Digipelaaminen Suomessa ja nuorten keskuudessa

Vuoden 2018 Pelaajabarometrin mukaan 60,5% määritteli itsensä aktiivisiksi digitaalisten pelien pelaajiksi. Barometri käsittää laajan ikäryhmän (10-75 vuotta), joista itsensä aktiivisiksi digitaalisten pelien pelaajiksi määrittäneiden keski-ikä oli noin 37 vuotta. (Kinnunen, Lilja & Mäyrä 2018, 7-8.)

Lisäksi tutkittiin sitä, mitä pelialustoja suomalaiset pelaajat käyttävät. Suosituimmiksi alustoiksi nousivat mobiililaitteet, tietokoneet ja pelikonsolit. Mobiililaitteiden ollessa selkeästi suosituin pelialusta, oli tietokoneiden ja konsoleiden suosion välinen ero vain nelisen prosenttia. (Kinnunen ym. 2018, 31.) Pelityyppejä selvittäessä kolme suosituinta ryhmää olivat pulma- ja korttipelit, seikkailupelit ja ammuskelupelit. (Kinnunen ym. 2018, 32.)

Eri pelien suosiossa kiistattomina huippuna ovat Veikkauksen pelit ja perinteinen Pasianssi eri muodoissaan. Nuorisotyöllisen pelitoiminnan kannalta oleellisina nostoina voidaan tehdä jaetulla kolmossijalla killuvat digitaaliset viihdepelit Fortnite ja Candy Crush. (Kinnunen ym. 2018, 38.)

Voidaankin todeta, että digitaalinen pelaaminen on suosittu harrastus suomalaisten keskuudessa. Osaltaan korkeaa aktiivisten pelaajien prosenttia saattaa selittää juuri mobiilipelien suosio "ajantappajina" kun älypuhelin monella kulkee mukana joka paikkaan. Tutkimustiedosta voimme poimia muitakin trendejä; ilmeisen suosittuja ovat myös konsoleilla ja tietokoneella pelattavat räiskintäpelit. Kukapa nuorison kanssa työskentelevä ei olisi kuullut Fortnitesta?

Samaisessa, vuoden 2018 Pelaajabarometrissa, tutkimustietoa kerättiin myös eri ikäryhmittäin. Vaikka yllä todettiin, että aktiivisiksi digitaalisiksi pelaajiksi itsensä määrittäneiden keski-ikä koko aineistossa oli n. 37 vuotta, on pelaaminen silti suosittua nuorison keskuudessa.

Nuorisotyön kannalta oleellinen ikäryhmä on 10-19-vuotiaat. Heistä 36,4% ilmoitti pelaavansa digitaalisia viihdepelejä päivittäin ja jopa 69,8% pelaa niitä ainakin viikoittain. Vain 2,3% nuorista ilmoitti ettei pelaa laisinkaan digitaalisia viihdepelejä. (Kinnunen ym. 2018, 35.) Harrastuksena digitaalinen pelaaminen on nuorten keskuudessa äärimmäisen suosittua ja useimmat Suomen nuoret pelaavat ainakin satunnaisesti joitakin digitaalisia pelejä.

Suosituin pelityyppi nuorilla oli ammuskelupelit - joskin ero seuraavaksi suosituimpiin seikkailupeleihin oli alle prosenttiyksikön. Hyvänä kolmosena nuorten vastauksissa näyttäytyvät pulmapelit. (Kinnunen ym. 2018, 36.) Räiskintäpelejä inhoaville lienee pulma- ja korttipelien suosio huojentava tieto. Tilastot kertovat osaltaan pelaamisen monipuolisista mahdollisuuksista yhteisöllisyyden ja yhteyksien luomisen välineenä. Nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa voimme aivan yhtä hyvin räiskiä Fortnitessa tietokoneella kuin hiljentyä padin ääreen pelailemaan pulmapeliä nuoren kanssa.

Nuorten suosikkipelit ovat linjassa muun tutkimusaineiston kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi suosituimmissa ammuskelupeleissä käyttäjäkuntaa on monen ikäistä. Netissä ja peleissä nuoret liikkuvat samoissa tiloissa kuin aikuiset - tämä on pelikasvattajan hyvä tiedostaa.

Pelitoiminta on ollut useita vuosia osa suomalaisten nuorisotilojen toimintaa. Änärit ja Fifat ovat suosittuja tapoja viettää aikaa nuorisotilalla siinä missä perinteisemmätkin pelit kuten biljardi ja pingis. Yksinkertaisimmillaan nuorisotyöllinen pelitoiminta voi tarkoittaa konsolia jossain päin nuorisotilaa tai mahdollista padia mobiilipelaamiseen. (Lauha 2014, 17-19.)

Pienimuotoisista pelitapahtumista erityisesti lanit tarjoavat kiehtovia mahdollisuuksia järjestää suunnitelmallisempaa pelitoimintaa nuorisotiloilla. Laneissa ideana on, että joukko pelaajia kerääntyy fyysisesti samaan tilaan pelaamaan yhdessä. Lanit ovat olleet suosittuja pelaajanuorten keskuudessa siitä lähtien kun pelit rantautuivat Suomeen. Lanittaminen soveltuu monenlaiseen eri toimintaan: lanit voivat olla rentoa yhdessä pelailua, mutta varsinkin isompien lanitapahtumien yhteydessä järjestetään yleensä turnauksia ja muuta kilpapelaamista. (Keränen & Tuominen 2016, 11-13.)

Nuorisotoiminnassa onkin järjestetty laneja jo pidemmän aikaa, yleensä siten, että osallistuja tuovat itse mukanaan tarvittavat pelivälineet (koneen ja vastaavat). Erillisen pelitalon tai -tilan perustaminen nuorisotilan yhteyteen tarjoaa puitteet lanien järjestämiseen niin, että osallistujien ei välttämättä tarvitse tuoda tai edes omistaa omia pelivälineitä. Eri nuorisotoimien pelitaloja ja pelitoimintaa onkin nykyään ympäri Suomea, pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Lohjan pelitalo Base, Espoossa Karakallion nuorisotilan pelitoiminta, Helsingissä useampia (kuten Score) ja nyt Vantaan Tikkurilassa Respawn.