuksi laadittu video tai vaikkapa kirjoitelma lukeutuisi summatiiviseen arviointiin)
Toiminta yhteisön hyväksi (Service as Action)
MYP-ohjelman tarkoituksena on kehittää oppilaan käsitystä yhteisöstä ja toimimaan aktiivisesti sen hyväksi. Jokaisen oppilaan odotetaan suorittavan jonkinlaista toimintaa yhteisön hyväksi jokaisena MYPin lukuvuotena. Oppilaat suunnittelevat toimintaa ja reflektoivat sitä itse.
Opettajat pyrkivät auttamaan oppilaita löytämään opiskeltuihin jaksoihin liittyviä tapoja toimia yhteisön hyväksi.
Lisäksi oppilaita kannustetaan osallistumaan esim. oppilaskunnan toimintaan ja järjestämään koulun yhteishenkeä vahvistavia tapahtumia. Tämän lisäksi oppilaat osallistuvat koulun päivittäisiin tehtäviin, kuten huolehtivat välituntikioskista.
Tutkimuskysymykset (Inquiry Questions)
Jokaisella jaksolla tulee olla useita tutkimuskysymyksiä, joihin pyritään löytämään vastauksia jakson aikana. Kysymykset voidaan kehittää yhdessä oppilaiden kanssa. Tutkimuskysymyksiä pyritään esittämään 1) tosiasioihin perustuvalla 2) käsitteellisellä ja 3) keskustelua herättävällä tasolla.
Tutkimusväite (Statement of Inquiry)
Tutkimusväite on jakson sisältö pähkinänkuoressa. Se pyrkii tiivistämään jakson teeman, globaalin yhteyden ja avainkäsitteet yhdeksi lauseeksi.
Tutkiva oppiminen (Inquiry Based Learning)
Tutkiva oppiminen seuraa tutkivan oppimisen sykliä, jossa tutkitaan, toimitaan ja reflektoidaan.
Page updated
Report abuse