Peliammattilaisuus

Peliala työpaikkana

Pelialan yhdistys Neogamesin tuoreimpien tietojen mukaan peliala työllistää Suomessa tällä hetkellä 3 200 henkilöä. Peliala Suomessa kasvaa ja uusia työpaikkoja on syntynyt runsaasti lisää - tämän trendin oletetaan jatkuvat tulevaisuudessa. (Neogames: Tietoa toimialasta 2019.)

Alan kasvuun viimevuosina ovat vaikuttaneet uusien kotimaisten peliyhtiöiden synty sekä suomalaisten peliyhtiöiden menestys maailmalla. Menestyspelit houkuttelevat lisää sijoittajia suomalaisten yhtiöiden pariin ja alalle virtaa rahaa. Rahan avulla yhtiöt voivat tähdätä yhä suurempiin tuotoksiin joihin tarvitaan aikaisempaa enemmän työvoimaa. (Neogames 2018.) Positiivinen työllisyyskierre ja hyvä pöhinä ympäröivät suomalaista pelialaa.

Mihin hommiin alalla sitten työllistytään? Pelisuunnittelussa ja -tuotannossa yhdistyvät useat eri alat ja osaamisalueet, kuten koodaaminen, grafiikka, äänisuunnittelu ja animointi. Kun pelialaa katsotaan mahdollisen työllistymisen näkökulmasta, se kattaa varsinaisen pelituotannon lisäksi elektronisen kilpaurheilun, uutistoimituksen, pelibloggaamisen ja –videologgaamisen, tubettamisen ja striimaamisen sekä paljon muuta. Pelialalle voi siis työllistyä varsinaisten pelien tekemisen pariin tai oheisteollisuuteen. (Harviainen, Meriläinen & Tossavainen 2013, 15-16.)

Yksi pelialalle työllistymisen väylistä on tietenkin myös ammatti- ja kilpapelaaminen. Ammattipelaaja on henkilö, joka pelaa ammatikseen (striimaus ja vastaava) ja kilpapelaaja taasen pelaa kipailullisesti - joskus ammattilaistasolla. Kokonaisuutena e-urheilu on suuri ja sen mahdollisuudet nuorisotyössä ovat moninaiset yhteistyökumppanuuksien, koulutusten ja työllistämisen sekä toiminnan järjestämisen saralla. Siksi aiheelle on pyhitetty oma sivunsa E-urheilu.

Asiaa alan työpaikoista

Yksittäisen pelin tekemiseen tarvitsee monenlaista osaajaa ja paljon työtunteja. Pelialalle työllistymistä pohtiessa kannattaa tutustua tarkemmin siihen mitä kaikkea pelituotantoon tarvitaan. Ajatusta ammatiksi voidaan hakea esimerkiksi näiltä osa-alueilta:

Tekniikka ja suunnittelu

Pelien peruskivenä voidaan pitää pelisuunnittelua ja pelikoodausta. Pelisuunnittelussa suunnitellaan käytännössä peli itse: mitä, miksi ja kenelle? Mitä tavoitteita peli asettaa pelaajalle? Miten pelaaja "koukutetaan"? Minkälaisia haasteita peli tarjoaa? Mitä mahdollisuuksia onnistumisiin? Kun itse peli on suunniteltu on se seuraavaksi ohjelmoitava eloon. (Harviainen, Meriläinen & Tossavainen 2013, 19-20.) Ohjelmointiin itseensä liittyy paljon suunnittelua, kuten alustan ja pelimoottorin valinta - riippuen näistä koodikielen valinta. Alustan ja pelimoottorin valinta vaikuttaa esimerkiksi siihenkin, minkälaiset graafiset ratkaisut ovat mahdollisia ja miten peliä voidaan tulevaisuudessa päivittää.

Peligrafiikka ja kuvataiteet

Ennen oli pingpong ja pari pikseliä - nykyään pelit voivat olla hyvinkin monimutkaisia visuaaliselta ilmaisultaan. Peligrafiikka ja pelien ulkoasusuunnittelu lähtee yleensä perinteisistä kynä-paperi konsepteista tai mahdollisista digitaalisista luonnoksista ennen kuin grafiikkaa aletaan 3D-mallintamaan tai pukemaan pelimottorien päälle. Pelin tarinaa voidaan hahmotella visuaalisten kuvakäsikirjoitusten kautta. Peliä itseään saatetaan pitchata konseptitaiteen avulla ennen varsinaisen tuotannon aloittamista. (Harviainen ym. 2013, 20-21.)

Erilaiset pelit myös vaativat erilaista taiteellista osaamista tai näkemystä. Hyvin elokuvamaisissa peleissä on tarkkaan renderöityjä, melkein aidon ihmisen näköisiä hahmoja kun taas toisissa saattaa olla tilausta persoonalliselle, sarjakuvamaiselle tyylille. Pelialalla on siis tilaa monenlaiselle taitelijalle; konseptisuunnittelusta 3D-animointiin ja pikseligrafiikkaan.

