Modernismi

Kuvajournalismin ja mainonnan nousu

Aikakausilehtien taittoa väljennettiin. Televisio alkoi kilpailla elokuvissa kävijöistä ja aikakausilehtien lukijoista.

Toisen maailmansodan jälkeen graafinen tyyli nojautui yhä enemmän perinteeseen. Uusia piirteitä ilmestyi vasta 1950-60 -luvuilla. Mainonnan ja viestinnän käyttöön tehtiin uusia groteskeja kirjainperheitä ja perinteistä antiikvaa uudistettiin. Saksalainen Hermann Zapf on yksi merkittävimmistä kirjainmuotoilijoista. Kirjaimien piti palvella julkaisun visuaalista ilmettä ja täydentää graafisina elementteinä valokuvia. Zapfin kirjaimistot, esim. optima-antiikva, on uutta, omaleimaista, hienostunutta ilmettä, joka sopii helppolukuisena moderniin pelkistettyyn aikakausilehtitaittoon.

Modernin kirjainmuotoilun uranuurtajia ovat sveitsiläinen Adrian Frutinger, joka piirsi tunnetun univers-groteskin sekä italialaiset Alesandro Butti ja hänen oppilaansa Aldo Novarese. He piirsivät augustea-kirjaimiston vuonna 1955. Novarese on piirtänyt useita kirjaimistoja mm. eurostile-groteski ja sivellintekstausta muistuttavat groteskit. Sivellinkirjoitukseen perustuvat kirjoitukset olivat suosittuja mainospainatuksissa 1950-60-luvuilla. Mainonta on vaikuttanut koristeellisten, näyttävien korukirjaimistojen käyttöön.

Ennen toista maailmansotaa perustettu amerikkalainen kuvalehti Life vei lukijat sotien ja ajankohtaisten tapahtumien keskelle. Se oli Aatos Erkon esikuvana hänen uudistaessaan Viikkosanomat-lehteään 1950-luvulla. Suomen kuvalehti oli tehnyt kuvareportaaseja mm. Suomen kansalaissodasta, mutta sen linja tuomittiin nyt valtaa pitävien äänitorveksi. Viikkosanomien avaus oli valokuvareportaasi yleislakosta 1956. Uutta kansainvälistymistä edusti Apu-lehden kustantama suomalaisten antropologien matka Pepua-Uuteen Guineaan 1963 , jonka kuvat tallensi Seppo Saves kansantieteelliseksi visuaaliseksi matkakertomukseksi.

Pop-taide toi 1970-luvun graafiseen ilmeeseen sarjakuvista lainatut hahmot. Postmodernismi 1980- ja 1990-luvuilla ei ole merkinnyt selvää yhtenäistä ja johdonmukaista uutta tyyliä, vaan kaiken vanhan lainaamista ja sekoittamista. Nykyisessä graafisessa ilmeessä nähdään yhtymäkohtia vuosisadan alun dadaismiin. Graafisen tyylin muutoksiin vaikuttavat äkilliset nopeasti leviät muotioikut. Uudet viestintävälineet muokkaavat median globaalista tyyliä ja vastaanottajien makua.

Mainonnalta edellytetään jatkuvasti uusia keinoja ja ilmaisuja: nopeasti kehittyvä tietotekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Uudet menetelmät, kuten esimerkiksi valokuvan ja liikkuvan kuvan manipulointi tietokoneella, lisäävät ilmaisumahdollisuuksia ja graafinen ilmaisu tulee yhä rikkaammaksi. Tietokoneohjelmien avulla kirjaimista saadaan kaarevia, kursivoituja, venytettyjä, aaltoilevia, perspektiivisesti pieneneviä jne. Mitä enemmän meillä on keinoja käytettävissämme, sitä enemmän meiltä vaaditaan harkintaa ja itsekritiikkiä kaikessa muotoilussa ja suunnittelussa.

Laajin ja monivivahteisin viestinnän laji on kuvallinen ilmaisu. Piirretyt, maalatut ja veistetyt kuvat sekä valokuva leviävät monistettuna kaikkialle. Valtava painotuotetulva, elokuva, televisio, valomainokset, liikennemerkit ja -valot sekä näyteikkunat ovat aikamme jokapäiväistä visuaalista viestintää. Tapahtuman tai esineen kuva on saanut joskus jopa symbolisen merkityksen: pyhät tunnuskuviot, taistelukilpien ja lippujen heraldiset kuviot. Symbolisilla tunnuksilla on viestinnässä ja politiikassa yhä edelleenkin tärkeä osuus, josta on esimerkkinä kiista uusien suurläänien vaakunoista.

Lukutaidottomia arvioidaan olevan koko ihmiskunnasta noin puolet. Kuvien ja symbolien merkitys on heille erityisen suuri. Esimerkiksi Yhdysvaltojen vaalikampanjassa demokraattien aasi ja republikaanien norsu auttaa lukutaidottomia valitsemaan äänestyksensä kohteen. Ihmiskunnalta puuttuu yhteinen puhuttu kieli. Yhteistä kirjoitusmerkkien järjestelmää ei myöskään ole useita yrityksisistä huolimatta. Olemme kansainvälisen visuaalisen merkkikielen tarpeessa. Esimerkiksi olympiakisoja varten on kehitetty kansainvälisiä tunnuksia, opastemerkkejä monikielisten kisavieraitten avuksi. Näistä mieleenpainuneimpia olivat Lillehammerin talviolympialaisten tunnukset, joiden muotoa olivat inspiroineet kivikautiset kalliomaalaukset.

Visuaalinen viestintä monipuolistuu. Audiovisuaaliset tiedotusvälineet kehittyvät. Huolimatta monista uusista tiedotusvälineistä ja menetelmistä kirjaimella ja käyttögrafiikalla on edelleen tärkeä tehtävä viestinnässä. Vuosituhansien käytännöstä on kehittynyt monta graafisen ilmaisun periaatetta, jotka pätevät yhä edelleenkin. Tärkeimpiä periaatteita ovat luettavuus, elementtien selkeä ryhmittely, tuore ilmaisu sekä tarkoituksenmukaisuus