Varaa mediapaja | mediapajat lv. 2023-2024 | mediakanavat | Uudet lukutaidot
M E D I A K O U L U
TAMPEREEN KAUPUNKI
PERUSOPETUS
TAPAHTUMIA (vinkit ja linkit)
Elokuu
- ke 16.8. Tutoropettajien koulutuspäivä (9-16) Monitoimitalo 13
muistio
- ke 23.8. klo 13-15 Vuoreksen koululla 15.9. päivän suunnittelua
- ke 30.8. klo 9-14 Mediakanavat ja videot opetuksessa - koulutus
Vapriikki ilmoittautuminen
Syyskuu
- ke 13.9. klo 9-11 Uudet lukutaidot kokous 1 (UUL1)
ja 15.9. päivän valmistelut
- pe 15.9. klo 9-14.15 Uudet lukutaidot näkyväksi - koulutus
Vuoreksen koululla
Katso ohjelmaluonnos, Ilmoittaudu osallistuksi, tule kouluttajaksi
(sijaisrahaa on 3 opettajaa / koulu ja kouluttajille 2 päivää/ sijainen)
Lokakuu
- 2. - 6.10 Elokuvaviikko, Opi museossa viikko
- ke 4.10. klo 10-12 UUL kokous 2, klo 13-15 TeknoOKo
- 9. - 13.10 Koodausviikko (Mediakoulun studio Vapriikissa)
Marraskuu
- ke 1.11. klo 10-12 UUL kokous 3, klo 13-15 TeknoOKo
- 6. - 10.11. Peliviikko (Mediakoulun studio Vapriikissa)
- to 9.11. klo 18-19.30 Pelikasvatuksen vanhempainilta (striimi)
- 20. - 24.11. Kalenteripaja (Mediakoulun studio Vapriikissa)
- ke 22.11. klo 10-12 UUL kokous 4, klo 13-15 TeknoOKo
Joulukuu
- 11. - 15.12 Mediataide - näyttely Vapriikissa
- ke 13.12. klo 9 -11 UUL kokous 5 ?
- ke 13.12. klo 12-14 UUL päätöstilaisuus
Vuonna 2010 perustettu mediakoulu on mediakasvatuksen tukipalvelu tamperelaisille peruskouluille. Toiminta koostuu koulujen mediapajoista ja työmenetelmien kehittämisestä ILMAISU,PAJAT , oppimateriaaleista ja nettivinkkauksesta MATERIAALIT, koulutuksesta ja yhteistyöverkostoista MEDIATAITO sekä oppimisympäristöjen kehittämisestä ja välineiden käyttötuesta VÄLINEET Kouluille maksutonta palvelua koordinoi Tampereen kaupungin mediapedagogi Jukka Haveri.
MEDIAKOULUN TOIMINTA (värilliset otsikot toimivat linkkeinä)
Keskeisintä toimintamuotoa mediapajoja tarjotaan kaikille tamperelaisille viidensien luokkien ja mahdollisuuksien mukaan myös kahdeksansien luokkien oppilaille. Opettajat saavat tukea pajojen suunnitteluun sekä toteutukseen. Sisältö nivotaan opetussuunnitelmiin, median toimiessa välineenä, joka tarjoaa tilaa oppilaan omille havainnoille ja oivalluksille. Toiminnalliset työmenetelmät kannustavat omaan ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Katso tarkemmat pajavaihtoehdot ja varaa paja.
Mediapajat toteutetaan joko koululla tai museokeskus Vapriikissa toimivassa työpajatilassa. Kouluilla työskenneltäessä käytettävissä on Mediakoulun välineitä mm. Pop UP mediastudio. Museossa työskentelyyn kannattaa liittää vierailu museossa (esim. Pelimuseo, Mediamuseo, Postimuseo jne.)
media oman ilmaisun ja vuorovaikutuksen välineenä
media lähde- ja oppimateriaalina
ajankohtaista tietoa mediakoulun toiminnasta
ymmärrä ja käytä mediaa, monilukutaito
mediavälineet oppimisen apuna
SEURAA TOIMINTAA JA VARAA AIKOJA MEDIAPAJOIHIN (3. ,5. ja 8. lk)
Lukuvuoden 2023-24 mediapajat ovat varattavissa. Pääpaino tulee olemaan lyhyissä koulutuksissa (2-4 h), joissa perehdytään esimerkkien avulla mediataitoihin, ohjelmointisaamiseen sekä digitaaliseen osaamiseen eli "uusiin lukutaitoihin". Perehdytys voidaan toteuttaa myös tuntitilanteessa yhdessä luokan kanssa. Sisältö pohjautuu valtakunnallisiin Uudet lukutaidot suosituksiin (OKM ja KAVI) jotka löytyvät myös eperusteista kohdasta digitaalinen osaaminen . Seuraa kalenteria ja ehdota aikaa.
