Ammatin kuvaus valokuvaajan erikoisammattitutkinnon perusteissa 
 

Valokuvaajan assistentti

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto antaa valmiudet valokuvailmaisun työtehtäviin. Koulutuksen jälkeen tutkinnon suorittaja sijoittuu yleensä valokuvaajan assisteniksi. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto antaa valmiudet toimia media-assistenttina monissa alan tehtävissä. Molemmat koulutusväylät antavat jatkotutkintomahdollisuuden mm. valokuvaajan ammattitutkintoon ja alan korkeakouluihin.


Eri alojen valokuvaajien toimenkuvat eroavat toisistaan kunkin kuvaajan asiakaskunnan mukaan. Ammattikuvaajan tulee kuitenkin kaikissa tapauksissa tunnistaa asiakkaan tarpeet ja osata toimia niiden edellyttämällä tavalla. Valokuvaajan voidaan näin katsoa toimivan palveluammatissa. Tilauksesta toteutettava valokuvaustyö on

usein sidoksissa myös yrittäjänä toimimiseen. Lehtikuvaajat ja erikoisalojen kuvaajat ovat perinteisesti olleet palkkasuhteessa, mutta suuntaus niilläkin aloilla on freelancer- ja yrittäjätoimintaa kohti.


Ammattivalokuvaajalla tulee olla visuaalista ilmaisukykyä sekä hyvät tekniset tiedot ja taidot. Lisäksi häneltä edellytetään viestinnällisiä ja sosiaalisia taitoja. Hänen tulee osata ennakoida ja suunnitella työtään sekä taloudellisesti että ajallisesti. Hyvä yleissivistys ja viestintäkulttuurin tuntemus on hyväksi. Ennen kaikkea hän tarvitsee vahvaa sitoutumista alaan ja syvää kiinnostusta valokuvausta ja visuaalista viestintää kohtaan.


LEHTIKUVAUKSEN OSAAMISALA

Valokuvauksen merkitys tiedonvälityksessä on ollut erittäin merkittävä ensimmäisestä uutiskuvasta ja painetusta lehtikuvasta alkaen. Tiedonvälityksen alueella valokuvaus on eriytynyt omaksi erityisalueekseen. Lehtikuvaajan ammatti on jalostuneimmillaan kuvajournalistin ammatti. Tällöin puhutaan journalistisesta tai

kuvajournalistisesta työstä. Tinkimätön ja aiheeseen paneutuva kuvajournalismi edellyttää tekijältään yleissivistystä, kohteen tuntemista ja valokuvauksen käytännön tekniikan suvereenia hallintaa. Toisaalta kehitys näyttää johtavan siihen, että lehtikuvaajana menestyminen edellyttää korkeita valmiuksia myös muilla valokuvauksen osa-alueilla.


LUONTOKUVAUKSEN OSAAMISALA

Luontokuvauksen juuret ovat klassisessa valokuvauksessa, mutta vasta nykyaikainen media on tehnyt siitä suuren yleisön mielenkiinnon kohteen. Ammattiluontokuvaajat työskentelevät yleensä vaativien ja pitkäkestoisten hankkeiden parissa. Onnistumisen edellytyksenä on kohteen tuntemus ja valokuvauksen hallinta. Tavoitteena on yleensä tuottaa sisällöltään, teemaltaan, visuaalisuudeltaan ja kerronnaltaan yhtenäinen ja tasapainoinen kokonaisuus, joka voidaan julkaista kirjana, AV-esityksenä tai muuna mediatuotteena. Luontokuvaajan on hallittava myös tekstin tuottaminen omalta aihealueeltaan sekä yhteistyö toimittajan, kuvatoimittajan, taittajan ja muiden mahdollisten projektiin vaikuttavien kanssa.


MAINOSKUVAUKSEN OSAAMISALA

Mainosvalokuvaus parhaimmillaan on edustanut valokuvaajan ammatin kaikkein korkeinta teknistä vaatimustasoa. Vaikka valokuvat syntyvätkin tiiviissä yhteistyössä mainostoimiston kanssa, on valokuvaajan luovalla panoksella merkittävä osuus lopputulokseen. Mainosvalokuvauksessa kuvan teknisellä laatutasolla on aina ollut enemmän merkitystä kuin muualla. Jo ennen digitaalista aikaakin mainosvalokuvaajat ovat osanneet ratkaista erittäin monimutkaisia kuvan tuottamisen ongelmia. Valokuvauksen digitalisoituminen asettaa mainoskuvaukselle haasteita, mutta antaa myös monia uusia luovia mahdollisuuksia.


MUOTOKUVAUKSEN OSAAMISALA

Muotokuvauksen asema valokuvausammattien joukossa on pysynyt suhteellisen vakaana näihin päiviin saakka. Yhä edelleen yleisiin tapoihin kuuluu valokuvassa käynti aina tietyissä elämäntilanteissa. Rippikuvan, ylioppilaskuvan ja hääkuvan ottaminen ovatkin muotokuvaajien arkista työtä. Taitavat muotokuvaajat pystyvät kuitenkin toteuttamaan myös näitä työtehtäviä visuaalisesti ja ilmaisullisesti korkeatasoisesti ja siten edistämään myös valokuvailmaisun kehitystä. Asiakaslähtöiselle ja ammattitaitoiselle muotokuvaajalle ala tarjoaa runsaasti kehittämismahdollisuuksia.


Lähde: http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/naytot/valokuv_eat.pdf