9.1 Paikalliset ratkaisut ja toimintatavat

Haminassa perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Monikulttuurisuus ja -kielisyys nähdään koulussa vahvana resurssina. Kiinnostus eri kieliä ja kulttuureja kohtaan on tärkeää ja tavoiteltavaa. Koulussa rohkaistaankin eri kielten ja kulttuurien näkymiseen ja kuulumiseen. Koulun henkilökunta ohjaa oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja toimimalla itse hyvänä esimerkkinä. He osoittavat kiinnostusta ja arvostusta eri kieli- ja kulttuuriryhmiä kohtaan sekä sanoillaan että teoillaan. He myös ohjaavat oppilaita ymmärtämään, että kaikki kielet ja kulttuurit ovat itsessään yhtä arvokkaita ja että kaikki ovat yhtä lailla kielen ja kulttuurin oppijoita ja opettajia.

Opetuksessa tutustutaan oppilaiden omaan kieli- ja kulttuuritaustaan, ja opettajat ohjaavat oppilaita havaitsemaan myös suomalaistaustaisten perheiden kulttuurisen moninaisuuden. Lisäksi opettajat nostavat oppilaiden kanssa käymiensä keskustelujen aiheiksi eri kieli- ja kulttuuriryhmiä koskevia ajankohtaisia kysymyksiä. Keskustelujen aiheet voivat syntyä myös oppilaiden aloitteesta. Tärkeintä on, että keskustelu on avointa, kriittiseen ajatteluun ohjaavaa ja suvaitsevuutta tukevaa.

Opettajat tukevat kaikkien oppilaiden monikielisyyttä esimerkiksi ottamalla opetustilanteissa huomioon tai käyttöön kaikki oppilaiden osaamat kielet ja kielimuodot. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita rohkaistaan oman kielen käyttöön rinnan suomen kielen kanssa koulun tilaisuuksissa ja eri oppiaineiden oppitunneilla. Oppilaan oman äidinkielen käyttö vahvistaa oppiaineen sisältöjen omaksumista, ja samalla hänellä on mahdollisuus omaksua suomenkielisiä käsitteitä. Kielihavaintoja vertailemalla kielellinen tietoisuus ja metalingvistiset taidot kehittyvät.

Jokainen opettaja on siten myös suomen kielen opettaja. Opettajat kiinnittävät huomiota käsitteiden ja oppiaineelle tyypillisten tekstirakenteiden opettamiseen. Opetus on siis kielitietoista. Näin tuetaan monikielisten oppilaiden lisäksi kaikkien oppilaiden oppimista.

Kielitaito nähdään ennen kaikkea erilaisiin tilanteisiin liittyvänä viestintätaitona. Koska kielitaito liittyy vahvasti kokemusmaailmaan, opetuksessa tarjotaan monipuolisesti tilaisuuksia sen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Kielitaito on tilanteinen taito, joten ei ole olemassa “täydellistä kielitaitoa”, jolla oppilas selviäisi kaikista kohtaamistaan tilanteista. Vähäinenkin kielitaito on siis kielitaitoa. Lisäksi oppilas voi osata monia muita kieliä, mutta eri kieliin liittyvät taidot ja käyttötavat eivät ole yhtäläisiä. Siten oppilaan suomen kielen hallitsemattomuutta ei saa nähdä kielitaidottomuutena. Oppilaan yksilöllisesti kehittyvä kielitaitoprofiili voi olla hyvin epätasainen, mikä tulee huomioida opetuksessa.

Monikielisen oppilaan epätasainen kielitaitoprofiili otetaan opetuksessa eri tavoin huomioon. Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai usealla kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä, tai jos oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Suomi toisena kielenä -opettaja tai erityisopettaja antaa oppilaalle tarvittaessa tukea myös muiden oppiaineiden opiskeluun, jotta tällä olisi mahdollisuus muiden oppilaiden kanssa tasaveroisten oppimisvalmiuksien ja -tuloksien saavuttamiseen.

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen kielen taito. Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin. Opettajien tulee antaa oppilaalle mahdollisuus esimerkiksi suullisiin tai toiminnallisiin näyttöihin sekä tieto- ja viestintäteknologian tai apuvälineiden (esim. sanakirja) käyttöön. Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi, lukuvuosiarvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia päättöarviointia lukuun ottamatta.

Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, joka valmistavan opetuksen yhteydessä on myös osa kotoutumissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmassa kuvataan

• • oppilaan kielitaidon taso

    • puhuminen, kirjoittaminen, kuullun ymmärtäminen ja luetun ymmärtäminen

  • oppilaan kielitaidon kehittymiselle asetetut tavoitteet

  • mahdolliset muiden oppiaineiden opiskelulle asetetut tavoitteet

  • pedagogiset ratkaisut

    • oppilaalle annettava erillinen suomi toisena kielenä -opetus ja mahdollinen tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus

    • muut oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat ja työskentelytavat

    • oppimisen arvioinnissa käytettävät menetelmät, joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle sopivin tavoin

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyt on kuvattu tarkemmin Haminan kaupungin Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku -oppaassa.