Perehdytyksen voi laajentaa mediapajaksi (2-6 h), joita voivat varata kolmannet, viidennet ja kahdeksannet luokat. Kuvaus mediapajoista löytyy täältä. Syksyllä 2023 ensisijaisina ovat ne luokat, jotka haluavat tehdä esimerkkimateriaalia Uudet lukutaidot suositusten toteuttamisesta koulun arjessa. Sekä perehdytyksiin että mediapajoihin koulut saavat tarvittaessa käyttöönsä koulun omaan täydentävää tekniikkaa Mediakoululta mm. liikuteltavan mediastudion.
Perehdytysten ja mediapajojen lisäksi tarjolla on myös teemaviikkoja mm. elokuvaviikko, peliviikko, jolloin toteuttaminen voidaan tehdä koulun lisäksi museokeskus Vapriikissa toimivassa Mediakoulun studiotilassa (Alaverstaanraitti 4). Katso viikot kohdasta tapahtumia ja varaa aika.
Tampereella on ollut jo muutaman vuoden koulujen käytössä oman mediakanavat. Kanavat koostuvat julkisista kaikille yhteisistä kanavista sekä koulujen omista salasanoin suojatusta kanavista. Koulujen omia kanavia hallinnoi koulun omat vastuuopettajat (2 /koulu) ja he saavat tarvittaessa apua ja neuvoja mediapedagogi Jukka Haverilta (jukka.haveri@ tampere.fi) . Mediakanavia tullaan käyttämään Uudet lukutaidot näkyväksi hankkeen esimerkkien julkaisualustana. Ilmoittaudu mukaan toteuttamaan esimerkkejä ja jakamaan osaamistasi muillekin kouluille.
YHTEYSTIEDOT JA SOME
YHTEYSTIEDOT
mediapedagogiJukka Haverijukka.haveri (at) tampere.fi0503485563Vuoreksen koulu (Rautiolanrinne 2)
Museokeskus Vapriikki ( Alaverstaanraitti 5)
MEDIAKOULU (taustaa)
Vuonna 2010 perustettu mediakoulu on mediakasvatuksen tukipalvelu tamperelaisille peruskouluille. Toiminta koostuu koulujen mediapajoista ja työmenetelmien kehittämisestä (1 ILMAISU, PAJAT), oppimateriaaleista ja nettivinkkauksesta (2 MATERIAALIT), koulutuksesta ja yhteistyöverkostoista (3 MEDIATAJU) sekä oppimisympäristöjen kehittämisestä ja välineiden käyttötuesta (4 VÄLINEET). Kouluille maksutonta palvelua koordinoi Tampereen kaupungin mediapedagogi Jukka Haveri (yhteystiedot alla).
Keskeisintä toimintamuotoa mediapajoja tarjotaan kaikille tamperelaisille viidensien luokkien ja mahdollisuuksien mukaan myös kahdeksansien luokkien oppilaille. Opettajat saavat tukea pajojen suunnitteluun sekä toteutukseen. Sisältö nivotaan opetussuunnitelmiin, median toimiessa välineenä, joka tarjoaa tilaa oppilaan omille havainnoille ja oivalluksille. Toiminnalliset työmenetelmät kannustavat omaan ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Katso tarkemmat pajavaihtoehdot ja varaa paja.
Mediapajat toteutetaan joko koululla tai museokeskus Vapriikissa toimivassa työpajatilassa. Kouluilla työskenneltäessä käytettävissä on Mediakoulun välineitä mm. Pop UP mediastudio. Museossa työskentelyyn kannattaa liittää vierailu museossa (esim. Pelimuseo, Mediamuseo, Postimuseo jne.)
