Markkinatalous

Markkinatalous perustuu ajatukseen, että kaikilla tuotteilla on hinta, jota määräytyy markkinoilla. Hinta perustuu tuotteen tuotantokustannuksiin, jota maataloudessa muodostuvat eri tuotantopanokset. Tuotantoprosessiin liittyy myös tapahtumia, joita markkinat eivät kykene hinnoittelemaan. Näitä hinnoittelematta jääviä hyötyjä tai haittoja kutsutaan ulkoisvaikutuksiksi ja ne voivat olla luonteeltaan positiivisia tai negatiivisia. Maaseutumaisema on positiivinen ulkoisvaikutus ja ravinnepäästöt negatiiviset ulkoisvaikutukset. Ulkoisvaikutuksista on kysymys muille aiheutetusta tahottomasta sivuvaikutuksesta. Maatalouden ulkoisvaikutukset ovat usein myös julkishyödykeluonteisia, niiden säännöstely on mahdotonta ja epähaluttava (maiseman määrä ei vähene sitä ihailtaessa). Ketään ei voi myös sulkea julkishyödykkeen käytön ulkopuolelle. (Kröger 2002)

Mikäli maanviljelijät palkattaisiin yhteiskunnan palvelukseen nimenomaan huolehtimaan maaseutumaisemasta, voitaisiin sitä pitää puhtaasti julkishyödykkeenä. Toisaalta maalaismaisema voidaan myös nähdä yhdistelmänä ulkoisvaikutusta ja julkishyödykettä, sillä maatalouden tuet ovat vaikuttaneet maatalouden rakenteeseen ja sen myös myös sen julkishyödykeluonteeseen. (Kröger 2002).

Seamk Ilmajoen oppija toteaa:

"Hoidetulla maaseutumaisemalla luodaan mielikuvia markkinointiin, niin matkailuun kuin elintarviketuotantoon." (Perälä, S. 16.1.2007)