5.6 Paikalliset ratkaisut ja toimintatavat

Oppilaiden osallisuus ja kodin ja koulun yhteistyö

Kouluilla tulee olla toimiva oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus, joka lisää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulun arjessa. Oppilaskunnan hallituksessa tulee olla edustajia jokaiselta vuosiluokalta. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua entistä enemmän oman oppimisensa ja oppituntien suunnitteluun. Oppilaiden osallisuutta ja edustusta lisätään koulun arjen kaikilla osa-alueilla. Tuki- ja kummioppilastoimintaa käytetään apuna uusien oppilaiden ryhmäyttämisessä.

Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään lisäämään oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Haminan kaupungin kouluissa käytetään kodin ja koulun väliseen viestintään ja tiedottamiseen sähköistä viestintäjärjestelmää, Wilmaa. Tämän lisäksi kouluissa järjestetään vuosittain vähintään yksi huoltajailta sekä vuosiluokittain toteutettavat huoltajatapaamiset. Tavoitteena on, että kouluissa toimii huoltajia edustava vanhempaintoimikunta tai -yhdistys, joka otetaan mukaan koulutyön suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan.

Koulutyön kehittämiseksi ja oppilaan eheän koulupolun varmistamiseksi esiopetuksen, luokan- ja aineenopettajien sekä eri koulujen tulee tehdä yhteistyötä. Yhteistyön mahdollistamiseksi luodaan puitteet, joissa kohtaaminen ja ajatusten vaihto on mahdollista, esim. opettajatyöpäivät ja pedagogiset kahvilat.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Perusopetuslain mukaan kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Oppilaan kanssa käyty kasvatuskeskustelu dokumentoidaan ja kirjataan Wilmaan.

Kurinpidollisia keinoja perusopetuslain mukaan ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus sekä määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta. (Perusopetuslaki 36 §)

Jälki-istunto voi kestää enintään 120 minuuttia. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia (Perusopetuslaki 36 §). Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Jälki-istunnosta ja tehtävien suorittamisesta koulupäivän jälkeen ilmoitetaan huoltajille.

Jos tekijä on varmuudella tiedossa, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittaminen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia. Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Tehtävän lisäksi oppilaalle ei saa määrätä samasta tilanteesta muuta kurinpidollista rangaistusta. (Perusopetuslaki 35 §.)

Lukuvuoden alkaessa kurinpidolliset keinot ja niihin liittyvät vastuut käydään opettajakunnan kanssa läpi. Myös oppilaita ja heidän huoltajiaan tiedotetaan asiasta mm. koulujen internetsivujen ja lukuvuositiedotteiden kautta.

Koulujen järjestyssäännöt ja kurinpidolliset menetelmät löytyvät koulujen kotisivuilta.

Yhdysluokkaopetus

Opetus yhdysluokassa toteutetaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti kumuloituvissa oppiaineissa kuten äidinkielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa sekä vieraissa kielissä. Muita oppiaineita voidaan opettaa vuorolukuperiaatteen tai vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen mukaisesti. Vuorolukuperiaatetta tulee toteuttaa siten, että peräkkäisinä lukuvuosina oppilaalle opetettavien oppimäärien välille ei synny liian suurta kuilua. Vuorokursseja vuorotellaan niin, että parillista vuosikurssia (2.,4.,6.) toteutetaan parittomana vuonna alkavana lukuvuonna. Vuoroluvun periaatteet ja vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen suunnitelma esitetään mahdollisimman tarkasti koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.

Yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset tuntimäärät. Tällöin oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään on turvattava.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia.

Opetus erityisissä tilanteissa

Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus.

Hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta ja oppilaan opetuksen järjestäjä sopivat yhdessä opetuksen järjestämisestä oppilaalle kuultuaan ensin oppilasta, tämän huoltajia tai muuta laillista edustajaa, oppilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuollosta vastaavia henkilöitä.

Oppilaan opetuksen järjestäjän tulee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan kanssa moniammatillisessa yhteistyössä sopia ja järjestää siirtymisen kannalta välttämätön tuki opetuksen järjestämiseksi oppilaan siirtyessä opetukseen ja takaisin.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Aamu- ja iltapäivätoiminnan periaatteet ja toimintatavat on kuvattu aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelmassa.

Kouluruokailu

Kouluruokailun periaatteita on kuvattu ruokapalveluiden toimintatapamallissa sekä luvussa 8.

Koulumatkat

Koulumatkojen järjestämiseen liittyvät toimintatavat on kuvattu koulukuljetusoppaassa.

Kerhotoiminta

Oppilaille tarjottava kerhotoiminta kuvataan koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.