Medialla on keskeinen rooli lasten ja nuorten elämässä. Media toimii vuorovaikutuksen välineenä ja usein peilinä identiteetin kasvulle. Tulisi olla jotain ja kuulua johonkin. Maailma on käden ulottuville mahdollisuuksineen. Mediavälitteinen kulttuuri luo koululle haasteita ja mahdollisuuksia. Media elää lapsen mielessä ja kielessä koulussakin. Miten koulu ja media kohtaavat koulun arjessa?
Sivuston tarkoituksena on tarjota välineitä median luomiseen, ymmärtämisen ja arviointiin sekä median käyttöön oman havainnoinnin ja oppimisen apuna. Oppilaan oma oivallus syntyy usein oman mediatyön välityksellä. Sivuilla julkaistaan kouluissa toteutettujen mediatöitä kuten sanomalehtiä, animaatiota, lyhytelokuvia, multimediatöitä ja TV-ohjelmia. Töiden rinnalla julkaistaan tietoa työtavoista ja materiaaleista
Kehitä toimintaa: padlet, muistio
MEDIATAITO JA MEDIAPAJAT
M E D I A T A I T O
Vieressä on tiivistelmä mediapajojen painopisteistä eri luokka-asteilla. Vaikka kaikki osa-alueet (kokeilu, luominen, tutkiminen, ymmärtäminen ja oman mediataidon tunnistaminen ja käyttö) toimivat rinnakkain, muuttuu painopiste iän ja oman kehityksen myötä 1–2 luokat kokeile ja leiki, 3–4 luo ja tutki, 5–6 tutki, yhdistele ja luo, 7–8 yhdistele ja ymmärrä 9 sovella ja jaa. Rohkaisu leikkimiseen ja kokeiluun kehittää kykyä luoda ja nauttia siitä. Luodun ympäristön tutkiminen lisää ymmärrystä tehtyihin ratkaisuihin ja median toimintaan. Ymmärrys kehittää edelleen taitoja soveltaa omaa osaamistaan ratkaisemaan todellisia tilanteita ja ongelmia. Hahmotelma toimii pohjana mediapajojen suunnittelulle, joihin voit tutustua alla luokka-asteittain. Tutustu myös Mediataitojen oppimispolku - julkaisuun (Ritva-Sini Meriluoto 2011).
Mediataidot_ok.mp4Aikuisen rooli toiminnan ohjaamisessa on erittäin tärkeä. On olennaista rytmittää median käyttö laspsen kykyyn keskittyä ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Alkuopetuksessa tulee lapselle syntyä hallinnan tunne mediavälineesen, siihen voi ja uskaltaa vaikuttaa. Leikkien avulla syntyy ymmärrys median kykyyn tuottaa iloa ja mahdollisuuksiin tutkia uusia asioita.
Lapsen oma identiteetti on vielä hauras ja mukautuva, joten erilaiset leikit, joissa mediavälinettä käytetään itsensä tai toisten kuvaamiseen ja äänittämiseen, tulee olla hyvin ohjattuja.
Alkuopetuksen aikana tulisi syntyä käsitys siitä että median sisältöön voidaan vaikuttaa. Kaikki mitä näkee ole välttämättä totta. Asia on lapselle tuttu satujen välityksellä ja mielikuvitus ja todellisuus sekoittuvat usein. Leikkien avulla todellisuuden hahmoittamista kuvitellusta voi harjoitella. Rikasta mielikuvitusta voi ja pitää hyödyntää media avulla luomiseen.
Mediatyöskentelyn painopiste 3-4 luokille tulisi pohjautua kykyyn ilmaista jotain itse. Lopputulos saattaa usein olla kopioi tai variaatio jostain jo koetusta tai nähdystä mallista eikä siis työn omaperäisyys ole tässä vaiheessa tavoitelluin asia vaan se että sen toteuttamisesta on selvitty itse tai yhteistyössä työryhmän kanssa. Tosin mielituskuvitusmaailman vahva läsnäolo voi toisinaan johtaa hyvinkin omaperäisiin ratkaisuihin, eikä leikinomaisuutta tai mielikuvituksellisuutta kannata turhaan jarruttaa vaikka mediatyön päämäärä ja tavoite hieman hämärtyisikin.