Musiikki- ja äänimaailma

Aloittelevalle muusikolle peliala tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia. Pelit ovat harvemmin vain visuaalisia toteutuksia vaan kyse on audiovisuaalisista kokonaisuuksista. Tilausta on pelimusiikin sävellyksessä, soittamisessa ja äänitehosteiden suunnittelussa.

Äänisuunnitelua peleihin vaaditaan jo pelkästään esimerkiksi puhuttujen vuorosanojen nauhoittamisessa ja näyttelemisessä. Musiikin ja hahmojen puheen lisäksi pelien äänimaailmaan liittyy muitakin ääniä: ympäristöäänet, havainto- ja varoitusäänet, ilmoitusäänet ja vastaavat. (Harviainen ym. 2013, 22.)

Tarinankerronta

Lähes aina peleissä on taustalla tarina - oli peli sitten isompi RPG-tyyppinen toteutus tai yksinkertaisempi mobiilipeli vihaisista linnuista. Tarina voi motivoida pelaajaa suorittamaan pelin vaatimia tehtäviä tai sitten se voi olla jollain tavalla opetuksellinen.

Pelin käsikirjoituksen laajuus riippuu pelin itsensä laajuudesta. Joskus pelaajahahmolle saattaa olla käsikirjoitettu valmiiks useampia polkuja joiden toteutuminen riippuu pelaajien valinnoista. Ja jonkuhan on kirjoitettava ne vuorosanatkin! (Harviainen ym. 2013, 23.)


Miten kouluttautua pelialalle?

Pelialan nousu on huomattu oppilaitoksissa ja viime aikoina onkin perustettu erilaisia koulutusohjelmia niille, jotka ovat kiinnostuneet tekemään peleistä tai pelaamisesta itselleen ammatin. Kuten ylempänä jo todettiin, digipelit alana tarjoavat monenlaisia työllistymismahdollisuuksia, joten koulutuksia löytyy erityyppisiä ja eri painotuksilla.

Pelialalla työllistyminen on vahvasti näyttöpohjaista: osaamisen todistamisen tueksi olisi hyvä olla konkreettisia tuotteita (pelejä, pelitaidetta tai muuta). Vaikka pelejä voi tehdä kotona yksinkin, koulutusohjelmaan hakeutumisen eduiksi voidaan laskea niiden tarjoamat verkostoitumismahdollisuudet verrattuna ohjelmoinnin tai graafisen suunnittelun tavoitteelliseen itseopiskeluun. Joka tapauksessa ala on luonteelta sellainen, että se vaatii vahvasti itseohjautuvaa asennetta ammattilaiseksi halajavalle. (Tossavainen 2018. 221-222.)

Alla esitellään muutamia esimerkkejä tarjolla olevia koulutuksista - todellisuudessa koulutuksia ja polkuja on alalle useampia. Koulutusohjelmat on jaoteltu selkeyden vuoksi peliammattilaisuuden, tuotannon ja taiteiden osa-alueisiin. Koulutuksia alalle tarjotaan sekä toisen että kolmannen asteen opintoina, mutta lisäksi kurssityyppisinä opintoina tai oppisopimuskoulutuksina. Jälkimmäisten tarjonta saattaa vaihdella niitä järjestävien yritysten tai organisaatioiden tarpeen mukaan.

Tuotanto

Toinen aste

  • DATANOMI
    • Datanomin koulutusohjelmassa saa hyvät pohjatiedot tietotekniikasta. Pelisuunnittelijaksi haluavan kannattaa suuntautua ohjelmistotekniikkaan, mutta osassa koulutusohjelmia saattaa olla kokonaan oma erikoistumisensa pelisuunnitteluun ja peliohjelmointiin.
    • Pääkaupunkiseudulla mm. Omnia ja Amiedu (peliohjelmoija) tarjoavat datanomin perusopintoja.

Korkeakoulutus

  • INSINÖÖRI (Tietotekniikka)
    • Tietotekniikan insinöörikoulutuksessa tutustutaan aihepiiriin syväluotaavammin kuin alan perusopinnoissa. Ohjelmointitekniikan opiskelu insinööritasolla on paljon järeämpää kuin datanomilla, yleensä yhteistyökumppaniyrityksiäkin on kolmannen asteen kouluilla useampia.
    • Pääkaupunkiseudulla IT-insinööriksi voi opiskella mm. Metropoliassa, joka tarjoaa erikoistumismahdollisuuden peliohjelmointiin.
  • TRADENOMI (Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma)
    • Tietojenkäsittelyn tradenomin opintoihin voi kuulua mm. ohjelmistotuotantoa, digitaalisten palveluiden suunnittelua ja mobiilisoftien koodausta.
    • Pääkaupunkiseudulla IT-tradenomi opintoja tarjoaa esim. Haaga-Helia, joka tarjoaa runsaasti StartUp -toimintaan liittyviä opintoja. Jos peliyrittäjyys on mielessä, voi IT-tradenomi olla varteenotettava koulutusvaihtoehto, mutta esimerkiksi KAMK tarjoaa tähän ihan oman Esport Business -erikoistumisalansa tradenomeille.