Syntyneitä töitä tutkitaan ja löydetään malleja miten haluttuun lopputulokseen voi päästä. Koska keskittymiskyky ei ole vielä kovin pitkäkestoinen tulee myös mediatöiden olla lyhyitä ja helposti esitettäviä ja toistettavia, jotta media koetaan myös palkitsevana . Olisikin oivallista jos mediasta tulisi 3-4 luokilla osa arkea ja luonteva ilmaisumuoto kannustaen monimuotoiseen viestintään.
Rohkeus tarttua median mahdollisuuksiin arjessa luo pohjan viestinnän sisältöjen ja keinojen tarkempaan tutkimiseen. Arkipäiväistyessään media ei ole osa minäkuvaa vaa väline jota voi käyttää omaan ilmaisuun. Tämän oivaltaminen on olennaista 3-4 luokkalaiselle ja luo pohjan vahvalle ja tutkivalle median käytölle.
Samalla kun lapsen kokemus omista mahdollisuuksista ilmaista itseään lisääntyvät, syntyy myös ymmärrys muiden ilmaisun erillisyydestä johtaen myös haasteisiin ryhmätöissä joissa oma valinta ei aina toteudukaan. Myös tässä on olennaista tarjota kokemuksia monenlaisesta yhteistyöstä erilaisin tavoittein, jotta luovuuden luoma ilo median käytöstä ei katoa vuorovaikutustilanteiden haavoittuvuuteen.
(3-4) Luodaan omia lyhytelokuvia esim. saduista animaation tai kuvitetun kuunnelman keinoin. Kokeillaan kuvakerrontaa esim. sarjakuvaharjoituksilla, jolloin oivalletaan miten kuvakerrontaa luodaan. Kokeillaan äänen vaikutusta kuvaan ja samalla tutustutaan editointiin.
(5-6) Fiktiivinen ja dokumentaarinen elokuva erottuvat. Tutkitaan vaikutuskeinoja esimerkiksi toteuttamalla keskittyjä mainoselokuvia ja testaamalla äänen vaikutusta kuvaan. Elokuvan leikkaaminen tulee tutuksi. Arvoidaan elokuvia ( Koulukino) ja tehdään omia lyhytelokuvia (esim. kohtauksia elokuvista). Testataan kuvan muokkaamista ja trikkien käyttömahdollisuuksia kuvakerronnassa.
(7-8) Tutustutaan harjoituksilla elokuvan vaikutuskeinoihin ja mahdollisuuteen vaikuttaa elokuvan välityksellä. Analysoidaan elokuvia ja elokuvakulttuuria mm. elokuvan lajityypit ja niiden toteutustavat (Koulukino). Hyödynnetään harjoituksissa kuvan muokkaamista ja trikkejä. Perehdytään elokuva -ja peliteollisuuden yhteyteen.
(9) Sovellataan peruskoulussa opittuja elokuvaan liittyviä taitoja toteuttamalla oma "mediataito"-projekti, jossa tuotetaan pienryhmässä elokuva (tai yksin esim. tietokoneanimaatio) sekä luodaan sen tuottamiseen liittyvää materiaalia. Projektityö voisi yhtä hyvin olla elokuvan tai elokuvakulttuurin analyysia.
TYÖMENETELMISTÄ
T Y Ö M E N E T E L M Ä T
1. havainto, elämys 2. kokeilu 1 - 2 h
3. harjoittelu (tekniikka, ilmaisu, työmenetelmät) 1 - 2 h
4. ryhmätyöskentely ja sen dokumentointi 2 - 4 h
5. esitys ja arviointi (oppilaiden omat tunnit ) 1 - 2 h
6. mediataitojen soveltaminen
Kokeiluihin kamerakynäpakka https://mediakoulu.fi/materiaalit/mediakortit/mediapeli.html
Tyomenetelmat.movTIETO - JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA
TVT:n perusta on nimensä mukaisesti viestintään ja tiedonhallintaan tarvittavassa teknologiassa ja sen käyttötaidoissa. TVTeknologiaa käytetään arkiseen viestintään (mm puhelin, sähköpostit, some) ja yhä enemmän myös asiointiin (mm. kauppa, pankit) . Digitalisoitumisen myötä TVTeknologialla on keskeinen rooli tiedon saatavuudessa (internet, ohjelmat) ja sen kehittymisessä (lähdemateriaalit, tutkiminen). Välineiden kehittyminen kaikkien saataville (kustannukset, käytettävyys) on muuttanut tiedonhallintaa ja viestintää vuorovaikutteiseksi. Käyttäjästä on tullut myös tekijä. Ilman sisällön, kerrontatapojen ja soveltamismahdollisuuksien ymmärtämistä, käyttö jää toistoksi ja vähitellen taantuu. TVTeknolgian kestävä käyttökulttuuri vaatii eettisyyttä ja vastuullisuutta. Vain niillä kulttuuri uusiutuu ja on elinvoimainen.
Välineet ja käyttö Tieto-ja viestintäteknologia
Välineiden ja ohjelmien käyttötaidot mm. apuvälineet, ergonomia, laitteiden elinkaari, kierrätys, ohjelmien ekosysteemi,
Kyky valita oikeat laitteet ja ohjelmat omiin päämääriin (kts. kohta 4) Teknologia-avusteiset työmenetelmätVuorovaikutus ja kommunikointi Tieto-ja viestintäteknologia
Välineet arjessa, toimintatavat digitaalisessa yhteiskunnassa mm. asiointi esim. sähköposti ja laskut
Vuorovaikutus mm. sosiaalinen media, chat, etäyhteydetSisältöjen käyttö Tieto-ja viestintäteknologia
Tiedon hankinta, tutkiminen, arviointi ja hyödyntäminen
Mediasisältöjen esteettiset arvot, elämyksetSisältöjen luominen Tieto-ja viestintäteknologia
Kyky luoda sisältöjä ja kehittää omia ilmaisumuotoja Sisältöjen kehittyminen, tutkiminen (variointi)
Monimuotoiset kerrontatavat, uuden luominen olemassaolevan pohjalta (digitaalinen kierrätys)Ymmärrys, eettisyys ja vastuullisuus (ei sidottu välineeseen)
Ymmärrys vaikutuskeinoista mm. tekoäly ja kerrontatavoista (kts kohdat 3 ja 4)
Vastuullinen ja eettinen toiminta (kts. Kohdat 1 ja 2)
T I E T O - J A V I E S T I N T Ä T E K N O L O G I A
P A D L E T
MEDIAPAJAT
. . .
HAKU
TIETOA MEDIAKOULUSTA (alla linkkejä, kuvat ja harmaat painikkeet)
Vuonna 2010 perustettu mediakoulu on mediakasvatuksen tukipalvelu tamperelaisille peruskouluille. Toiminta koostuu koulujen mediapajoista ja työmenetelmien kehittämisestä (1 ILMAISU, PAJAT), oppimateriaaleista ja nettivinkkauksesta (2 MATERIAALIT), koulutuksesta ja yhteistyöverkostoista (3 MEDIATAJU) sekä oppimisympäristöjen kehittämisestä ja välineiden käyttötuesta (4 VÄLINEET). Kouluille maksutonta palvelua koordinoi Tampereen kaupungin mediapedagogi Jukka Haveri (yhteystiedot alla).
Keskeisintä toimintamuotoa mediapajoja tarjotaan kaikille tamperelaisille viidensien luokkien ja mahdollisuuksien mukaan myös kahdeksansien luokkien oppilaille. Opettajat saavat tukea pajojen suunnitteluun sekä toteutukseen. Sisältö nivotaan opetussuunnitelmiin, median toimiessa välineenä, joka tarjoaa tilaa oppilaan omille havainnoille ja oivalluksille. Toiminnalliset työmenetelmät kannustavat omaan ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Katso tarkemmat pajavaihtoehdot ja varaa paja.
Mediapajat toteutetaan joko koululla tai museokeskus Vapriikissa toimivassa työpajatilassa. Kouluilla työskenneltäessä käytettävissä on Mediakoulun välineitä mm. Pop UP mediastudio. Museossa työskentelyyn kannattaa liittää vierailu museossa (esim. Pelimuseo, Mediamuseo, Postimuseo jne.)
ILMAISU
media oman ilmaisun ja vuorovaikutuksen välineenä
ajankohtaista tietoa mediakoulun toiminnasta
MEDIATAITO
ymmärrä ja käytä mediaa, monilukutaito
mediavälineet oppimisen apuna