Muut väylät

  • Tarpeeksi motivoitunut voi kokeilla pelikoodauksen opettelua itsenäisesti kotonaan. Internet on materiaalia pullollaan niille, joille itsenäisempi opiskelu sopii.
    • Itsenäisestä opiskelusta ei välttämättä saa pätevyyden todistavaa paperia. Tällaista ei kuitenkaan välttämättä tarvita, jos opiskeluiden tuotoksena syntyy osaamisen osoittavia näyttöjä (pelejä tai ohjelmistoja)
    • Nykyään lähes kuka tahansa voi koodailla pelin ja laittaa sen jakoon esimerkiksi Google Playn tai AppleStoren kautta. Menestyspelejä storeissa on sekä isoilta pelifirmoilta, että kotikoodareilta.

Taiteet

Toinen aste

  • Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
    • Tässä perustutkinnossa opiskellaan koulutusohjelmasta riippuen kuvallista ilmaisua eri medioiden avulla. Opintoihin saattaa kuulua 2D- ja 3D-grafiikan tuottamista ja animointia, visuaalista suunnittelua ja multimedia (ääni, kuva ja video) suunnittelua.
    • Pääkaupunkiseudulla mm. Amiedu (peligraafikko) tarjoaa peleihin suuntautuneita media-alan ja kuvallisen ilmaisun perusopintoja.

Korkeakoulutus

  • MEDIANOMI
    • Medianomi on kolmannen asteen media-alan tutkintonimike. Erikoisaloja medianomilla voi koulutusohjelmasta riippuen olla valtavasti. Pelitaiteen ja -grafiikan näkökulmasta kiinnostavia medianomin tutkintoja ovat animointiin, graafiseen suunnitteluun ja digitaaliseen viestintään liittyvät tutkinnot.
    • Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Metropoliassa voi medianomi erikoistua näihin: 3D-animointi ja-visualisointi, XR-design ja Visuaalinen viestintä. Kaikkiin näihin sisältyy opintoja, joita voidaan hyödyntää erityyppisen pelitaiteen luomisessa.

Muut väylät

    • Kuten tuotannossa, niin pelitaiteissakin voi nimeä itselleen rakentaa itsenäisesti. Tärkeää aloittelevalle pelitaitelijalle on saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä tuotoksilleen ja alkaa jo varhain rakentaa portfoliota. Omat verkkosivut ja aktiivinen itsensä promoaminen eri sosiaalisen median kanavissa voi poikia taiteilijalle työpaikan peliyhtiöstä.
      • Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että ns. "vapaa taiteilijuus" on ollut haastava ammatti koko ihmiskunnan historia ajan. Itsensä promoaminen vaatii paljon aikaa eikä siltikään välttämättä tuota juurikaan tulosta.

Muu peliammattilaisuus

eSports - Kilpapelaaminen

    • Kansanopisto HEO tarjoaa kurssimuotoisia e-urheilun ammattilaisuuteen tähtääviä opintoja. Opintoihin sisältyy yleisiä kilpaurheiluun liittyviä kompetensseja, kuten ravitsemus ja liikunta, mutta myös pelistrategioiden hiomista ja analysointia. Kurssi on maksullinen. Vastaavia kurssimuotoisia eSports opintoja tarjoavat myös esimerkiksi Ahlman ja Laajasalon opisto.
    • Kilpapelaamiseen ja valmennukseen liittyviä kursseja järjestetään toisen asteen oppilaitoksissa ympäri Suomen kuten Sysmän tai Sotkamon lukioissa. Sysmän lukiossa starttaa 2019 syksyllä erityinen eSports painotteinen linja. Puitteita tarjoavat mm. Vuokatin Urheiluakatemia.

Pelitoimittaja

    • Pelitoimittajaksi voi päätyä joko perinteisempien toimittaja-opintojen kautta tai sitten opiskelemalla urheilutoimittajaksi. Ennen hakeutumista koulutukseen kannattaa miettiä haluaako erityisemmin tuottaa peliurheiluun liittyvää sisältöä vai ovatko kiinnostuksen kohteet enempi yleisessä peliuutisoinnissa.
    • Urheilutoimittajaksi voi opiskella esimerkiksi Laajasalon opistossa.
    • Muita viestintään valmentavia koulutuksia tarjoavat mm. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu tai toiseen asteen opintoina Vaskivuoren lukion medialinja.

Muut väylät

    • Jos ylläolevat kurssit ja tutkinnot eivät oikein tunnu omalta, kannattaa pitää silmät auki ja vierailla Nordic Esports Academy:n sivuilla säännöllisesti. Sivuille päivitetään ajankohtaista tietoa akatemian järjestämistä koulutuksista, leireistä ja bootcampeista e-urheiluun liittyen.


Koulutukset löydetty käyttäen: // Neogames: Pelialan koutukset 2019 // SEUL.fi: Koulutukset 2019 // Studentum -verkkosivut 2019 // TE-Palvelut Ammattinetti 2019 //